Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 6.6.2018

Suu kiinni!

Aloitin Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtajana huhtikuussa. Tulin sisäministeriön viestintäjohtajan jakkaralta. Totuin ministeriössä melkoiseen mylvintään. Monet sisäministeriön tontille kuuluvat teemat – maahanmuutto päällimmäisenä – saivat aikaan erittäin intohimoista julkista debattia, somessa pahimmillaan vihapuheen tunnusmerkkejä täyttävää öyhäämistä, jossa niin sanotut keskustelijat harvoin kuuntelivat toinen toisiaan, saati saavuttivat yhdessä yhtään mitään.

Helppo ei houkuta, mutta ajattelin kuitenkin, että tuskin metsäteollisuuden tantereilla käytävä keskustelu olisi maahanmuuttokeskustelua masentavampaa. Ei onneksi ole, mutta kyllä parannettavaa on näilläkin kankahilla. Oli kyse faktoista, näkemyksistä tai mielipiteistä, puhumme kovin usein toinen toistemme ohi. Eikä tämä taida olla yksin metsäsektorin tai sisäasiainhallinnon murhe. Uskon, että Suomessa – niin monella mittarilla mitattuna maailman parhaassa maassa – olisi paljon petrattavaa tavassamme vaihtaa ajatuksia. Yhteisistä asioista käytävä julkinen keskustelu voisi olla rakentavampaa, oli sitten kyse maahanmuutosta tai metsien monimuotoisuudesta, yritystuista tai yleisestä asevelvollisuudesta.

Keskustelun tason parantaminen lähtee suun sulkemisesta ja keskittymisestä kuunteluun. Aika naiivia, ajattelee jo joku – ja passaa toki niinkin ajatella.

Maailma menee koko ajan monimutkaisemmaksi. Olemme entistä keskinäisriippuvaisempia, pirulliset ongelmat vaativat erilaisten näkökulmien ymmärtämistä. Miten ihmeessä selviäisimme, jos emme ymmärrä mitä muut ajattelevat? Miten ihmeessä voisimme vastata muiden asettamiin odotuksiin, jos emme tiedä mitä meiltä odotetaan, jos emme ensin kuuntele huolella mitä muut ajattelevat?

Mitä paremmin kuuntelemme toisiamme, kaikkine kummallisuuksineen kunnioitamme toistemme erilaisuutta ja erilaisia ajatuksia, sitä paremmin kykenemme ymmärtämään toisiamme. Ja kun alkaa ymmärtää toisen ajatuksenjuoksua, on mahdollista kelata yhdessä ratkaisuja entistä monimutkaisempiin pulmiin. Kun ymmärtää toista, voi erimielisyyksiäkin käsitellä rationaalisesti ja ilman turhaa tunteiden paloa. Mitä paremmin kykenemme käsittelemään eri näkökulmia tai erimielisyyksiä, sitä varmemmin saamme aikaan kokonaisuuden kannalta fiksumpia ratkaisuja.

Taikasana on dialogi. Dia logos, järjen kautta (jos meni väärin, joku varmasti korjaa), vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua, samalla tasolla seisten. Dialogi on ihan muuta kuin asioiden suoraviivaista yksinkertaistamista ja oman näkemyksen tuuttaamista. Dialogi lisää luottamusta ja ymmärrystä ja turvaa, kaikkea sitä mitä tarvitaan, kun haparoidaan sumussa, pallotellaan uutta ja tehdään vaikeita päätöksiä.

Samalla kun dialogissa kuuntelee, kannattaa miettiä mitä ja miten sanoo. Paljon voitetaan, jos keskitytään asiaan eikä sanojaan, ei tölvitä tai dissata ihmistä, ei tutkijaa, ei journalistia, ei poliitikkoa eikä edes lobbaria. Huonoa ideaa sopii toki kritisoida, mutta ei sen esittäjää.

Me Metsäteollisuudessa olemme sitoutuneet viestimään avoimesti ja käymään aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa – etenkin niiden kanssa, joiden kanssa teollisuudella on eniten erilaisia mielipiteitä. Tarvitsemme eriäviä ajatuksia, erimielisyyttä, erilaisia näkökulmia. Erilaisuutta yhteen nivomalla löydämme fiksuimmat ja kestävimmät ratkaisut ja pystymme ratkaisemaan entistä monimutkaisempia ongelmia. Haluamme kuunnella ja sitten keskustella. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia, täällä on mieli avoinna – ja suu kiinni.

Tutustu: Metsäteollisuuden vastuullisuussitoumukset 2025

Kommentit

5 kommenttia “Suu kiinni!”

  1. Aila Janatuinen

    Terve!

    Tule joskus käymään viitoskerroksessa, kuulet mitä me puuhaamme!

  2. Mutulus

    Muuten hyvä artikkeli, mutta saattaa olla, että kirjoittaja sortuu samaan mistä nuhteleekin, eli siihen ettei pidä suuta kiinni.

    Ihmisiä on vaikee painostaan olemaan hiljaa varsinkaan omalla melkein kovasanaisella puheella. Omalla esimerkkillä se onnistuu vähän paremmin, mutta ei silläkään kovin hyvin.

    Muuten samaa mieltä(y)

  3. veikko hintsanen

    Metsäteollisuus on maan suurin logistiikan operaattori, joka pyörittää samalla LVM: mää ja koko Suomen liikenteen kehittämistä oman tahtonsa mukaisesti.

    Metsäteollisuus on kuitenkin jättänyt tämän osuuden pois kaikesta ilmasto ja energia säästö toimista.

    Metsäteollisuus on hyväksynyt jopa LVM:n neljän liikennemuodon kehittämismallin EU:ssa käytetyn ja viiden liikennemoodin sijaan.

    Lisää yksityiskohtia löytyy sivustolta http://www.sisävesi.fi

  4. Urban Finne

    Pidin puheenvuorostasi, Mika. (Sallinet ruotsalaisen “du”-tyylin eli sinuttelun; olen ruotsinsuomalainen.) Ydinjuttu on juuri se, minkä nostat esille: tarvitsemme dialogia – ei pelkästään kaksinpuheluna, kuten se on suomennettu, vaan monen henkilön välisenä keskusteluna. Tärkeätä on keskustella ongemista ajoissa, jotta ne eivät “palaisi pohjaan” eli muuttuisi riidoiksi. Lopuksi viisastelen: takerrun hanakasti sanoihin. Käytät sanaa “ajatustenvaihto”. Minusta se on huono jos kohta suomeen vakiintunut ilmaus. En todellakaan halua vaihtaa ajatuksia kenenkään kanssa, vaan haluan rikastuttaa ja jopa oikaista ajatteluani kuuntelemalla muita ja lukemalla muiden tekstejä. Mitä sitten tulee dialogi-sanaan, se juontuu muinaiskreikan verbistä “dialegesthai”, jossa “dia” vastaa suomen läpi-sanaa (engl. “through”) ja “legesthai” suomen puhua-verbiä. Siis “puhua läpi”, mutta ei siis kuitenkaan “puhua läpiä päähänsä”. Koettakaamme läpipuhumisen hengessä välttyä joutavalta suunsoitolta. Vihjeeksi: Poimin sanahistoriatiedon Internetistä kuukeloimalla hakusanoilla “etymology of dialogue”.

  5. Helena Haajanen

    Mika Mäkinen, upeaa tekstia, hienoa sanankäyttöä, mahtavia ajatuksia, kehotuksia, lupauksia metsäteollisuudelta. Mutta, mutta ja mutta. Laitetaanpa tekstisi rinnalle metsäteollisuuden, suomalaisen metsätalouden talousuutiset vaikkapa viimeisen 20 vuoden taikka 10 vuoden ajalta. Metsäteollisuuden ja metsätalouden kannattavuuden suojelun vielä jaksaa niellä, mutta toimenpiteet metsäteollisuuden omistajakunnan pääomien ja pääomatulojen voittojen maksimoimiseksi ilman yhteiskuntavastuuta, ilman ylärajaa on käsittämätöntä. Nimimerkillä “pienmetsänomistaja minäkin”

Jätä kommentti