Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 27.7.2020

Vaarallista peliä kilpailukyvyllä – Toivottavasti parlamentti estää EU:n innovaatiobudjetin leikkaamisen

Jos valtionpäämiesten oli tarkoitus viime tiistaina päättyneissä budjettineuvotteluissa ampua EU:ta jalkaan, oli suoritus raikuvien suosionosoitusten arvoinen. Budjettikompromissin “ainoa historiallinen elementti on, että tutkimukseen, innovaatioon ja terveyteen varatut budjetit on teurastettu ennennäkemättömällä tavalla,” kuten Kurt Deketelaeren, Euroopan tutkimusyliopistojen liiton puheenjohtaja totesi. Näin luoti osui jalkaan, jolla EU:n oli tarkoitus ponnistaa globaalissa kilpailussa talous-, ilmasto- ja terveysjohtajuudesta ohi Yhdysvaltojen ja Aasian.

Kiistellyssä budjettiehdotuksessa eurooppalaista tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa (TKI) kiihdyttävän Horisontti Eurooppa -ohjelman budjetiksi esitettiin laihat 80,9 miljardia euroa. Tästä 75,9 miljardia kustannettaisiin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja 5 miljardia kertaluontoisesta elvytyspaketista.

Horisontti-ohjelman lisäksi myös yli 50 eurooppalaisen terveysjärjestön yhteistyötä tukevan EU4Health-aloitteen budjetti leikattaisiin kokonaisuudessaan. Euroopan kansainvälistä investointihoukuttelevuutta kehittävälle InvestEU-ohjelmalle jätettäisiin vain 2,1 miljardin kokoinen pesämuna. Komission alkuperäinen ehdotus InvestEU:n budjetille oli 15,2 miljardia euroa.

Kritiikki ehdotusta kohtaan käy itsestään selväksi, kun se heijastetaan tavoitteisiin, jotka EU on itse asettanut. EU:n Vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja tuore teollisuusstrategia esittävät kunniahimoisen vision TKI-toimintaan perustuvasta kilpailukyvystä, ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta ja eurooppalaisen yhteiskunnan digitalisoitumisesta. Massiivisten uudistustarpeiden edessä Euroopan parlamentti perusteli aiemmin, että tavoitteet edellyttäisivät noin 120 miljardin euron budjettia Horisontti-ohjelmalle. Komissio esitti vielä toukokuussa noin 95 miljardin euron ohjelmabudjettia.

Nyt EU:n TKI-lähtöinen uudistumiskyky joutui siviiliuhrin rooliin taistelussa tukien ja lainojen suhteesta EU:n elvytyspaketissa. Taustalla lienee lyhytnäköinen pelko siitä, että tukimuotoisilla instrumenteilla saatettaisiin paikata talouttansa huonolla hallinnolla heikentäneiden maiden tekemiä virheitä vastuuntuntoisemmin toimineiden maiden kustannuksella. Suomi ajoi nuukan nelikon rinnalla tukimuotoisten instrumenttien budjettiosuuden pienentämistä. Painostus johti siihen, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ehdotti neuvotteluiden loppusuoralla 8,5 miljardin euron leikkaamista myös Horisontti Eurooppa-ohjelmalle varatusta elvytyspaketin budjetista.

Lopputuloksena tulevan Horisontti-ohjelman osuus EU:n kokonaisbudjetista elvytyspaketteineen (noin 4,5 prosenttia) olisi edellistä seitsenvuotiskautta (noin 7,5 prosenttia) selkeästi pienempi. Samalla saavutettavat tavoitteet ovat kasvaneet moninkertaisiksi. Pelkästään Green Dealiin kirjattu tavoite Euroopan hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä vaatii ennennäkemättömiä investointeja teollisuuden uudistamiseen.

Tässä juuri TKI-toiminta on keskeinen mahdollistaja. Teknologioita ja sovelluksia, joilla tavoitteisiin päästään, ei ole vielä kehitetty. TKI-budjetin supistuminen heikentää EU:n kykyä rakentaa itselleen kestävämpi tulevaisuus ja menestyä globaalissa kilpailussa. Erityisesti digitaalisten ratkaisujen kehityksessä ja käyttöönotossa Eurooppa on niin läntisiä kuin itäisiäkin kilpailijoitaan pahasti jäljessä. Ilmastoratkaisuissa johtoasema on kuitenkin vielä saavutettavissa kiitos Yhdysvaltojen viime vuosina tekemien ilmastopoliittisten linjausten ja Aasian talouskehitystä ylipainottavan suuntauksen.

Yritys- ja tutkimusmaailman lisäksi tyytymättömiä ääniä löytyy myös EU:n parlamentissa ja komissiosta. Toinen Horisontti Eurooppa-ohjelman esittelijöistä, Euroopan parlamentin jäsen, kristillisdemokraattisen CDU-puolueen Christian Ehler totesi leikkausten “varmistavan, että Eurooppa jää globaaleja kilpailijoitaan Aasiassa ja Yhdysvalloissa jälkeen.” Tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta vastaava EU-komissaari Mariya Gabriel puolestaan ilmaisi pettymystään Twitterissä toteamalla leikkausten tutkimukseen, innovaatioon ja koulutukseen olevan harmillisia.

Onneksi budjettiehdotus odottaa vielä lopullista hyväksyntäänsä. Siinä Euroopan parlamentilla on ratkaiseva rooli.

Parlamentin jäsenet ovatkin uhanneet torjua budjettiehdotuksen, ellei Horisontti Euroopan ja muiden Euroopan tulevaisuuteen investoivien ohjelmien budjetteja koroteta. Parlamentin neuvotteluryhmä uhkaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla implementoida ohjelmat olemassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) pohjalta, mikäli ryhmän ehtoihin ei vastata tyydyttävällä tavalla.

Olisi käsittämätöntä, jos pelkkä pelko tukimuotoisten instrumenttien väärinkäytöstä haittaisi Green Dealissä ja teollisuusstrategiassa esitettyjen visioiden tavoittelua. Emmehän ole väärinkäyttömahdollisuuksien antaneet estää lääkkeiden tai henkilötietoihin perustuvien digisovellustenkaan kehitystä. Toivottavasti tukiin liittyvä kiista ratkaistaan lopulta jonkin muun kuin EU:n kilpailukyvyn kustannuksella.