Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 28.2.2011

Syntyykö puurakentamisesta vientivaltti?

Kommentit

25 kommenttia “Syntyykö puurakentamisesta vientivaltti?”

  1. Matti Mäyränpää

    Hyvä kirjoitus! Jatka, olet järkevällä tiellä.

    Metsäteollisuuden ja erityisesti metsiemme surkeaan tilaan johtivat, jo kymmeniä vuosia sitten, betonia ja terästä ihannoivat teollisuuden vuorineuvokset, rauha heidän aiheuttamalle metsiemme “kieroon kasvulle”.

    Nimittäin, toinen vuorineuvosporukka ovat selluteollisuus. Sellussa on “ohjattu” metsien kasvua maannouseman lahottamiin kuusikoihin ja vihaan koivikoitamme kohtaan.

    Tämä metsiemme uudistaminen järkevälle tasolle kestää pari isäntäpolvea ja ehkä yhden metsiemme kasvusukupolven verran, maksimissaan.

    Tärkeintä, että te, nuoret päättäjät olette oivaltaneet, missä mennään.

  2. Pirkko Nuutinen

    Olen samaa mieltä, että Suomen parhaimmat valtit ovat puu ja pää. Muttei puupäät. Ja niinhän se on, että metsien tuotteiden jalostusastetta on kohotettava. Meillä kasvaa kovasti erilaisia hyvälaatuisia puita ja toivottavasti kasvaa myös jatkossa. Valintavaihtoehtoja tuotteisiin ovat erilaiset jalopuut ja suomalaiset visakoivut, erikoismäännyt, kuuset jne. On materiaalia ja korkeatasoista kdenosaamista, mutta on luotava reitit pienyrittäjien tuotteiden arkkinoille ulkomaille. On suotava työrauha ja -mahdollisuudet erikoislahjakkaiden puuosaajien tehdä rauhassa erilaisia tuotesarjoja ja myös perinteisiä tuotteita.
    On nähtävä suomalaisen erinomaisen puun kehitysmahdollisuudet, mutta myös luonnon hiljaisuuden ja aarniometsien ihmistä kuntouttava ja virkistävä elementti. Ja luotava myös kaikkialle maahamme sellaiset edellytykset pitää yllä luontosuhdetta, että jokaisella maassamme on mahdollisuus luonnossa samoiluun ja vetäytymiseen luontoon halutessaan. Ja taattava rauhallinen luonto ja luontomatkailun arvo sinänsä.
    Kaikki nämä tekijät ovat yhtä ja samaa puun “jalostusta”. Se on ihmisen jalostusta ymmärtämään luonnon mittaamaton arvo ihmisen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta ja samalla koko kansakunnan ainutkertainen mahdollisuus markkinoida puu-Suomea myös hiljaisuuden, rauhan ja tasapainon luojana.
    Keski-eurooppalaiselle city-ihmiselle suomalainen metsä, hiljaisuus ja järvien,metsäneläinten läheisyys ja erämaiden massiiviset mittasuhteet ovat ainutlaatuinen elämys.
    Nämä kaikki tekijät on otettava huomioon tulevaisuuden puuntuotekehittelyä rakennettaessa.

  3. Olavi Ruohomaa

    Pahimpana kantona kaskessa lienee rakennusalan konservatiivisuus. Eikä tämä koske pelkästään Suomea. Rakennusalalla tarvitaan asennemuutos ja alan nykyisten toimijoiden pitää houkutella innovatiivisia ihmisiä palvelukseensa. Nykyisissä yrityksissä on teknistä osaamista riittävästi. Niiden pitää vaan hyväksyä alan ulkopuolisten ihmisten innovaatiot. Periaatteessa siis aivan helppoa.

  4. Nimimerkki

    Juuri näin Jan. Tärkeä avainkysymys on puunjalostusasteen nostaminen rakennusmateriaalien osalta.

    Miksi ei julistettaisi vaikkapa kilpailua, jossa jaetaan vaikkapa 50 -100 palkintoa alkaen 1000 euron kunniamaininnasta 100.000 euron pääpalkintoon heille joiden innovaatio kohottaa innovatiivisimmin puun jalostusastetta.

    Olennaista on että innovaatio on mahdollisuus kaupallistaa. Palkintorahat voidaan osittain saada yrityksiltä joiden edustaja ovat palkintoraadissa arvioimassa innovaation kaupallistamismahdollisuuksia. Osa aluekehittämiskeskuksilta osa you name it…

  5. Jouko Koskinen

    Pitäisikö kehitellä puisia pienkerrostaloja suurelementeistä jotka voidaan asentaa paikalleen myös talvella.

    Kun tuo ilmastomuutos etenee näin että 30 asteen pakkasia on yhä pidemmissä jaksoissa.

  6. Anssi Naakka

    Asun itse 150v vahassa puutalossa joten kokemusta on. Puutalossa on muutama ongelma: Se homehtuu, se mätänee, se palaa ja kusiaiset syö sen.

  7. Pasi Salonen

    Viime viikolla sitä “päätä” ei vielä ilmeisesti ollut, mutta nyt se on näköjään löytynyt.
    http://www.metsalehti.fi/fi-FI/Metsauutiset/?groupId=a25a96de-2e11-470c-a39d-51193e5fd6d7&announcementId=01d41930-7f16-4b14-910a-3522010f2839

    60-luvulla ihannoitiin elementti-/betonirakentamista, jolloin puu jäi vähälle huomiolle. Myös rakennusmääräyksiä kiristettiin, paloturvallisuutta ajateltiin.
    Nyttemmin puurakentaminen on taas alkanut kiinnostaa ja hyvä niin.
    90-luvun alkupuolella USA:ssa asuessani asuin kolmikerroksisessa puutalossa. Mietin jo silloin, miksi Suomessa ei ole vastaavaa. Onneksi pian on.
    Puu on kaunis ja ekologinen materiaali. Suosittelen puurakentamista ehdottomasti.

  8. Palonen Markku

    Perussuomalainen

    Naakka kommentoi oikein.Kunnalisten ja valtion uudemmat rakennukset homehtuu ja vanhoissa on elementtien sekä asbestin kanssa ongelmia.Johtuen siitä että on poliittiseswti valittu rakennustarkastajat.
    Ennenvanhaan rakensi ihmiset itselleen ja rakennukset kestivät yli satavuotta.Nyt rakennetaan topisille ja voitto on jopa 30 prosenttia.
    Omaa rakentamista yritetään estää lailla.

  9. Mikko Viljakainen, puurakentamisen päällikkö, Metsäteollisuus ry

    Nostan hattua ministeri Vapaavuorelle. Hänellä on ollut rohkeutta tarttua puurakentamisen edistämiseksi asioihin, joiden hoitamisesta ei välttämättä saa pelkkää kiitosta. Puurakentamisen kannalta muutokset kuitenkin ovat välttämättömiä.

    Lausunnolla olevat uudet palomääräykset avaavat puun käytölle merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Mahdollisuus rakentaa puusta kerrostaloja on tärkeä, mutta vähintään yhtä merkityksellistä on, että jatkossa kerrostaloja voidaan myös korjata ja täydennysrakentaa puurakentein.

    Rakennusalaa on moitittu konservatiiviseksi. Toisaalta konservatiivisuudessa on puolensakin, koska rakennukset tehdään pitkää käyttöä varten. Uskon rakennusalan kuitenkin niin halutessaan voivan muuttua, kunhan sille annetaan siihen hyvät eväät ja aktiivisesti edistetään kilpailun lisääntymistä rakentamisessa. Juuri näin Vapaavuori on tehnyt. Hyödyn tästä saavat rakennushankkeisiin ryhtyvät, rakennuttajat, asukkaat ja lopulta koko yhteiskunta.

  10. Mikko Viljakainen, puurakentamisen päällikkö, Metsäteollisuus ry

    On totta, että puu palaa ja että sen saa myös homehtumaan. Valitettavasti näin käy myös muille materiaaleille. Kutsumme ilmiöitä vain eri nimillä kuten ruostumiseksi.

    On edesvastuutonta esittää, että pelkkä materiaalivalinta tekisi rakennuksesta turvallisen tai ikuisen. Siinä missä puu palaa metalli sulaa. Eikä sen paremmin ole betoninkaan laita. Jouluinen Hong Kong tavaratalopala Vantaalla tapahtui betonirakennuksessa, joka puolitoistatuntia palettuaan sortui ja haihtui kirjaimellisesti savuna ilmaan.

    Ei ole olemassa tilastollista näyttöä siitä, että puutalot homehtuisivat sen useammin kuin muutkaan. Aina tarvitaan osaavaa suunnittelua ja rakentamista sekä ennenkaikkea tarkoituksen mukaista rakennuksen käyttöä.

  11. Juhani Putkinen

    Suomalaisesta puusta voidaan rakentaa upeita kesämökkejä, saunoja, omakotitaloja – ehkä myös rivitaloja. Tietenkin aivan erinomaisia huonekaluja niihin asuntoihin.

    Mutta, mutta – puulla on hyvien ominaisuuksien lisäksi myös sellainen ominaisuus, että se palaa hyvin helposti.

    Minun mielestäni EI ole järkevää rakentaa puusta kerrostaloja – siinä asetetaan asukkaat omaisuuksineen erittäin suureen vaaraan.

    Yksi törppö humalainen vuoteessa tupakoitsija – ja koko kerrostalo palaa poroksi.

    Myös se pitää ottaa skenaarioissa huomioon, että imperialistinen roistovaltio Venäjä yrittää jälleen valloittaa koko Suomen – vesijohdot on pommitettu jo pois käytöstä ja sitten pudotetaan liuta palopommeja niihin hienoihin puukerrostaloihin.

    Ihmisillä on aivot juuri sitä varten, että niitä käytetään – käyttäkää niitä ihmeessä, ja ajoissa.

  12. Kai Lähteenmäki

    Juhani Putkinen otti esiin sotilaalle tärkeän asian.

    Olihan Hiroshiman ja Nagasakin uhreista ylivoimainen osa palokuolemia.
    Ensin millisekunnin kestänyt miljoonan asteen tulipallo sytytti puuhökkelit tuleen,ja sitten puolen sekunnin päästä iski hurja paineaalto joka luhisti nuo hökkelit ihmisineen palavaksi lautakasaksi…
    Dresdenissä sama tuho/palovaikutus saatiin aikaan betonikaupungissa kemiallisilla pommeilla ..

    Voisko sen puolen asiantuntijat kertoa miten esim Kalifornian ja Ruotsin korkeat puukerrostalot on suojattu tulen etenemistä vastaan?
    Mulla itsellä on muutaman telkkariohjelman perusteella sellainen kuvaa, että puukerrostalot saadaan kohtuullisen paloturvallisiksi nykyisillä turvatekniikoila?

    – Kaliforniassa ne käytti palamatonta maalia “Valtti-puunsuojaa”, joka esti tulen etenemisen puun sisärakenteisiin useita tunteja.
    – Ruotsissa puurakenteet vuorataan kipsilevyillä tms. ja automaattiset ja idioottivarmat sprinkleri-systeemit olivat pakollisia kaikissa huoneissa ja käytävissä. Vesivahinkojen minimoimiseksi pitänee olla lattioiden alla vedenkeräysrakenteet jotka voidaan kuivata helposti vesivahingon jälkeen?
    – muuta,
    kuka tietää ja kertoo?

  13. Jouko Koskinen

    Tietäjät kertokoon. Itse rakensin vain selloja ja siinä joutui hieman perehtymään puun rakenteeseen ja käyttäytymiseen.

    Sellon / viulun kansi on aina kuusesta. Mielestäni kuusipuun mahdollisuudet on käyttämätön voimavara. Kasvaa nopesti suoria pitkiä runkoja. Rakennuksissa vääntyilee ja on aina kiero.

    Sen rakenne on kuitenkin hyvin yksinkertainen, säilynyt samana miljoonia vuosia. Puuaines koostuu trakeideista – alle puolen millin pituisista selluputkista jotka liittyvät toisiinsa yksisuunta-läppäventtiileillä. Virtaussuunta tietenkin ylöspäin. Nämä läpät sulkeutuvat pysyvästi puun kuivuessa.

    Tietyssä vaiheessa tukin kanavat voidaan täyttää halutulla kamalla jolloin ominaisuuksia voidaan muuttaa radikaalisti. Hommaa on kokeiltukin mutta en ole seurannut lähemmin koska siten käsitellystä puusta ei todellakaan saa soivaa soitinta.

    Täyttämällä jollain muulla kuin semtexillä voisi saada ihmeitä aikaan.

  14. Mikko Viljakainen, puurakentamisen päällikkö, Metsäteollisuus ry

    Periaatteet paloturvallisen puutalon tekemiseen ovat melko yksinkertaiset. Samoja keinoja käytetään niin Kaliforniassa, Ruotsissa kuin meilläkin. Eri maissa keinoja tosin painotetaan eri tavoin.

    Tehokkain tapa taata asukkaiden paloturvallisuus on varustaa talo automaattisilla vesisammutuslaitteilla eli sprinklauksella. Yhdysvalloissa ja Kanadassa sprinklaus on usein pakollinen vasuste kaikessa asuntorakentamisessa. Esimerkiksi Suur-Vancouverin alueella, jossa asuu lähes kaksi miljoonaa ihmistä, ei sprinklauksen vuoksi ole vuosittain palokuolemia yleensä lainkaan.

    Uudet sprinklauslaitteet eivät enää ruiskuta tolkutonta määrää vettä vaan vesisumun. Se estää palon leviämiämisen jäähdyttämällä palossa syntyvät kaasut ja estämällä niiden lieskahduksen (= räjähdyksenomainen palon leviäminen) palokunnan tuloon asti eikä aiheuta vesivahinkoja. Vesisumu on vettä parempi myös siksi, että se toimii kolmiulotteisesti. Vesi ei sammuta esim. pöydän alla syttynyttä paloa, mutta vesisumu estää sen leviämisen.

    Toinen tapa estää palon leviäminen on suojata puurakenteet palamattomin suojaverhouksin. Käytännössä tähän tarkoitukseen käytetään kipsilevyä. Palotilanteessa kipsissä oleva kidevesi höyrystyy ja sitoo itseensä lämpöenergiaa pitäen takanaan olevan puun viileänä ja estäen siten puun syttymisen. Tätä tapaa käytetään yhdessä sprinklauksen kanssa ja myös pelkältään, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tapana.

    Ruosissa talot voidaan joko sprinklata, jolloin puuta voidaan käyttää vapaammin näkyvissä pinnoissa, tai varustaa rakenteet suojaverhouksin, jolloin puuta ei juurikaan käytetä näkyvissä pinnoissa.

    Suomessa tulevien palomääräysten mukaan kerrostalon rakenteet mitoitetaan kestämään paloa 60 minuuttia. Tämän lisäksi ne suojaverhotaan joko 10, 30 tai 60 minuutin suojaverhouksin riippuen kerrosluvusta ja siitä onko talossa automaattinen vesisammutusjärjestelmä. Jos talossa on sprinklaus puuta voidaan käyttää näkyvissä pinnoissa. Tulevien määrysten mukaan rakenneut puukerrostalot ovat erittäin paloturvallisia. Kilpaileville vaihtoehdoille jää runsaasti kirittävää. Ne ovat uusien puukerrostalojen rinnalla hieman kuin auto ilman airbagia ja turvavöitä.

    Puupintoja myös voidaan käsitellä palonestoaineilla, joilla voidaan merkittävästi hidastaa palon syttymistä ja leviämistä puupinnoilla. Suomessa näitä aineita on käytetty verrattain vähän, koska niiden pitkäaikaiskestävyydestä ei ole ollut riittävää näyttöä, mutta tulevaisuudessa niiden käyttö yleistynee.

    Luonnollisesti on tärkeä huolehtia siitä, että talosta voidaan vaaran uhatessa aina pelastautua ja pelastaa. Huoneistoista on aina vähintään kaksi vaihtoehtoista pelastaumistietä.

    Paloturvallisuuden aikaansaamiseksi on myös muita keinoja. Yhdysvalloissa käytetään mm. automaattisia palovaroittimia, jotka tulipalotilanteessa tekevät ilmoituksen palokuntaan ja ohjaavat talon ilmanvaihdon siten, että talon porrashuoneisiin tulee ylipaine. Tällön huoneistopalojen palokaasut eivät pääse tunkeutumaan porrashuoneeseen, jolloin talosta on turvallista poistua.

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että henkilöturvallisuuden kannalta rakennuksen runkomateriaalilla ei ole palotilanteessa mitään merkitystä. Mikäli palo saa syttyä vapaasti, ihminen kestää tulipalotilanteessa vain 5 minuuttia, joista viimeiset 3 tiedottomana. Ihmistä ei tapa tuli, vaan palokaasut.

    Tilastollisesti ei ole voitu osoittaa, että puutaloissa olisi sen enempää tulipaloja kuin muissa rakennuksissa. On edesvastuutonta antaa ymmärtää, että tulipalo olisi turvallisempi siksi, että talon rakenteissa ei käytetä puuta.

  15. Juhani Putkinen

    Mikko: “Tehokkain tapa taata asukkaiden paloturvallisuus on varustaa talo automaattisilla vesisammutuslaitteilla eli sprinklauksella.”

    Valitettavasti se sprinklaus EI toimi sodan aikana kun ryssät ovat pommittaneet vesijohtoverkoston tuusan nuuskaksi.

    Puusta tehdyt kerostalot aiheuttaisivat täysin turhia suomalaisten kuolemia – niitä EI ole syytä rakentaa Suomeen.

    Myykää niitä vaikka Ruotsiin – siellä on jo oltu niin typeriä, että maanpuolustuskin on käytännössä ajettu alas.

  16. Jouko Koskinen

    On vissiin kannatettava Putkista!
    Katsoin YLE -dokkarin “Viiden miljardin . .” :
    http://yle.fi/ohjelmat/967005
    Todella hurjaa menoa.

    Valmiiden puutalojen vienti on aivan liian vaatimatonta.

    Maanjaristys tai ydinpommi taitaa kyllä kaataa betonirakenteet vielä pahemmiksi surmanloukuiksi kuin puutalot ?

  17. Kai Lähteenmäki

    Hirsitaloista voisi tulla iso vientituote maakuntien puutalotehtaille?
    Ja siten iso työllistäjä ja puunostaja maakunnissa, mikäs sen parempaa.
    Ilmastokin tykkää hyvää kun hiili on varastossa satoja vuosia taloissa – eikä lämmittämässä ilmastoa.

    Maanjäristyksen kestävät tietääkseni parhaiten hirsitalot, usein vain ne jää pystyyn kovissa väännöissä ja

    tärinöissä
    Varsinkin kun ne voidaan tehdä suht helposti erityisen joustaviksi ja turvallisiksi lisävaijerein,sidotuin

    kaapistoin, sängyin, yms.?

    Ehdottelin joskus Koben ja Turkin järistysten jälkeen eräälle isolle hirsitalorakentajalle, mutta ei ne

    oikein silloin innostuneet…lienee ollut helpompaa businestä kotikulmilla?

    Hyvä, että isot firmat isoine globaaleine liiketoiminta-, markkinointi- ja kehittämis-muskeleineen saadaan

    tosissaan mukaan alalle – kun tuo tikkussopan keittokin paperiksi vähenee täällä kylmässä ja pimeässä

    pohjolassa.

    Mielestäni verovaroja kannattaa nyt kylvää riittävästi alan kehittämiseen Tekesin, VTTn ja korkeakoulujen

    kautta?
    Hyödyt työllisyydelle ja taloudelle ovat isot, jos saamme reilun osuuden maanjäristysalueiden rakentamisesta.

    Asuuhan maanjäristysalueilla miljardeja ihmisiä.

  18. heikki karjalainen

    1. Puurakentaminen alkaa puun laadusta. Väitän, että puun laatu Suomessa on heikentynyt valtavasti hitaan kasvun metsiä hävitettäessä puupelloiksi “selluteollisuudelle”. Hitaan kasvun metsiä on jo alle 10% metsien pinta-alasta.
    2. Japanilainen soitinteollisuus ostaisi erittäin hitaasti kavanutta oksatonta massiivikuusta jopa 60 cm:n pätkissä valtavaan kuutiohintaan, HUOM ! ilman mitään jalostusastetta. Kaikki, nämä erikoispuutkin menevät kuitenkin ropsiteollisuuteen, sahoille tai huonekaluihin halvalla hinnalla.
    3. Puurakentamisella on tulevaisuus mielestäni kehittämällä puuelementtiteollisuutta, kuivissa tiloissa rakennetuilla ja säiltä suojatuilla elementeillä.
    Suunnittelua ja tuotantoa pitäisi systematisoida ja keskittää niin, että pienelementeistä voitaisiin rakentaa lähes minkä arkkitehdin tai talovalmistajan suunnittelema persoonallinen kokonaisuus.
    Tämä ns. massateollisuus ei poistaisi näin persoonallisuutta, mutta yhdistäisi massatuotannon, suunnittelun ja kustannustehokkuuden edut.
    Vain harva ammattilainen enää Suomessa hoksaa asentaa edes oikeat “tippanokat” räystäille saati sitten muita perinteisesti toimivia kosteuden poispitäjiä.

  19. Jouko Koskinen

    “1. Puurakentaminen alkaa puun laadusta. ”

    Kyllä kyllä – väitän että suomalainen kuusi kelpaa Suzuki-viulun / sellon kanteen varsin hyvin. Tiheää syyrakennetta tärkeämpi seikka on oksattomuus. Olen tehnyt pariin selloon kannen kotimaisesta kuusesta.

    Puun käsittelytaidot pikemminkin ovat kadonneet. Kaato pitää tehdä kevättalvella – kuun vaihekin huomioitiin muinoin. Soitinaihio on leikattava oikeaan pituuteen työvaroineen ja päät kasteltava kuumaan vahaan joka tukkii solukon niin että halkeamistaipumus eliminoituu.

    Puuta voidaan vanhentaa kuumentamalla jolloin se stabiloituu jossainmäärin. Kuusipuun kutistuminen ei lopu lainkaan – vähenee kyllä. Se on huomioitu jo soittimen rakenteessa kuten hirsitaloissakin.
    Pihtipieliin ja verhouksiin jätetään laskeutumisvara.

    Sikäli kun olen metsissä kävellyt niin luulisin Suomessa olevan runsaasti hirsitaloon ja viulunkanteen sopivaa kuusta. Käsittely- ja rakennustapoja pitää kyllä kehittää ennakkoluulottomasti.

  20. heikki karjalainen

    Jouko Koskinen tietää puun “sielun”. Hienoa. Kaikki vanhat sahuritkin tiesivät tarkkaan, milloin ” mustan kuun ” jälkeisenä aikana helmi- maaliskuussa puu kaadetaan, jolloin pihkan vuodatus on minimillään ja puun ryhti säilyy. Sillä asialla on peränsä ja siitä voisi luennoida pitkään. Miksiköhän Stradivariukset 200-300- vuoden takaa ovat kysytyimpiä ja arvokkaimpia soittimia vielä tänään ? Tieto materiaaleista- puusta, taito ja kädentyön kunnioitus ovat olleet kaikki kaikessa sen aikaisessa työssä. Ja puu laatu yhdistettyinä sen käsittelyyn.
    En mainitse yritystä, mutta suuri kesänviettoalue Itä-Suomessa, suuren mökkivalmistajan tuottamana kertoo, että mistään ei ole tiedetty mitään puurakentamisessa.
    Perustukset ovat kunnossa. Hirret ovat supistuneet ilman niille annettua painumisvaraa ovien päällä. Karmit ovat vinossa, seinät pullistelevat ja väärät, mökit falskaavat. Jiirejä ei ole listoissa, vaan rumat tasasaumat. Ja tämän on tuottanut suuri suomalainen hirsi/puurakentamisen yritys. Häpeän kyynel nousee silmään.

  21. Pekka Persu

    Mitäs mieltä herra Vapaavuori on omakotitalojen rakentamisesta aidosta hirrestä? Nehän ovat olleet hyvä vientituote mutta ainakin kotimarkinat ovat vaarassa tyrehtyä ilmastovouhotuksen vuoksi.

  22. Kari Virtanen

    Jotta Suomi voisi olla puurakentamisen vientimaa, niin Suomessa tulisi ensiksi opetella rakentamaan puusta. Tähän asti Suomen suuret puuvarat ja siten puun halpa hinta on tehnyt alan kehittämisen tarpeettomaksi.

    Suomesta puuttuu valtion (puu)rakentamisinstituutti, joka huolehtisi tutkimuksesta ja joka kehittäisi puurakentamisstandardin. Standardin pohjalta tulisi tehdä alan oppikirja. Kaikki tarvittava tieto kuvineen ja taulukoineen mahtuisi n. 350 sivulle.

    Standardin tulisi olla sitova ja se korvaisi aikaisemmat yritykset, kuten RT-kortit ja “hyvän rakennustavan”.
    Työmaiden rakennustarkastukset jäisivät historiaan, kuten myös tarpeeton suunnittelu paikanpäällä, sillä kaikki tarvittava löytyisi yksistä ja samoista kansista. Tällä olisi rakentamiskustannuksia alentava vaikutus.

    Standardista poikkeaja löytäisi itsensä yhä useammin maksumiehen paikalta, sillä myös asiakkaiden olisi helppo tutustua alan määräyksiin “naulanpaikkoja” myöten.

    Koko Suomen puurakennusajattelu tulisi pistää “uusiin puihin”. Alan ammattilaisista ja teollisuudesta ei yleisesti ottaen tässä asiassa siihen ole, sillä he ovat liikaa oman menneisyytensä/omanvoitonpyyntinsä vankeja.

    Ainoaksi toimivan puurakennusstandardin toivoksi jääkin asiansa ymmärtävä ja innostunut poliitikko, erityisesti asuntoministeri(ei maa ja metsätalousministeri), sillä hän voi toimia vain Suomen kansallisia etuja rakentamisessa ja asumisessa etsien. Pitkällä tähtäyksellä hyvä ja halpa suomalainen puurakentaminen on myös puun myyjien ja viejien etu.

  23. Jouko Koskinen

    Globaali markkinstalousko joutuu taas pelastamaan suomalaisen puuviennin?

    30 v sitten tropiikin puupelloilta tuodun hakkeen kuviteltiin pelastavan UPMn, Serlan … kuitupuun tarpeen. Ei käyt päinsä.

    Markinaa ohjasi Jouko Ahonen ja “vihreä” energiapolitiika.

    Kvartaalitalouspolitiikan riemuvoitto. Sellu-, energia-, työvoima- eikä puunhankintapolitiikka ei kuitenkaan voi toimia vaaligallupin lööppien heilahtelujen mukaan.

    Markikina vetää tietenkin taas aivan oikeaan suuntaan – korjauslike on nähtävissä – nyt kannattaisi kasvattaa tukki/rakennustavaraa pikasellun sijasta.

    Poliittinen gallupkvatraali ehti väliin – keinotellaan polttopuun hinta niin ylös että ranteenvahvuisen pöheikön kasvattaminen / hakettaminen poltettavaksi on kannattavin menetelmä.

    Jos markkinaa kerran ohjataan nän väkevästi niin eikö sille ohjaajalle voisi lahjoittaa silmälasit?
    Pari euroa Saiturinpörssissä.

  24. Anniina Kostilainen

    Puurakentaminen on yksi keino, jolla suomalainen huippuraaka-aine saadaan arvoiseensa käyttöön. Puurakentamisen etuna on hiilen pitkäaikainen sitoutuminen rakennuksiin, rakennusmateriaalin vähäpäästöisyys verrattuna moniin muihin materiaaleihin (kuten betoni, tiili ja teräs), puun helppo työstettävyys sekä puun asumisviihtyvyyteen vaikuttavat ominaisuudet. Uskon, että tässä keskustelussa mainittua elementtirakentamista kehittämällä puun käyttöä voidaan lisätä merkittävästi myös kerrostalorakentamisessa. Pullonkaulana puurakentamisen edistämisessä on tahto ja raha. Puurakentaminen on käsittääkseni edelleen hieman kalliimpaa kuin perinteinen betonielementti-rakentaminen? Myös rakennuttajilta tuntuu puuttuvan tahtoa edistää puurakentamista. Ehkäpä puu voisikin jatkossa kilpailla laadulla. MAksetaan vähän enemmän, mutta saadaan sellaisia rakennuksia joissa ei ole sisäilmaongelmia, homevaurioita tai 10 vuodessa rapistuvia julkisivuja.

  25. Juhani Putkinen

    Puujulkisivu ei ole kestävä – pitää vähän väliä maalata tai muuten käsitellä.

    Tiilijulkisivu kestää, kestää ja kestää – sille ei tarvitse tehdä yhtään mitään.

Jätä kommentti