Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 18.10.2018

Ymmärrämme paremmin kuin ennen – eroon fossiilitaloudesta

Ajat sitten ymmärrettiin, että fossiilisten poltto aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Ymmärrämmekö myös, että metsätalouden ulkoistaminen muualle ei ole ilmastoteko?

Moni haikailee mennyttä aikaa. Ilmastomielessä ennen oli paremmin, koska ilmakehään oli vapautettu vähemmän maan alta kaivettua fossiilista hiiltä.

’Fossiili’ on tavallaan helppo vastustaja. Jos sen jättää maan alle manalaan, niin se pysyy siellä. Se on ikuinen hiilivarasto, jos niin halutaan. Metsäteollisuus haluaa.

Ymmärrämme, että suomalainen puunjalostus toimii maan päällä ja kasvavien metsävarojen keskellä. Tiedetään, että kymmenisen vuotta sitten alkoi ajanjakso, jolloin puunjalostus yski.

Puunjalostuksen notkahduksen myötä metsänielu kasvoi väliaikaisesti poikkeuksellisen suureksi, mutta samalla ilmastomyönteisiä tuotteita jäi tekemättä, Suomen talous rapistui ja vallitsi apatia. Samaan aikaan toisaalla manalasta kaivettiin lisää hiiltä. Homma ei toiminut.

Vilkkaan keskustelun myötä arvostus puunjalostusta kohtaan on kasvanut. Ymmärrämme, että mikäli tuotteita ei jalosteta puusta, niin ne tehdään ilmastolle haitallisemmista raaka-aineista, monesti manalan fossiileista.

Ymmärrämme, että mikäli puuta ei jalosteta Suomessa, niin työ tehdään muualla. Arvokas työ jäisi jonkun muun ansioksi. Luultavasti jonnekin, missä metsätalous ei ole yhtä kestävää ja jalostus yhtä vähäpäästöistä kuin Suomessa. Ymmärrämme, että tämä olisi vastuun pakoilua, ei sen ottamista.

Ymmärrämmehän? Kuka muu, missä muualla, mistä muusta raaka-aineesta?

Kommentit

12 kommenttia “Ymmärrämme paremmin kuin ennen – eroon fossiilitaloudesta”

  1. Mikko Toivonen

    Lainaanpa tuolta US puolelta tänään kirjoittamani kopmmentin hallituksen energiaesityksiin. Jotenkin ne sopivat tämänkin kirjoituksen debattiin:

    “MTK Hallituksen antamat määräykset kivihiilen lopettamisesta ja korvaamisesta biopolttoaineilla tai biopolttoöljyllä on täysin kaikkea rationaalia järkeä vailla.

    On valistuneille ja energiatietoisille kansalaisille täysin selvää, että liikenteen biopolttoaineet tai teollinen biopolttoöljyn lisääminen on koko metsäluontomme lopullinen surma ja hirmuinen vahinko.

    Viittasin “MTK” hallitukseen tarkoittaen sitä että hallitusta ohjaa kepulien ja metsänomistajien vastuuttomat ja subjektiiviset edut, joita tällä hetkellä ajaa kepu ministeri Tiilikainen, jonka oman maakunnankin metsät ovat enää pelkkää raiskiota.

    Biomassasta tulee todellisuudessa kivihiileenkin verrattuna moninkertaiset kokonaispäästöt koko tuotanto ja käyttöketjun osalta.

    Metaani ja sen jätteistä tuotettu biokaasuversio ovat tosin aidosti parantavia polttoaineita, mutta siinä hallituksen puheet ovat pelkkiä puheita.

    Tarvittaviin toimenpiteisiin kuten LNG valtameriterminaalin rakennukseen ei ole lainkaan ryhdytty ja biokaasuakin tuotetaan vain nimellisesti. Mieluummin annetaan paskan valua pelloilta jokiin ja järviin sekä mereen.

    Jos Helsingin energia muutoksia kaipaa niin sen pitää olla kaupunkikelpoista moduuli ydinvoimaa. Samaa pitäisi lisätä ympäri maan samalla kun biokaasun tuottamista aletaan säätää karjatiloille pakolliseksi ja hallitus alkaa edistämään metaanilla toimivan ajoneuvokaluston saamista Suomen teille muutaman hassun mallikappaleen sijasta sadoin tuhansin ajoneuvoin alkaen busseista ja rahtiliikenteestä.”

    Siis lisää vastuuta myös metsäteollisuuden puun käyttöön. Erityisesti suurta pidättyvyyttä sen energiakäytön vähäisenkään lisäämisen osalta.
    Metsäteollisuuden tulisi lisäksi tuoda enemmän puuta taloudellisina suurlaivauksina sieltä missä puuta saadaan nopeasti viljeltyä ja sellukiertoon. Meidän metsiämme olisi jollain keinolla saatava lepuutettua ja loppuhakkuun ikää nostettua ainakin 20 vuodella keskimääräisestä nykyisestä.

    Metsäteollisuuden tuotekehityskin on kuin seinään pysähtynyt. Aivan kuin ei muuta osattaisi kuin keittää sellua mahdollisimman laadukkaasta ja monikäyttöisestä puusta. Missä on luovuus, todellinen yrittäminen ja innovointi? Missä on esimerkiksi loistokkaan ja meillä hienosti kasvavan kuituhampun osuus paperi ja tekstiilituotteissa? Polttaa myös osataan ja vielä paremmin jos polttamista tuetaan!

    1. Ahti Fagerblom

      Kiitokset viestistä Mikko, siinä olikin useita aihepiirejä.

      Metsäteollisuudella ei ole mitään ydinvoimaa vastaan. Mielestämme se on erinomainen tapa tuottaa ilmastoystävällistä sähköä.

      Olemme samaa mieltä kanssasi myös siitä, että tukipolitiikalla ei pidä ohjata jalostukseen kelpaavaa puuta energialaitoksiin. Olemme pitkään vastustaneet tällaisia tukia.

      Tuotekehityksen suhteen minun on pakko olla eri mieltä. Viime vuosina ala on tehnyt paljon tuotekehitystä, mikä näkyy myös investointeina.

      Alan laajenevaa tuotepalettia voi hämmästellä vaikka täällä https://smy.fi/metsabiotalouden-tulevaisuuskuvasto/

      1. Mikko Toivonen

        No, olin hiukan kärjekäs tuossa tuotekehitys arviossani. Toki tunnen monet noista tulevaisuuden tuotteista, mutta huoleni on siinä, että kuinka saataisiin vähennettyä puun polttamista ja kehitettyä oikeasti markkinoille suuressa määrässä meneviä tuotteita risusta ja puu”jätteestä”
        Nyt en juurikaan sellaisia näe.

        Mainitsin tarkoituksella kuituhampun jota ei käsittääkseni lainkaan käytetä paperiteollisuuden eri mixeissä. Kuituhamppuhan kasvaisi erinomaisen hyvin ja koko kasvi saataisiin hyödynnettyä erinomaisena pitkänä kuituna jota voisi käyttää paperisekopituksissa tai tekstiilikelpoisen tuotteen linjavalmistuksessa.

        Toinen pysyvä huoleni on se, että metsät hakataan liian nuorena jolloin puusepänteollisuus tasoista runkopuuta ei paljoakaan ole.
        Minun ratkaisuni olisi tuoda enemmän kuitupuuta ja antaa omien metsiemme kasvaa hiukan vanhemmiksi ja käyttää siivousrisu ja harvennuspuu vaikka pakkausmateriaaliin sopivaan “ruskeaan” selluun

        Muuten olen kyllä täysin metsäteollisuuden tukija, mutta haluaisin asioita tehtävän oikein niin, että myös metsäluonto säilyisi muunakin kuin masentavana puupeltona

  2. Markku Savikivi

    “Metaani ja sen jätteistä tuotettu biokaasuversio ovat tosin aidosti parantavia polttoaineita, mutta siinä hallituksen puheet ovat pelkkiä puheita.

    Tarvittaviin toimenpiteisiin kuten LNG valtameriterminaalin rakennukseen ei ole lainkaan ryhdytty ja biokaasuakin tuotetaan vain nimellisesti. Mieluummin annetaan paskan valua pelloilta jokiin ja järviin sekä mereen.”
    ————————–
    Suomessa on soita ja soissa puuaineesta vapaata mädätykseen kelpaavaa massaa. Mädätyksessä vapautuisi mm. biometaania ja lannoitus- ja hivenaineita.
    Turvetta ei tarvitsisi kuivata eikä kuivausvesien humusta karkaisi järviin. Turvetta voisi nostaa sateella ja poudalla ilman syttymisvaaraa ja ilmaan leviävää pölyä. Turpeen nosto olisi mahdollista myös talviaikaan.

    Suot hajoavat luonnostaankin mataaniksi, mutta siitä ei saada hyötyä.

    1. Mikko Toivonen

      Tuo soiden luonnollinen metaanin tuotto ja muuten ilmastoon päästö on maailmanlaajuisesti tunnettu fakta. Sitä tulee paikka paikoin maailmalla niin paljon että sen voi sytyttää kuplista tuleen. Enimmäkseen boreaalisen alueen soilla ja korpipohjilla.
      En ole lainklaan asiantuntija kommentoimaan suomateriaalin teollista mädättämistä ja sen mahdollista taloutta, mutta metaania suosta tulee ja se on ihan varmaa. Siksi lie yhtä varmaa että suomateriaalia voisi käyttää teolliseen metaanin eli biokaasun tuotantoon.

      Ainakin ajatus on niin hyvä, että sitä pitäisi soiden kanssa tekemisissä olevien yhtiöiden vakavasti tutkia

      Suon käsittelyn märkänä ymmärrän myös edullisemmaksi kuin suon kuivaamisen. Ehkäpä kasvuturpeenkin voisi jyrsiä märkänä ja jatkokäsitellä jotenkin yhdistettynä metaanin tuotantoon. Mene ja tiedä!

      Mutta suotakin suurempi tarve olisi kehittää menetelmiä millä siivousrisu ja hoitopuuaines saataisiin järjellisempään käyttöön kuin polttamiseen.

      Sitä olen mielessäni ihmetellyt ettei ole yhtään halpa sellu tai sekasellu kattilaa mikä voisi nielaista haketetun risun ja muun vastaavan jätepuun ja sylkeä ulos vaikka ruskeaa sellua ja sitten loppujäte uuniin tai vaikkapa biokaasun raaka aineeksi. Sitä “risutavaraa” olisi takuulla jokunen miljoona kuutiometriä vuosittain. Sekin olisi parempi jalostettuna joksikin muuksi kuin savuksi

  3. Pekka

    Kuitupuun säästäminen kotimaassa ja tuonti ulkomailta ei lisää tukkipuuta metsissä vaan päin vastoin vähentää sitä.
    Nytkin on jo eh-hakkuurästejä n. 100 000 ha ja taimikonhoitorästejä vielä enemmän.
    Puustakin voidaan tehdä vähäpäästöisiä biopolttoaineita; etanolia ja bioöljyjä esim. sahanpurusta ( jota St1 valmistaa), joka jäisi muuten jätteeksi. Ne nelinkertaiset biopolttoaineen valmistuksen päästöt fossiilisiin verrattuna, joista joku on puhunut, perustuu väärinkäsitykseen. Kaikkea biopolttoainetta ei voi niputtaa samaan.

  4. jorma fagerroos

    Vanha lehtijuttu alla, mutta edelleenkin ajankohtainen keksintö, vaikka
    se hankkeena epäonnistui. Tarvitaan suurteollisuuden apu. Metsää pitää
    hoitaa harventamalla ja hyödyntää harvennuspuu korkeajalosteisena tuotteena.

    ********************************************
    Voiko kansallista innovatiivisuutta edistää projektin avulla? Siihen uskovat ainakin Innosuomi-projektin taustayhteisöt yrittäjien, keksijöiden, rahoittajien ja julkishallinnon piiristä.
    -Haemme trendejä, valtakunnallisesti tulevaisuuden arvoltaan tärkeitä innovaatioita, kertoo projektipäällikkö Juha Korkeila Innosuomi-kilpailusta.

    Innovatiivisuuden edistämistyöhön kuuluvat jokavuotisen kilpailun lisäksi ympäri maata järjestettävät tapahtumat.

    Vuonna 1994 aloitettu projekti on päässyt aika lähelle tavoitettaan, jos katsotaan sen palkitsemien yritysten menestystä ja niiden saamaa julkisuutta. Vuoden 1996 palkittujen joukossa olivat muun muassa Benecol-margariini sekä tietoturvayritys SSH:n salausohjelmistot.

    Kilpailuvoitoista näkyvyyttä

    Korkeila kuitenkin muistuttaa, että Innosuomi ei toki ota koko kunniaa keksintöjen löytämisestä.

    -Ne ovat olleet usein tiedossa jo aikaisemminkin ja ovat saaneet meidän kauttamme lisää näkyvyyttä.

    Uusimmista Innosuomi-menestyjistä Korkeila mainitsee viime vuonna palkitun kuhmoislaisen Lock-Wood Kuhmoinen Oy:n, jonka kehittämä menetelmä mahdollistaa pienpuun hyödyntämisen tuottamalla siitä korkealaatuista liimapuutuotetta.

    -Se on esimerkki siitä, miten pieni yritys suurella toimialalla toteuttaa asioita hyvin toisenlaisella tavalla.

    Korkeilan mukaan suomalaiset innovaatiot ovat usein hyvin teknisiä, sillä kansallinen osaaminen on parhaimmillaan korkeassa teknologiassa ja mittaustekniikassa.

    -Kilpailussa saadaan kattava otos koko maasta ja sen avulla voi ennustaa, millainen Suomi saattaisi olla tekniikaltaan kolmen vuoden päästä.

    Kilpailuehdotukset tulee jättää syyskuun 8. päivään mennessä.

    -Tavoitteena on saada kilpailuun tänä vuonna nelisensataa osallistujaa. Tähän mennessä töitä on lähetetty useita kymmeniä.

    Tasavallan presidentti luovuttaa valtakunnallisen kilpailun Innosuomi-palkinnot marras-joulukuussa. Pääpalkinto on vähintään 100 000 markkaa.

    Innosuomi-tapahtumia järjestetään ympäri Suomea. Joensuun tapahtumassa 25.8. esitellään pohjoiskarjalaisia keksintöjä. Espoossa 26.9. keskitytään innovaatiojohtamiseen.

  5. Esko

    Puun CO2 päästökerroin poltossa on 1,3 verrattuna hiileen, saman energian tuottamiseksi. Jos kaadamme puita ja korvaamme sillä hiiltä myös hiilinielut pienevät. Vaikutus siis kasvaa. Sama asia korostuu nestemäisissä biopolttoaineissa. Hiilinielut pienenevät. tämäkin on fakta ja toinen se että CO2:lla ei voi olla fysikaalisesti mitään tekemistä ilmastomuutoksen kanssa sillä lämpötilat joissa absorboi lämpösäteilyä ei esiinny maanpinnan lämpötiloissa, tämäkin on fakta. Toki se jäähdyttää ilmakehää enemmän troposfäärissä tuolla noin -80- -100C:n lämpötiloissa joissa se pystyy emittoimaan lämpösäteilyään avaruuteen.

  6. Pekka

    Puun poltossakin vapautuva CO2 palautuu uuden metsän kasvaessa entisen tilalle. Kuution kasvu sitoo n. 1 tonnin Co2:a. Suurin osa puuaineeseen ja pieni osa myös (ainakin turvemailla) juurikarikkeen mukana maaperään. Hiili taas on fossiilinen energianlähde eikä uusiudu.

    Kun metsiä harvennetaan, kasvu keskittyy tukkipuihin, jotka ovat pidempiaikaisia CO2- varastoja. Harventamattomat metsät tuottaa kyllä paljon biomassaa mutta suuri osa siitä lahoaa jo pienpuuvaiheessa itseharvenemisen vuoksi. Lopulta sellaisen metsän hiilivarasto ei enää kasva vaan pienenee.
    Puiden kasvukin nopeutuu, kun ilman Co2 pitoisuus nousee.
    Sitä “ilmiötä” käytetään hyväksi esim. kasvihuoneissa, joihin lisätään CO2:a kasvun nopeuttamiseksi.

  7. jorma fagerroos

    Harvennuspuuta tulee jatkojalostaa mahdollisimman paljon esimerkiksi rakentamiseen liittyväksi lopputuotteeksi. Teknisesti se on mahdollista.
    Ongelma harvennushakkuille lienee suurimmalta osin siinä, että homma ei
    kannata. Harvennetussa metsässä tukkipuu järeytyy silmin nähden. Tili harvennustyöstä tulee tukkipuusta, mutta pitkällä viiveellä.
    Millä keinoilla harvennuksille saadaan intoa ? Kysymys on aina rahasta.
    Harvennuspuun hyötykäyttö mekaanisin keinoin rakennustarvikkeeksi, tulisi valjastaa kansallisella intressillä teolliseksi tuotannonalaksi, josta kaikki hyötyvät.

    1. Mikko Toivonen

      Tuosta olemme kaikki takuulla yhtä mieltä.
      Asian luonteesta johtuen metsäteollisuuden tulisi tuossa olla innovoija ja asian eteenviejä yhdessä hallituksen tarvittavien toimien kanssa.

      Kun kyseessä on todellakin pitkälti kustannus, niin kaikkia sen osia olisi punnittava alkaen mahdollisesta “kehitysaputyövoiman” käytöstä suuriin sisävesikuljetuksiin keruualueilta käyttöalueille.

      Minä lähtisin myös tarkastelemaan metsänomistuksen kokoa, sillä selväähän lienee on, että mitä suurempi metsän ala sitä helpompi on toteuttaa ammattimainen siivous, korjuu ja hoito kaikkien eduksi.
      Omistuskokoon on tietysti vaikea puuttua, mutta kyllä sitä pitää voida ajatella. Suuri omistajakoko olisi myös metsäteollisuuden hankinnan etu.

  8. jorma fagerroos

    Onko niin, että metsäteollisuus voi vain yksin olla innovoija, jotta asia etenee positiivisesti yhdessä maan hallituksen tarvittavien toimien kanssa? Kokemusperäisesti voin todeta, että kyllä se näin on. Jos innovaatio on kehitetty metsäteollisuuden ulkopuolella, se ei välttämättä sovi metsäteollisuuden pirtaan,
    vaikka innovaatio olisi kansallisesti palkittu ja herättänyt mielenkiinnon myös ulkomailla.

Jätä kommentti