Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 16.4.2011

Tuhka ei ole uhka, se on mahdollisuus

Kommentit

14 kommenttia “Tuhka ei ole uhka, se on mahdollisuus”

  1. veikko hintsanen

    niin tämä järjestelmä on suunniteltu ; edellyttää uudenlaisen kokonaislogistiikan jota olemme ehdottaneet mutta johon emme ole saaneet vielä valtiovallan suostumusta järjestää infraan tarvittavat siltojen nostot Päijänne Keitele alueella Jyväskylän energian tarpeisiin:

    Logistiikka menisi seuraavasti:

    metsästä risut terminaaliin – kuivatus haketus kuljetus polttoon hakkeena terminaalista uudenlaisella pneumaatiisen lastaus laitteiston avulla toimivalla ympärivuotisesti kulkevalla ultrakeveällä jäitämurtavalla bulk-laivalla.

    Laivan purkaus ja lastaus laitteisto on Pneumaattinen järjestelmä mikä on suljettu niin ettei siitä tule pölyä ympäristöön. kuormaus / purkaus teho noin 2000 m3 tunnissa.

    tämän uuden innovatiivisen VTT:n kestävän kehityksen mukaiseksi uudeksi logistiseksi järjestelmäksi toteama ,järjestelmän taloudellisuus edellyttää esim. Päijänne Keiteleellä Jyväskylän energian kokoisen laitoksen noin 50% raaka aine kuljetuksia järjestettäväksi em tavalla.

    Paluuukuormana laiva voi ottaa aina poltto laitoksilta tarvittaessa tuhkan terminaaleihin vietäväksi , josta sitten tuhkan levitys voidaan suorittaa kuorma autoilla ravinteiksi levitettäviksi niihin metsiin takaisin joista haketettu puu on käyty hakemassa.

    Päijänne Keiteleelle on suunniteltu mm vesitiet yhdistyksen ja Jyväskylän Ely keskuksen toimesta noin 12 kpl.

    Odotamme mielenkiinnolla milloin valtiovalta aloittaa toteuttamaan myös tässä uuden 28.03.2011 voimaan astuneen valkoisen kirjan logistiikka tavoitteita joissa kuorma auto kuljetusten määrä tulee puolittaa ja vesiliikenteen kehittämisen esteitä poistaa niin että uudet innovaatiot pääsevät hyödyttämään koko kansantaloutta.

    http://www.laffcomp.eu

  2. Ain Kendra

    Puutuhan käyttö tierakennuksessa – onko siitä jo olemmassa labratuloksiakin?

  3. Eräs Isä

    Ongelma tuhka on siksi, että se pitäisi palauttaa niille alueille, mistä puu on peräisin. Ettei jouduta kylvämään kemian tehtaista peräisin olevia lannotteita niin paljoa.

  4. Eräs Isä

    … Tämä on varmaankin liian kallista metsänomistajien mielestä…

  5. JuhaK

    “Tuhka ei ole uhka, se on mahdollisuus”

    Asia on juuri näin.

    Mielivaltaset raskasmetallirajat on järkeistettävä. Jos ei ole tieteellistä perustetta nykyisille rajoille, ne on hankittava. Pitäisi tajuta, että nekin rakasmetallit mitä puun tuhkassa on, on otettu luonnosta.

    On aivan järjetöntä, että tuetaan biopolttoaineen käyttöä, mutta toisaalta määritellään raja-arvot niin tiukoiksi, että puutuhka on ongelmajätettä. Toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan.

    Puun ja turpeen tuhkia pitäisi levittää metsien lisäksi käytöstä poistetuille soille. energiapaju ja -kasvit menestyisivät paremmin ja vaikka suolla ei mitään kasvatettaisi, se peittyisi nopeammin kasvillisuuden alle.

  6. Ain Kendra

    Tiina, sivutuoteohje TIEH 2100041-07 s47 puhuu kyllä koekäytöstä mutta ei selvittää mitä se tuhka antaisi tielle. Ja lisäksi se sopisi vain kuivissa penkereissä, kun materiaalilta ei edellytetä routimattomuutta.

  7. Ain Kendra

    Kiitos. Tosi kiinnostava asia. Oletko itse myös Finncao’n kanssa enemmän sidottu?

  8. Aimo Remes

    Puun ja turpeetuhka takaisin suometsiin,rakeistuslaitokset toimimaan,tuhka ei ole jäte vaan luonnonvara joka kuuluu palauttaa takaisin.Aikanaan tuhkalla poistettiin sipulimaalta madot.Kaskinaurismaan voi ravita myös tuhkalla ja miksi kulotusta suoritetaan?

  9. Tapio O. Neva

    Kulottamisessa lämpö menee “harakoille”. Jos puu poltettaisiin kaukolämmöksi ja suuremmissa laitoksissa kaukolämmöksi ja sähköksi, säästettäisiin öljyä ja maakaasua sekä kuitupuuta energiapuuksi.

  10. Matti Mäyränpää

    Takaisin kotimetsään!:)
    Erityisesti kantohakkeen tuhkat alkuperäisille palstoille. Mahdollisimman vähin kustannuksin ja lupien tarpeita.

    Tammi, pihlaja,haapa, pajutkin sis. mm. kadmiumia, joten menkööt vaikka tien pohjiksi. (tuskin voi erottaa muista)

    Yleensä puun tuhka sisältää pääasiassa kalsiumia ja kaliumia, siis erinomaisia uuden kasvun rakennusaineita. – Mielestäni tässä olisi (teille nuorille) erinomainen tuotekehitysprojekti: Rakeistaa “parantaen” ominaisuuksia, pakata ja markkinoida nurmien, puistojen, “raiskattujen” soiden, ravinneköyhien metsien jne. lannoitteiksi.
    (Haassteina lienevät vähäiset volyymit, byrokratia, kustannukset ym)

  11. Ismo Muurimaa

    Kannattaako tuhkan käyttöön investoida mitään.
    Jossain vaiheessa puun ,turpeen ,hakkeen poltto kielletään mm jäätikköjä tuhoavien pienhiukkasten takia.Tai niiden keruun aiheuttaman metaanin vapautumisen vuoksi .
    Myös verotus ohjaa näiden polttoaineiden käyttöä .

  12. Timo Isosaari

    Tein hiljattain konsulttiselvitystä samasta aiheesta ja olen kirjoittajan kanssa hyvin pitkälle samaa mieltä.

    Tulevaisuudessa meille aiheutuu suurimmat ongelmat keskittyneistä rakenteista, eli raaka-aineen kuljetus, kuten myös tuhkan, tulee melkoisen kalliiksi. Tuhkan osuus on toki hyvin pieni verrattuna poltettavaan massaan.

    Sitten on isompi ongelma, josta puhutaan hyvin vähän. Vaikka tuhkassa on laskennallisesti ravinteet tallessa, johtaa kantojen ja muun biomassan häviäminen metsämaasta epätoivottuun tilanteeseen, koska maaperän ja tuhkan ravinteita kasvit hyödyntävät varsin huonosti, jos maaperän mikrobitoiminta ei ole tasapainossa. Maapohjan lähes täydellisen raiskaamisen jäljiltä se ei ole ja toipuminen saattaa kestää todella pitkään.

    Jos sitten ajatellaan ravinteiden korvaamista kemiallisilla lannoitteilla, ollaan tolkku kadotettu kokonaan. Yhden typpikilon valmistamiseen kuluu noin litra polttoöljyä vastaava energiamäärä + muut ravinteet päälle kuljetuksineen ja levityksineen. Lisäksi pääasiassa vesiliukoisien ravinteiden lannoitusvaikutus on suhteellisen lyhyt.

    Tulevaisuuden ruoan ja energian tuotanto tulee olemaan kokonaan riippuvainen siitä, että opimme hoitamaan maaperän mikrobeja ja luontoa oikealla tavalla.

    Niin kauan kuin tuhkaa tulee, se täytyy palauttaa luontoon. Voimaloista on kuitenkin tehty ekonomistisen ajattelun pohjalta eri polttoaineille soveltuvia ja silloin tuhkan hyötykäyttö on erittäin vaikeata. Eri tuhkalajeille löytyy kyllä helposti käyttökohteet, mutta sekoittamalla polttoaineita ominaisuudet yleensä heikkenevät kaikissa suhteissa.

    Hyötykäytön suurin este todellakin on viranomaisbyrokratia, joka hipoo mielettömyyttä. Se kuvastaa hyvin todellisuuspakoista tieteen mittareilla lentämistä. Analysointi on tietysti hyvä asia, mutta jos tuloksia käytetään vain virkamiehen päätöksen legitimointiin, ollaan pahasti väärillä jäljillä.

Jätä kommentti