Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 27.4.2018

Uudet menestystarinat edellyttävät tavoitteellisempaa tutkimus- ja kehitystoimintaa – vientiyritysten ratkaisu

Miten suomalaista innovaatiojärjestelmää olisi uudistettava? Sen pitäisi paremmin ja pitkäjänteisemmin tukea yritysten kykyä saavuttaa strateginen asema kansainvälisissä arvoketjuissa. Haaste mietityttää talous- ja innovaatiopolitiikan vaikuttajia.

Seuraavalla vaalikaudella aihe noussee entistä ajankohtaisemmaksi. Sinänsä tarpeellisen julkisen lisärahoituksen vaatiminen TKI-toimintaan ei yksin riitä. Myös ehdotuksia järjestelmän uudistamiseksi kaivataan.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittäminen kärsii nykyisellään visiottomuudesta ja kokonaisvaltaisuuden puutteesta. Yhteistyön toimintatapoja tulisikin uudistaa. Kumppanuuksia voivat muodostaa yritykset, yliopistot ja pk-yritykset.

Talousjärjestö OECD:n arvio tukee ajatusta uudenlaisista kumppanuuksista. OECD on tarkastellut Suomen tulevaisuuden kannalta keskeistä innovaatiojärjestelmää vuodesta 2016 ja arvion viimeinen osa julkaistiin tänä keväänä.

Jotta TKI-toiminta tukisi talouskasvua mahdollisimman tehokkaasti, meidän täytyy huolehtia siitä, että se johtaa investointeihin nimenomaan Suomessa. Tavoitteenamme tulisi olla uudet menestystarinat eli kaupalliset sovellukset, joilla on kysyntää maailmanmarkkinoilla.

Metsäteollisuus, kemianteollisuus ja teknologiateollisuus ovat ehdottaneet ratkaisuksi yrityslähtöistä innovaatiokumppanuusmallia, joka olisi avoin ja kilpailuperusteinen. Siinä lisärahoitus hyödynnettäisiin 50–50-periaateen mukaisesti eli yksityistä rahoitusta olisi puolet. Mallissa on yhtäläisyyksiä EU:n biotalousstrategiaan pohjautuvaan innovaatiokumppanuusmalliin ja Ruotsin strategiseen innovaatio-ohjelmaan Bioinnovationiin.

Metsäteollisuus vauhdittaisi yritysten uusiutumista myös älykkään biopohjaisen kiertotalouden missiolla, joka ottaisi aiempaa vahvemmin huomioon globaalit megatrendit, kuten kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen hillinnän, digitalisaation, väestön ikääntymisen ja kilpailun luonnonvaroista. Suomalaisyhtiöt ovat biopohjaisen kiertotalouden edelläkävijöitä ja pystyvät tarjoamaan uusia, korkeamman lisäarvon ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tällä hetkellä metsäyhtiöt työskentelevät esimerkiksi eri materiaalien yhdistelmien eli biokomposiittien sekä biopohjaisten tekstiilien parissa.

Esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvosto totesi raportissaan tammikuussa, että t&k-tuen myönteiset vaikutukset valuvat nykyisin helposti ulkomaisille yrityksille ja kuluttajille. Jotta Suomi houkuttelisi TKI-toimintaan pohjautuvia investointeja, toimintaympäristömme on oltava kilpailukykyinen. Siihen vaikuttavat eri tekijät työmarkkinoista verotukseen sekä näiden ennustettavuus. Toimintaympäristön laaja-alainen kehittäminen on tärkeää, sillä se vahvistaa TKI-toiminnan myönteisiä vaikutuksia.

Innovaatiojärjestelmän kehittäminen yrityslähtöisesti on yksi merkittävä mahdollisuus parantaa pitkän aikavälin kilpailukykyämme kestävän hyvinvoinnin ja talouskasvun lähteenä. Ilman uusia fiksuja ratkaisuja korkeatasoisen osaamisen muuntuminen kannattavaksi liiketoiminnaksi, uusiksi yrityksiksi ja korkean tuottavuuden työpaikoiksi uhkaa jäädä täyttymättömäksi toiveeksi.

Tutustu: Metsäteollisuuden vastuullisuussitoumukset 2025