Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 29.5.2018

Yritykset tarjoavat ratkaisuja muovin korvaamiseen

Suomalaisilla yrityksillä riittää kestäviä ratkaisuja muovin korvaamiseen. Julkinen muovikeskustelu kuitenkin korostaa usein uhkia ja yksinkertaistaa keinoja. Kysyntä ratkaisuille sekä tarve kiertotalousosaamiselle helposti unohtuu, vaikka Suomi tarjoaa molempia.

Lisäksi pitää muistaa, että muovi on monissa kohteissa erinomainen materiaali, materiaali jota on hankala korvata muulla. Onkin vaikea ajatella, että tavoitteena olisi täysi muovittomuus.

Muovia voi korvata turvallisesti uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetuilla ympäristöystävällisillä tuotteilla. Siksi Suomen kannattaa keskittyä yhä uusien puupohjaisten ratkaisujen kehittämiseen, mikä vie meitä kohti älykästä ja biopohjaista kiertotaloutta.

Muovihaastetta voi ratkoa vähentämällä muovin käyttöä, lisäämällä kierrätystä ja hyödyntämällä korvaavia materiaaleja, joita erityisesti metsäyhtiöt tarjoavat. Myös Euroopan unioni korostaa haasteen merkitystä.

EU hyväksyi tammikuussa muovistrategian, jonka mukaan EU:n markkinoilla kaikkien muovipakkausten pitäisi olla kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Komissio korosti, että Euroopassa tuotetaan joka vuosi 25 miljoonaa tonnia muovijätettä. Määrästä alle 30 prosenttia kerätään kierrätykseen. Suunta on ollut selvä pidempään. EU:n uudet jätedirektiivit kasvattavat merkittävästi jo kesällä muovipakkausjätteen kierrätystavoitetta, joka on tällä hetkellä 22,5 prosenttia. Vuonna 2025 se kiristyy 50 prosenttiin ja vuonna 2030 55 prosenttiin.

Muovistrategiassa ehdotettuja muita tavoitteita konkretisoimaan komissio julkisti 28.5. direktiiviehdotuksen eräiden muovituotteiden kieltämiseksi. Esityksellä halutaan vähentää 10 kertakäyttömuovituotteen sekä hylättyjen kalastusvälineiden haittavaikutuksia vesistöissä.

Edelläkävijänä Suomi käynnisti pian muovistrategian hyväksymisen jälkeen kansallisen muovitiekartan valmistelun. Myös metsäteollisuus osallistuu työhön. Siltä odotetaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka tarttuvat muovihaasteeseen.

Maaliskuussa valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi Metsäteollisuus ry:n 100-vuotisjuhlaseminaarissa olevansa valmis tutkimaan muoviveroa tai kertakäyttöisten muovituotteiden kieltoa. Puheessaan Orpo kuitenkin totesi, että tärkeintä olisi saada kierrätys toimimaan, kuten paperin ja kartongin osalta on tehty jo aikoja sitten.

Huhtikuussa maamme hallitus päättikin muoviveroa koskevasta selvitystyöstä, joka käynnistyy muovitiekarttaryhmän jälkeen ja valmistuu ensi vuoden alkupuolella. Hallitus – aivan oikein – totesi, että muovin laajan käytön takia selvityksessä on otettava huomioon vero-ohjauksen tehokkuus sekä hallinnolliset ja muut kustannukset. Nämä se aikoo myös suhteuttaa muihin keinoihin sekä selvittää EU-oikeudelliset rajoitteet.

Toinen tarkkaa selvitystä vaativa muovialoite liittyy EU:n budjettiin. EU-komissio julkisti toukokuussa ehdotuksensa vuosien 2021–2027 rahoituskehyksiksi, mihin sisältyi myös uudistus EU:n tulopuoleen. Eli siihen, miten EU:n toiminta rahoitetaan.

Uudistus muun muassa vähentäisi bruttokansantulon merkitystä jäsenmaiden maksuosuuden määrittämisessä ja lisäisi kierrättämättömään muovijätteeseen perustuvan maksun. EU-maiden tulisi jatkossa maksaa unionin kassaan 80 senttiä jokaisesta muovikilosta, jota ei ole kierrätetty.

Muovihaaste edellyttää toimivaa sääntelyä ja ohjauskeinojen tulee perustua kunnollisiin vaikutusarvioihin. Samalla meidän tulee muistaa muovihaasteen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet.