Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 27.10.2016

Työaika pitenee sovitusti – näin tekemällä kaikki osapuolet hyötyvät

 

Työehtosopimuksissa on sovittu, että työaika pitenee 24 tunnilla ensi vuoden alusta. Useilla työpaikoilla käydään nyt paikallisia neuvotteluja siitä, miten se käytännössä toteutetaan. Nämä neuvottelut voi käydä niin, että lopputulos hyödyttää kaikkia – esimerkiksi sesonkiluonteisessa työssä.

Työajan pidennys on kilpailukykysopimuksen keskeinen työkalu puutuoteteollisuuden yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, joten alan yrityksissä vaihtoehtona, jossa työaika ei pitenisi kilpailukykysopimuksen mukaisesti, säilyy poissuljettuna. Julkisessa keskustelussa pyörivät näkemykset tämänkaltaisen vaihtoehdon olemassaolosta johtavat harhaan.

Tavoitteena on ensisijaisesti sopia paikallisesti parhaaksi katsottava ratkaisu, jolla työaikaa pidennetään. Myös mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksissa sovittu ratkaisumalli jättää tilaa paikallisille ratkaisuille.

Monilla työpaikoilla työajan pidennystä on neuvoteltu käytettäväksi aidosti tuotannon lisäämiseen kolmen tuotantopäivän verran verrattuna aikaisempaan. Eli suomalaiset osaajat pystyvät valmistamaan enemmän ovia, ikkunoita, huonekaluja, keittiö- ja kylpyhuonekalusteita sekä vaneria ja sahatavaraa.

Työajan pidennyksen hyödyt näkyvät siis konkreettisesti lisääntyvänä tuotantona. Näin suomalaisten yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa suhteessa kilpailijamaihin sekä lisätä vientiin ja kotimaiseen kulutukseen menevien tuotteiden määrää.

Erityisesti puutuoteteollisuudessa työajan pidennys on hyödyllinen ja tarpeellinen. Lisäksi sen toteutustapa on hyvin käytännöllinen ja yksinkertainen, varsinkin verrattuna moniin muihin aloihin. Toki puutuoteteollisuudessa työajan pidennyksen hyödyt ovat myös selkeämmin nähtävissä kuin joillain toisilla aloilla.

Työehtosopimusratkaisumme mahdollistaa työajan pidennyksen toteuttamisen arkipyhäviikon työaikaa lisäämällä, jolloin enintään kolme arkipyhäviikkoa voidaan muuttaa normaaliksi 40 tunnin työviikoksi. Tällä tavalla tuotannon määrää saadaan lisättyä. Arkipyhäviikot aiheuttavat lisäksi monenlaista haittaa tuotannossa, jota voidaan nyt välttää.

Työajan pidennys voidaan myös toteuttaa työajan lyhennysvapaita eli niin sanottuja pekkaspäiviä vähentämällä. Sopimusratkaisu mahdollistaa myös jonkin muun paikallisesti sovittavan tavan toteuttaa työajan pidennys.

Puutuoteteollisuus on hyvin sesonkiluonteista. Vuodesta toiseen suurin resurssitarve kohdistuu tiettyihin ajankohtiin vuoden aikana. Yllättäen voi tulla myös nopeaa reagointia edellyttäviä muutoksia tilauksissa. Paikallisissa neuvotteluissa on myös yhteisesti pyritty hakemaan ratkaisua työajan pidennyksen kohdistamisesta näihin tuotannon kiirehuippuihin vastaamiseen.

Julkista työaikakeskustelu selventää tarkemmin Helsingin Sanomien julkaisema kirjoitus, jonka voi lukea tämän linkin takaa.

Kommentit

4 kommenttia “Työaika pitenee sovitusti – näin tekemällä kaikki osapuolet hyötyvät”

  1. Aimo Huikka

    Työajan pidennykset ovat puhdasta klovniwn raistelua ellei sitä, kuten muitakin tarpeellisia työelämän muutoksi toteuteta rakenteellisesti rehellisellä ja kaikkien edun vuoksi tarvittavalla tavalla.

    Kos työelämää ja työaikoja oikein oman etumme ja kilpailuetumme vuoksi toteutettaisiin niin perusasiat muuttuisivat näin:

    Perustyöaika palautuisi 40 viikkotyötuntiin
    Kaikki viikkopyhät ja pekkalat lakkautettaisiin.
    Sunnuntai muutettaisiin palkkamielessä aivan tavalliseksi työpäiväksi
    Ylityökorvaus, joko päivittäinen tai viikottainen, olisi 25% peruspalkasta.
    Juhlapyhinä kuten Jouluna, Pääsiäisenä ja Juhannuksena ylityökorvaus olisi 50%. Muita juhlapyhiä ei korvausmielessä jätettäisi.

    Irtisanominen muutettaisiin niin, että mitään syytä ei tarvitse ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa, jos halutaan työntekijä jossain vaiheessa takaisin. Yleinen irtisanomisaika olisi 30 päivää alle 5 vuotta työsuhteessa olleille ja siitä 15 päivää lisää jokaiselta alkaneelta 5 vuodelta.

    Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus pudotettaisiin 90 päivään ja sen jälkeen lakisääteinen työttömyyskorvaus.

    Lakko oikeus sallittaisiin vain palkka-ja työehtoja koskevaksi ja virallisesti ilmoitetuiksi vähintäin 30 päivää ennen lakon alkamista. Hallitus voi siirtää tuotakin lakonalkamista 90 päivällä harkitessaan sen vahingollisuutta. Valtion virkamiehillä ei lakko oikeutta lainkaan olisi.

    Tässä on vain muutamia perusasioita joita pitäisi muuttaa noin. Lista kyllä kasvaa jos asiasta halutaan esimerkiksi poliitikkojemme toimesta rehellisesti ja yhteisen edun puitteissa debatoida

    1. Asko Rantala

      Aimo Huikan kommentti sisältää melko radikaaleja ehdotuksia.
      Näihin tuskin päästään vaikka ne olivat melko yleisiä silloin kun aloitttelin työuraani, kun lauantaitkin olivat 5-tuntisia työpäiviä.

      Minusta pitkät työpäivät ja niska limassa painaminen eivät korjaa tuottavuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Markkinatutkimus, oikeat tuotevalinnat, tuotekehitys, menetelmäkehitys ja automatisointi ovat parhaat lääkkeet.

      Opiskeluaikojen pidentäminen ei ole paras lääke, mutta jatkuva työn ohessa opiskelu on. Nyt mistä tahansa koulusta valmistuvat pitäisi saada jo opiskeluaikana harjoittelemaan ja työhön kiinni. 25-vuotiaana pitäisi koulun lisäksi olla jo vähintään 5 vuotta harjoittelua, jotta osaisi ja tietäisi alastaan jotakin ja olisi hyödyllinen työnantajalleen. Opiskelu pitäisi olla jatkuvaa, ehkä 1 – 2 kk vuodessa. Se pitäisi tapahtua yhteiskunnan kustannuksella, ei työnantajan.

  2. Asko Rantala

    Ymmärrän hyvin, että työmarkkinajärjestön johtajan pitää suhtautua positiivisella asenteella tähän työaikamuutokseen.

    Tuo 24 tunnin työajan pidentäminen on noin 1,4 % vuotuisesta kokonaistyöajasta. Se on niin marginaalinen, että sen vaikutusta ei oikeastaa voi vuotuisessa kapasiteetin kasvussa tai käyttöasteen paranemisessa mitata. Tietenkin nuo arkipyhien käytöt ovat selvästi nähtävissä, mitattavissa ja niiden lisätuotto laskettavissa. Kun samaan aikaan muut vaikutukset voivat olla paljon enemmän tuotantoa lisäävät tai vähentävät, niin arvelisin, että minkään yksittäisen alle 3 … 4 % kasvun tai supistumisen vaikutusta ei voi varmistaa.

    Jo pidempään on puhuttu vanhempainvapaan lisäämisestä ja tasaamisesta tai valinnaisuudesta isän tai äidin kesken. Samaan aikaan sairauslomat tai sairaan lapsen hoitovapaat tai hoidon järjestämisvapaat syövät tekemiseen tarkoitettua työaikaa. Myös vuosilomien, kesä- tai talvilomapäivien sattuminen eri kuukausina oleville muutenkin vapaille arkipäiville sekoittaa laskentaa. Entäpä sitten se, kun yhä suurempaan ääneen vaaditaan muutamia ensimmäisiä sairauspäiviä vapaaksi ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta.

    Ainoa etu noista kolmesta lisätyöpäivästä voisivat olla se, että niillä saadaan todellista työaikaa 24 tuntia vuodessa ilman ylityökorvauksia. Jos se aika pystytään käyttämään esimerkiksi 3-vuorotyössä käyvää sahalaitosta, vaneri- tai lastulevytehdasta 3 vuorokautta lisää, niin silloin ehkä etu voidaan mitata, jos mittaus-, eli kepasiteetinlaskennan menetelmät ovat riittävän tarkat ja kapasitettia on muutenkin pystytty kuormittamaan täysillä. Työntekijöillä on kuitenkin kyky ja osaaminen ulosmitata jokainen hyötytunti pois, jos he sitä haluavat.

    Käsityövaltaisessa ja vaihtelevassa tuotannossa puusepänteollisuudessa näin tarkkoihin mittauksiin ei koskaan päästä. Työntekijäin ja johdon ammattitaidon eroavuudetkin vaikuttavat enemmän kuin muutaman prosentin. Pätevä ja oikealla palkkajärjestelmällä työskentelevä puuseppä voi tehdä vuodessa 20 – 30 % suuremman ja laadukkaamman tuotantomäärän kuin heikompi. Puusepänteollisuudesta itselläni on noin 30 vuoden kokemus ja muusta teollisuudestakin yli 2 vuotta. Työntutkimus ja laskentajärjestelmät ovat erikoisalani.

    1. Asko Rantala

      Korjaisin pienen kirjoitusvirheen äskeisen kommenttini lopussa; 30 vuoden puuteollisuuskokemuksen lisäksi muusta teollisuudesta on kokemusta yli 20 vuotta, eikä 2 vuotta, kuten tuohon virheellisesti näppäilin.

Jätä kommentti