Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 12.12.2018

Vientiteollisuuden verojalanjälki selvitettiin – verojen ja maksujen määrä voi yllättää

Suomalaiselle teolliselle osaamiselle riittää maailmalla kysyntää. Se näkyy myös yhteiskunnan verokertymässä.

Summa voi kuulostaa suurelta, sillä konsulttiyhtiö KPMG:n tekemän selvityksen mukaan vientiteollisuuden vaikutus verokertymään Suomessa vuonna 2017 oli 28,4 miljardia euroa. Selvityksen tilasivat vientiteollisuuden keskeiset järjestöt Metsäteollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.
Tarkemmin vaikutus kuvaa verojen ja veronluonteisten maksujen määrää, mikä muodostuu vientiteollisuuden toiminnasta Suomessa. Yksityiskohtaisempi lista on pitkä mutta syytä muistaa, kun päättäjät tekevät seuraavan kerran veroratkaisuja.
Perustelu teollisuuden verojen kiristyksille löytyy usein yksittäisen veron pienestä suhteellisesta osuudesta. Yritysten näkökulmasta kyse on kuitenkin aina kokonaisuudesta. Tärkeää on vertailu keskeisiin kilpailijamaihimme. Kannattaako seuraava investointi tehdä Suomeen?
KPMG:n selvityksessä toimialan välitön verokertymä sisältää:
– yhteisö- ja arvonlisäverot
– työnantajan ja työntekijän veroluonteiset sosiaalivakuutusmaksut
– työntekijöille maksettujen palkkojen tilitetyt ja vientiteollisuuden yksityishenkilöille maksamien osinkojen ennakonpidätykset
– lisäksi välittömään verokertymään luetaan vientiteollisuuden yritysten maksamat ympäristöverot ja kiinteistöverot.
Vientiteollisuuden välittömästä toiminnasta syntyvät välilliset vaikutukset muilla toimialoilla näkyvät myös kokonaisvaikutuksissa. Esimerkiksi monen palveluyrityksen tärkeät asiakkaat löytyvät vientiteollisuudesta.
Lisäksi vientiteollisuuden välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten muodostama yksityinen kulutus eli niin sanottu tulovaikutus synnyttää liikevaihtoa eri toimialoilla. Siksi sekin vaikuttaa verokertymään. Verokertymän ansiosta julkisella sektorilla muodostuu työllisyyttä, jonka vaikutukset on myös sisällytetty arvioon välillisistä ja tulovaikutusten verokertymistä.
Entä mikä on vientiteollisuuden merkitys suhteessa Suomen verokertymään? Kokonaisuudessaan vientiteollisuuden välittömät, välilliset ja tulovaikutukset vastaavat noin 34 prosenttia kokonaisverokertymästä, jossa on huomioitu samat erät.
Vientiteollisuuden verotuottojen osuus kannattaa suhteuttaa yhteiskunnan verotuottoihin ilman eläkeläisten, työttömien ja sosiaalietuisuuksien veroja ja maksuja. Lisäksi kokonaisverokertymään luetaan esimerkiksi perintö- ja lahjavero sekä varainsiirtovero, mutta ne eivät sisälly selvitykseen.
Tämä vientiteollisuuden veroroolia kuvaava 34 prosentin suhdeluku on pienempi kuin vientiteollisuuden arvonlisän suhdeluku. Suhteutettuna Suomen kansantalouteen vuonna 2017 vientiteollisuus saa aikaan noin 46 prosenttia arvonlisäyksestä. Lukujen ero johtuu käytännössä arvonlisäverosta, sillä esimerkiksi normaali vientikauppa ei aiheuta arvonlisäveron suoritusvelvollisuutta Suomessa.
Vientiteollisuus on edelleen hyvinvointiyhteiskunnan merkittävä rahoittaja.

Kommentit

Yksi kommentti “Vientiteollisuuden verojalanjälki selvitettiin – verojen ja maksujen määrä voi yllättää”

  1. Kalev Lystimäki

    Erikoista on tuo viestintään tullut väritys. Matalampi energiaverokanta on kyllä kiistatta rasite eikä tuki. Rasite näkyy kirjanpidossa yrityksen menona ja tuki tulona. Laskelmissa jää huomiotta matalan verotuksen tuoma lisä investointihalukkuuteen. Se ei heti näy vientitulona jota tutkimujsessa yritettiin mitatakin mutta kyllä sitten investointien valmistuttua myöhemmin.

Jätä kommentti