Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 3.12.2018

Teollisuus myy suomalaista tuoteosaamista kansainvälisille markkinoille – havaintoja teollisuuden taloudellisesta jalanjäljestä Suomessa

Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo peräti 13 työpaikkaa palveluissa. Voiko pitää paikkaansa?

Kyllä. Vientiteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 470 000 ihmistä, mutta välillisten vaikutusten ansiosta työtä syntyy peräti 1,1 miljoonalle ihmiselle.
Yllättääkö? Minua ainakin. Luvut paljastuvat tuoreesta Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa -selvityksestä, jonka Metsäteollisuus ry tilasi yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Kemianteollisuus ry:n kanssa.
Suomessa tuotettu teollinen tuote myy ja tuo merkittäviä vientituloja Suomeen siis edelleen. Nokian jälkeen monikaan ei ole enää jaksanut vilkuilla vientitilastoja, vaan on toivonut salaa, että palvelut ja pk-yritykset tai startup-yritykset ja pelifirmat hoitaisivat homman.
Osin näin onkin. Merkittävin määrä vientituloista tulee kuitenkin teollisuudesta tai teolliseen toimintaan liittyvistä palveluista. Metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on kaikkiaan 80 prosenttia ja palveluviennistä noin 60 prosenttia.
Metsäteollisuuden tuotteet ovat 2010-luvulla voimissaan, vaikka auringonlaskuakin ehdittiin 2000-luvulla moneen otteeseen povata. Me osaamme tällä alalla tehdä sellaisia tuotteita kilpailukykyisesti, joilla on maailman markkinoilla kysyntää.
Tätä kuvaa hyvin esimerkiksi tuotteidemme vienti-intensiteetti eli viennin osuus tuotannosta: paperi (94%), kartonki (98%), havusahatavara (81%) ja vaneri (84%). Sellun osuus (43%) on kasvussa, koska keskiluokkaistuminen ja kaupungistuminen erityisesti kasvavissa talouksissa, kuten Kiinassa, lisää sellupohjaisten tuotteiden kysyntää.
Lisäksi pakkauksissa on havahduttu suosimaan, erityisesti nuorison parissa, kuitupohjaisia ratkaisuja. Sellua käytetään myös hygienia- ja pehmopaperituotteissa, joiden kysyntä on kasvussa.
Kierrätyspaperin saatavuus on vaikeutunut ja puhdasta puukuitua tarvitaan yhä enemmän. Suomen merkittävimmistä vientituotteista tärkein oli viime vuonna paperi ja kartonki. Muita alan tuotteita löytyi Suomen vientitilaston pistesijalta viisi, josta löytyi sellu ja heti sen perässä oli sahatavara.
Entä tulevaisuus? Ainakin metsäteollisuuden kannalta sekin näyttää valoisalta, kun asiaa tarkastellaan megatrendien eli pitkän ajanjakson kuluessa yhteiskuntia muokkaavien yleisten kehityssuuntien avulla.
Konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän selvityksen mukaan metsäteollisuuden tuotteiden kansainvälisten markkinoiden arvioidaan kasvavan liki 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Kasvua löytyy kaikista päätuoteryhmistä, jopa paperista. Esimerkiksi verkkokaupan yleistyminen vauhdittaa tarrapapereiden kysyntää ja yleisempi kulutustottumusten muutos taas muiden erikoispapereiden kysyntää.
Onkin tärkeää, että Suomessa sijaitsevat yritykset osaavat ja voivat tarttua kasvaviin markkinoihin ja ympäristötietoisten asiakkaiden luomiin korkeisiin vaatimuksiin. Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat myös monet politiikkainstrumentit ja toimintaympäristön pelisäännöt ja edellytykset Suomessa.
Niitä pohtiessa on hyvä muistaa, että vientiteollisuuden luoma arvonlisä Suomen kansantalouteen on nyt noin 90 miljardia euroa ja että vientiteollisuus tuo Suomeen yli 28 miljardin euron verotulot. Se ei ole vähäinen määrä se.

Kommentit

5 kommenttia “Teollisuus myy suomalaista tuoteosaamista kansainvälisille markkinoille – havaintoja teollisuuden taloudellisesta jalanjäljestä Suomessa”

  1. Aimo Huikka

    On kuitenkin tuoteosaamista “ylistäessä” muistettava talouden ihan perustekijät ja sehän on massatuotannon myymisessä jokainen jalostusasteen porras. Jokainen nostettu porras parantaa tuotannon taloutta ja kannattavuutta merkittävästi- Talvivaaran onnistuneesti saneerannut ja sen hallituksen puheenjohtaha Ratia toi sen hyvin esiin kertoessaan akkumateriaalien jalostusasteesta verrattuna itse akkuihin ja sen vaikutuksesta pykälä pykälältä suurtuotannon talouteen. No lopultahan se on täysin loogista eikä sen haitsemiseen olisi Ratiaakaan tarvittu, mutta Ratialla/Ratioilla on vaan se kuuluvampi ääni ja siten nopeampi ymmärrettävyys.

    Metsäteollisuuden tuotteista valitettabasta juuri sellu on yksinkertaisen jalostustoiminnan ensimmäinen kerros mihin on käytetty suhteellisen pieneen voittoon paljon kansakuinnan resursseja. Toinen sellainen ykköskierron jalostusaste on sahatavara.

    Papereissa, kartongeissam vanereissa, höylätyssä ja liimatussa puutavaraasa on jo siirrytty 1-5 askelta ylöspäin jalostusasteessa.

    En mielelläni tätä kirjoita, mutta pelkän ensimmäisen jalostusasteen tuotteen myynti ei kaksisiakaan kykyjä vaadi; ei liioin sen keittäminen tai sahaaminen. Tuta jalostusastetta ja sen vientimyyntipätevyyttä siis on mielestäni yritettävä kasvattaa eikä tyytyä helpoimpaa joista kaikista helpoin ja resurssituhoisin on puun polttaminen. Siitä puuttu jalostusarvo täysin.

    1. Kristian Brunila

      Aimo Huikka, olet oikeassa tuosta jalostusasteen nostamisen tuomista hyödyistä. Juuri siihen yritysten pitäisi pyrkiä. Mutta ongelmana on se, että nykyisin yritykset pyrkivät keskittymään vain ja ainoastaan omaan ydinosaamiseensa. Ja jos se on sellun keitto tai lautojen sahaaminen niin jalostusasteen nostaminen jää tekemättä.

  2. jorma fagerroos

    Aimo Huikka. Yritysten keskittyminen ydinosaamiseensa, siihen on yksinkertainen syy; yrityksen liiketoiminnan kannattavuus. Mitä enemmän rönsyjä yritystoiminnassa on, sitä vaikeampi yritystä on hallita ja tehdä tulosta, joka on perusedellytys yrityksen toiminnan jatkumiselle.

    Jatkojalostus esimerkiksi laudoille ja lankuille tehdään höyläämöissä, joka on seuraava porras sahatun puutavaran jatkokäsittelyssä. Höyläämöiden kapasiteetti on kehittynyt huippuunsa. Nykyajan höyläämö on monien miljoonien eurojen investointi, jos aikoo pärjätä. Suuri investointi edellyttää keskittymisen vain ja ainoastaan ydinosaamiseen, eli höyläämiseen ja mahdollisesti höylätyn puutavaran pintakäsittelyyn samassa prosessissa. Ei saa syntyä yhtään ylimääräisiä “kintaan jälkiä”.

    Seuraava porras käsittelee höylätyn puutavaran, kukin tavallaan. Tähän on tultu ja
    se näkyy siinä, että käytettyjä puuntyöstökoneita laitetaan romuttamoon, kun niillä
    ei saada aikaan riittävää kannattavuutta. Pieni ja hidas ei pärjää, jää jalkoihin. Kintaat laitetaan naulaan.

    Kehitys on johtanut siihen, että pitää olla suuria ja tehokkaita jalostusyksiköitä.
    Miten saadaan aikaan “pientä ja kaunista”? Siinä on kysymys, johon pitäisi saada vastaus ja realistinen toteutusmalli, tuloksentekokyky mukaan lukien.

  3. Petri Ollila

    On hyvä, että metsäteollisuus menestyy. Totuus on kuitenkin edelleen, että valtaosa vientituloistamme tulee matalan marginaalin massatuotteista. Mitä lähemmäksi kuluttajamarkkinoita tulemme, sitä vähemmän suomalaisyrityksiä on mukana. Korkean marginaalin kuluttajatuotteet vaativat osaamista ja kiinnostusta kuluttajien elämään ja tarpeisiin. Tällä alueella olemme esim. Ruotsia valovuosia jäljessä.

  4. Likane Pete

    Hyvä päivä kaikille teille kaikille, olen Likane Pete nimellä ja olen täällä jakamaan konkreettista todistusta siitä, miten sain 80000€ lainan George Kenneth Loan Investmentiltä, jos olet kiinnostunut lainaa lainasta ystävällisesti ottamalla yhteyttä yrityksen sähköpostiisi : georgekennethloaninvestment@gmail.com

Jätä kommentti