Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 27.2.2018

Toimiva politiikka kannustaa erikokoisia yrityksiä menestymään maailmalla

Suomessa etsitään ja toivotaan usein yhtä sampoa, josta maamme takoisi hyvinvointia ja veroeuroja tasaiseen tahtiin. Hyvä talouskehitys jatkuu kuitenkin modernissa taloudessa siten, että saamme kehitettyä useita menestystarinoita, yli toimialarajojen osaamistamme ja vahvuuksiamme ketterästi hyödyntäen.

Uuden ajan menestystarinoita luovat kansainväliset veturiyritykset, ja pienempiä yrityksiä kasvaa kokonaan uusien ideoiden ympärille, myös suuria kirittämään ja haastamaan. Erilaisten yritysten verkostojen rooli korostuukin yhä vahvemmin. Yhteistä menestykselle start-upeista pörssiyrityksiin on kuitenkin se, että korkeat odotukset realisoituvat vain, jos yrityksillä on mahdollisuus jalostaa innovaationsa kaupallisiksi menestystuotteiksi ja palveluiksi kansainvälisille markkinoille.

Kun keskustelu kääntyy lähemmäksi poliittista päätöksentekoa, hamutaan mieluusti kuitenkin yhä yhtä ja samaa kaikkeen sopivaa vasaraa sammon takomiseksi. Tämä näkyy Suomessa erityisesti viimeaikaisissa vero- ja energiapolitiikkaa koskevissa aloitteissa.

Tarvitsemme tosiasiassa lukuisia, yritysten toimintaympäristöä oikeaan suuntaa vieviä työkaluja, jotta menestystuotteita saadaan kehitettyä ja tuotettua Suomessa. Silti esimerkiksi syksyllä kasatun parlamentaarisen yritystukityöryhmän päälle on soviteltu valumuottia, joka ”uudistaisi” kerralla merkittävän osan eri toimialoihin ja toimintoihin kohdistuvista politiikkatoimista, verotuksesta alkaen. Useassa tapauksessa julkista tukikeskustelua pyritään kuitenkin käyttämään vientiyritysten verotuksen kiristämiseen, mikä jarruttaisi vihdoin piristynyttä talouskasvua ja investointeja.

Jatkossa meidän täytyy edistää vain korkean arvonlisän tuotantoa, monet sanovat. Metsäteollisuutta pidetään esimerkkinä alasta, joka ei halua uusiutua. Tämä on erikoista, sillä ala on käynyt läpi raskaan rakennemuutoksen ja kehittänyt toimintaansa paljon. Alan tuotteet vastaavat maailmanlaajuisiin nouseviin megatrendeihin – väestönkasvu, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, jotka lisäävät tarvetta uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. Hyvistä näkymistä kertoo, että metsäteollisuuden vuosittaiset investoinnit kasvoivat jälleen noin miljardiin euroon.

Metsäteollisuuden tuotteista 70–90 prosenttia valmistetaan kansainvälisille asiakkaille, ja viennin arvolla mitattuna ala on Suomen suurin tavaraviejä. Tullin tuotekohtaisessa tilastossa ykkössijaa pitää hallussaan paperi- ja kartonkituotteet, joiden viennin arvo vuonna 2016 oli 6,8 miljardia euroa. Toiseksi tulivat dieselpolttoaineet 3,7 miljardilla eurolla.

Kaiken kaikkiaan metsäteollisuudella oli kolme tuoteryhmää kymmenen tärkeimmän vientituotteen listalla. Neljäs sija oli sellulla, jonka viennin arvo oli 1,8 miljardia euroa. Sahatavara puolestaan oli viides 1,7 miljardilla eurolla.

Metsäteollisuuden painoarvo näkyi myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreessa analyysissä, joka tarkasteli uudella tavalla kotimaahan jäävää arvonlisäystä yritys- ja hyödyketasolla. Sen mukaan vuonna 2016 suurin arvonlisäys tuli paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 prosenttia. Toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde olivat IT-palvelut, joiden osuus oli 11,4 prosenttia.

Metsäteollisuus selvitti viime syksynä toimialan merkitystä Suomelle vielä tarkemmin konsulttiyhtiö Ernst & Youngin avulla. EY:n laskelma metsäteollisuuden taloudellisesta jalanjäljestä kertoo merkittävästä taloudellisesta hyödystä Suomelle. Alan koko arvoketjun verokertymä oli vuonna 2014 lähes neljä miljardia euroa. Summaan sisältyy myös tärkeimmiltä hankintatoimialoilta ja metsätaloudesta karttuvista kantorahatuloista maksettavat verot.

Välillisesti metsäsektori työllistää Suomessa koko arvoketjussa lähes 140 000 työntekijää, alihankinta mukaan lukien. Valtaosa näistä työpaikoista sijaitsee maakunnissa.

Metsäteollisuus valmistaa ainoastaan tuotteita, joita asiakkaat haluavat ostaa ja joita voimme kilpailukykyisesti valmistaa. Uudet, korkeamman lisäarvon innovaatiot sekä ratkaisut syntyvät olemassa olevan tuotannon oheen. Näihin liittyen metsäteollisuusyritykset ovat kertoneet uusista investoinneista tai kehityskohteista. Tällaisia ovat muun muassa puurakentaminen, pakkaukset, tekstiilit, kemian tuotteet, komposiittimateriaalit ja liikenteen polttoaineet sekä digitaalisten ratkaisujen kehittäminen.

Täysin uuden tuotteen kehittäminen teolliseen mittakaavaan ja merkittäväksi liiketoiminnaksi kuitenkin vie aikaa. Myös siksi meidän täytyy huolehtia siitä, että kohtelemme yrityksiämme esimerkiksi vero- ja energiapolitiikassa vähintään yhtä hyvin kuin kilpailijamaamme. Vain näin säilytämme Suomen innovatiivisena, investointeja houkuttelevana maana.

Teksti on julkaistu Kalevassa 18.2.2018.

Kommentit

5 kommenttia “Toimiva politiikka kannustaa erikokoisia yrityksiä menestymään maailmalla”

  1. Eino Turjake

    Harva uskaltaa näillä kommenttifoorumeilla heitellä ihan luovia ajatuksia paperille.
    Minäpä en ole sitä koskaan pelännyt eli menköön taas ja ihan ilmaisesti kuten ennenkin.

    Kun katsoo maailmaa suurella kiikarilla niin havaitsee varsin nopeasti että jokaisen todella menestyneen ja itseään sekä tuotantoaan hyvin myyvän maan yhdistävät tekijät ovat ilman poikkeusta kaksi:

    1. Kansakunnalla on energiaa tai energiantuotantoa aina hyvään vientimäärään asti’
    2. Kansakunnalla on hyvä määrä suhteessa muuhun talouteen, oikeasti tuotannollista teollisuutta monella alueella

    Välittömästi kun katsomme Suomen tilaa niin havaitsemme että meillä on akuutti energiavaje luokkaa 30% kansallisesta omatarpeesta. Esimerkiksi Ruotsilla merkittävä ylijäämä ja kaikenlisäksi puhdasta ydinvoimaa varsin runsaasti eli 10 operoivaa voimalaa ja lainsäädäntö nyt niin että tuo kappalemäärä saa pysyä ja uusiutua uusimmalla ja tehokkaimmalla versiolla.
    Ruotsissa on myös merkittävästi enemmän tuotannollista teollisuutta suhteessa kuin meillä, Noissa asioissa Ruotsi ja sen menestys käy fundamentti esimerkiksi. Ruotsilla ei ole edes pakkosuomea vaan voivat suoraan keskittyä tarvittaviin kieliin ja kulttuureihin

    Näin on kaikkialla. Poikkeuksen muodostavat vain harvat pankkiparatiisit ja niistäkin esimerkiksi Sveitsillä ja Luxemburgilla on taustalla vahva teollinen osa jonka ympärille muu talous rakentuu ja alkaa osin toimimaan itsenäisenä tuottavana taloutena.
    Suomessa valitettavasti erittäin liioiteltu osa on keskittynyt juuri tähän sivutalouteen eli kehitetään pää mullassa ja kroppa ilmassa. Teollinen toimintamme on myyty kavereille ja siten laitettu pyyn uralle minkä jo näemme

    Tarvitsisimme paljon vahvemman kovan teollisuuden osuuden josta sitten kukkisi peli eli turhia firmoja ja niitä elämiskelpoisia välistävetoyrityksiä joita nyt on ihan liikaa poistamassa luovuutta todellisesta tuottavasta toiminnasta
    Maa ja metsätaloutemmekin on ihan pihalla ja mankuu vain tukia vaikka sen toimintaedellytykset ovat maailman parhaimpien joukossa. Metsä pitäisi korkea jalostaa eikä missään tapauksessa käyttää kaikkein matalimman ja haitallisimman jalostusasteen käyttöön eli kaupalliseksi energiaksi.

    Pahaa ei tekisi koulutuksemmekin tason nostaminen niin, että ylettömän palveluakateemisen tuotannon sijasta alettaisiin taas koulutta ihmisiä oikeasti ja ilman pakkoruotsia rakennusinsinööreiksi-mestareiksi, koneinsinööreiksi-mestareiksi, prosessi insinööreiksi, laivanrakentajiksi, suunnittelijoiksi, diplomi insinööreiksi, luokkahitsareiksi, raudottajiksi, kirvesmiehiksi, asentajiksi, putkimiehiksi you name it. Ihan eri lauseessa vielä ne erittäin tärkeät käytännön vientimyyjät jotka on koulutettu Skandinavian ulkopuolella operoimaan niissä maissa joissa potentiaalinen ostajakuntakin on. Suoraan niiden kielillä ja kulttuureihin.
    Pakkoruotsi on ollut erityisen paha hidaste maailmankauppamme edistymiselle. Siitäkin olisi päästävä vapaaehtoiseen opiskeluun. Äidinkielisiä riittää meillä enemmän kuin tarpeeksi hoitamaan Ruotsin kaikkea kauppaa. Muualla Skandinaviassahan kauppaa ei ruotsiksi käydä vaan englanniksi

    Kaiken pohja on kuitenkin sen tuotantoteollisuuden osuuden merkittävä nostaminen ja energiaomavaraisuuden nostaminen noin 130% tasolle eli vientiylijäämää se 30% kaikissa oloissa.
    Sen ylijäämän olemassaolo muuten itsestään tuo energiaa kuluttavaa teollisuutta maahan koko talouden pohjaa ratkaisevasti tervehdyttämään. Olettaen etteivät kokkareiden pojat pääse niitä pilkkomaan ja pilahinnalla myymään niin kuin tekivät Kemiran paralle, eräälle maamme talouden tukijaloista

  2. jorma fagerroos

    Kiitos Eino Turjake ! Loistava kommentti. Metsä, eli puuaines pitäisi korkeajalostaa. Kyllä! Koulutusta lisää sekä luovuttaa kehiin. Puutuotteilla on rajattomia mahdollisuuksia myydä maailmalle, jos niin halutaan. Uudet puupohjaiset tuotteet synnyttävät synergioita, kuten kone-ja laitesuunnittelua.
    Konepajoille tulee töitä uusien koneiden valmistamiseksi. Kaikki mahdollinen irti
    kotimaisen uusiutuvan raaka-aineen hyödyntämiseksi vientituotteiksi. Kannolta korkealaatuisiksi lopputuotteiksi syntyy pitkä arvoketju, josta hyötyvät kaikki. Osaaminen kehittyy. Kilpailukyky paranee. Sahatavara on lankkua ja lautaa ja ollut sitä jo hyvin pitkän aikaa. Vain tuotantomenetelmät ovat parantuneet. Koneet tekevät työn ja ihminen valvoo tuotantoprosessia. Kestää vain hetken, kun 80 vuotta kasvanut arvokas tukkipuu on sahattu lankuiksi ja laudoiksi ja myyty ulkomaille hyvin matalalla jalostusasteella.

  3. Markku Gurkku Lahti

    Mitä sitten, kun kaikki start-up yritykset myydään ulkomaille, juuri kun ne alkavat poikia omaa pääomaa ja ihastellaan sitä, että tuostakin saatiin miljardi. Emmekä koskaan ole kouluttautuneet tarpeeksi. Voisihan työttömiä opettaa taas tukinuittoon…

  4. Tomppa Brunila

    “Silti esimerkiksi syksyllä kasatun parlamentaarisen yritystukityöryhmän päälle on soviteltu valumuottia, joka ”uudistaisi” kerralla merkittävän osan eri toimialoihin ja toimintoihin kohdistuvista politiikkatoimista, verotuksesta alkaen.”
    Se mitä Lindström ja Metsäteollisuus haluaa on verojen täydellinen poisto!
    Yrityksen tuotekehittelyn järjestäminen on yksinomaan yrityksen johdon vastuulla! Ja sen tavoite on kehittää tuote joka parantaa yrityksen tulosta! Myös asiakkaiden hankinta kuuluu vain ja ainoastaan yrityksen johdolle! Ja se yleensä tapahtuu kehittämällä tuote jota asiakkaat ostavat!

  5. Anneli Immonen

    Aivan oikein,puuta piitäisi jalostaa korkealaatuiseksi vientituotteeksi. Puusta pitäisi maksaa oikea hinta alkutuottajalle. On väärin tuoda puuta kallimmalla hinnalla ulkomailta. Kotimaan puun kasvattaminen rapautuu ja metsät jää hoitamatta.Samalla ihmiset ovat työttömänä tukien varassa. Pohjoiskarjalassa suurin osa hakkeesta tuodaan Venäjältä ja on paksusta puusta tehtyä. Myös muun puutavaran tuonti on suurta. Voi kysyä onko siellä työntekijöinä Pohjois Korean orjat. Venäjällä on eräitten tietojen mukaan 50000 orjaa rakennus ja metsätöissä hankkimassa rahaa ydinasevarusteluun. Suomen talous kärsii epäterveestä toiminnasta.

Jätä kommentti