Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 9.9.2014

Suomi on metsien mallimaa

Kommentit

9 kommenttia “Suomi on metsien mallimaa”

  1. Juha Aaltoila

    No johan oli kehu! Tulivatko esiin 1,6 miljoonan hehtaarin perkaus/harvennusrästit nuorissa metsissä, hirvivahingot miljoonalla hehtaarilla, metsien hoidollisen tilan heikkeneminen kahden viimeksi tehdyn VMI:n väLisellä jaksolla, tiestön ja siltojen kunnon rapautuminen ja suuri, koko ajan kasvava korjausvelka?

    No eivätpä kai! En minäkään vieraitani taloyhtiön roskalaatikolle kuskaa.

    Mutta kyllä minua ottaa päähän tämä kaikesta metsäalan konkretiasta irrallinen läyhästely ja keekoilu.

    Metry voisi seuraavaa paraatia valmistellessaan palkata metsä- tai tekn.yo:n laskemaan, mitä vaikuttavat ylläluettelemani pulmat maallemme.

    JUHA AALTOILA

  2. Marko Reinikainen

    Metsien mallimaa?

    Ehkä metsien talouskäytön perusteella, mutta suojeltujen metsien kannalta kaikkea muuta!
    Käytännössä katsoen talousmetsää koko Etelä-Suomi.

  3. Jukka Halonen

    Kiitos kommenteista. TFD-tapahtuman avoin ja monipuolinen keskustelu toivat esille myös Suomeen liittyviä ongelmia ja haasteita. Tiedämme, ettei Suomi ole metsien ja maanäytön osalta valmis. TFD-tapahtuman tarkoitus oli nostaa näitä kipupisteitäkin esille. Silti globaalilla tasolla ulkomaalaisten vieraiden silmissä Suomi on monessa asiassa edistyksellinen ja toimii esimerkkinä.

  4. Jouko Heyno

    Suomalainen metsänhoito perustuu metsien pienomisteiseen yksityisomistukseen ja siihen, että valtaosa metsäpinta-alasta EI ole yritysten hallussa.

    Siitä vain levittämään tietoa maailmalle, jos kanttia riittää!

  5. Jukka Halonen

    Olet Jouko oikeassa. Voidaan todeta, että suomalainen metsätalous on oikeastaan perhemetsätaloutta, sillä suomessa on 645 000 yksityistä metsänomistajaa. Kun heidän perheenjäsenensä ynnätään mukaan, niin perhemetsätaloudessa on yli miljoona suomalaista. Viime vuonna metsäteollisuus teki yli 100 000 puukauppaa metsänomistajien kanssa maksaen heille yli miljardin euron kantorahatulon. TFD-tapahtumassa vierailimme Puumalassa naismetsänomistajan tilalla kuullen hänen metsänkäytöstään. Siinä yhdistyi puunmyynti marjastukseen ja virkistykseen.

  6. Jouko Heyno

    Juuri näin. Suomessa usein unohetaankin, että suurin osa esimerkiksi sademetsäalueen tai taigametsien tuhoamisesta perustuu juuri kieroutuneeseen metsänomistukseen. Pääosin nämä tuhoutuvat “ongelmametsät” ovat virallisesti joko valtion omaisuutta tai ei-kenenkään-maata, jossa kansaiväliset ja paikalliset metsäyhtiöt ja rikollisjoukkiot tekevät suunnilleen mitä tahtovat.

    Ongelmametsien reaalinen yksityistäminen yksityishenkilöille poistaisi suurimmat ongelmat, mutta tällaisen ehdottaminen ei ole suomalaisille “metsäneuvojille” tullut esim. kehitysmaissa edes mieleen.

  7. Matti Myllyniemi

    Juha Aaltoila puhuu suoria sanoja. Metsäteollisuuden leijuminen näin korkealla ilmassa näkemättä tulevaisuuteen ei kyllä ennusta hyvää, ymmärrän toki nuorten metsämiesten innon esitellä firmaansa itselleen taloudellisen tukijalan antajana, mutta heidänkin tulevina metsäpäällikköinä pitäisi uskaltaa nähdä myös tulevaisuuteen.

    Metsä on edelleen tärkein luonnonvaramme, mutta laatupuun kestävä tuotanto on jo parissakymmenessä vuodessa näkyvästi madaltunut. Eläkeläiset omistavat valtaosan yksityismetsistä ja tunnetusti metsien hakkuita pantataan 2007 hullujen kantohintojen odotuksin. Taimikoiden hoitorästejä lisää vesakoitumista ja heinittymistä lisäävät kantojen nostot ja päätehakkuidenn toteutustavoista koituvat ongelmat metsänomistajille, näille eläkeläisille. Odotettavissa ei uuden metsän alkukehitykselle näin voikaan olla kovin hyvää ennustetta?

    Nykyinen moto-kalusto ei sovellu harvennushakkuisiin vaikeammissa maasto-oloissa, joten ne jäävät rästiin pääosin. Päätehakkuuikäisissä metsissä esiintyy jo nyt pilalle harsiintuneita pilarimänniköitä, jotka eivät yllä tukkikokoon ja kuusivaltaisissa metsissä jylläävät kaarnakuoriaiset, maannousema ja myskytuhot.

    Eivätkö nämä näkymät todellakaan huolestuta enempää metsäteollisuutta laatupuun saatavuudesta jo lähivuosikymmeninä?

    Mitä tulee suojelijoiden loputtomiin vaatimuksiin, niin nyt pitäisi jo lyödä taloutemme faktoilla jarrua, ettei metsiemme museoiminen ole mikään ratkaisu hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Sinne suuntaan on löysiä annettu jo aivan liian kauan Natura 2000 ohjelman tultua toteutetuksi! Eikö heitä voitaisi samalla tavalla retkeilyttää pystyynkuolevissa kellarikuusikoissa ja näyttää, ettei ne sovellu enää virkistyskäyttöönkään.

    Mitä tulee yksityimetsien metsälökoon kasvattamiseen metsänhoidon kannattavuuden parantamiseksi on kehitys mennyt täysin väärään suuntaan eikä MML:n yhteimetsähankkeilla tai vapailla kaupoilla asiaa pystytä korjaamaan. Silloin on ainoa keino suunnan muuttamiseksi paluttaa pinta-alaveron kaltaiset “keppi-porkkana”-kannusteet ja periä metsävero vuotuisina maksuina kunnille, sekä järjestää maaseudulle työtä tämän järjestelmän turvin. Metsien omistusjärjestelyt käynnistyvät sitten kyllä ihan taloudellisin perustein ja tarvittava työvoima myös löytyy, jos on näköpiirissä metsäteollisuuden reagointi uusintainvestoinnein ja jalostusasteen nostopyrkimyksin.

  8. Jouko Heyno

    Noita mainitsemiasi ongelmia ei pääosin ollut – tai ne eivät siis tulleet edes mieleen – vanhan metsäverojärjestelmän aikaan.

    Oisikohan aika tunnustaa virheet ja palata kasvuun perustuvaan metsäveroon?

  9. Markku Juuso

    Tässä keskustelussa on nyt syytä muistaa konteksti. Ongelmatonta metsänkäyttöä ei liene olemassakaan, mutta rohkenen silti yhtyä kolumnistin mielipiteeseen: “moneen muuhun “metsämaahan” verrattuna asiamme ovat todella hyvällä tolalla”. Esim. valtiovallan subventiot yksityismetsän hyväksi hakevat vertaistaan (kemera-tuet, verohelpotukset, laaja vähennysoikeus…). Kaikki tämä sataa yksityismetsänomistajan, ja pitkässä juoksussa yhteiskunnan laariin.

Jätä kommentti