Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 27.12.2018

Suomi elää teollisuuden viennistä, ilmastotyö avaa suuria mahdollisuuksia

Tuoreen selvityksen mukaan vientiteollisuudella on Suomessa yhä valtava merkitys. Kestävän talouskasvun perusedellytys on, että yritysten kansainvälisesti tasaveroisista toimintaedellytyksistä huolehditaan.

 

Teollisuuden merkitystä kansantaloudessa on viime vuosina vähätelty. Kevein perustein on annettu ymmärtää, ettei teollisuudella enää olisi yhteiskunnassamme merkittävää painoarvoa.

Olisi vaarallista, jos tämä virhenäkemys yleistyisi yleiseksi totuudeksi. Pahimmillaan hallitusohjelmakin voisi rakentua tavoitteille, joissa talouden aidot vahvuudet sivuutetaan.

Tuoreen selvityksen mukaan vientiteollisuudella on yhä valtava merkitys. Konsulttiyhtiö KPMG:n Oulun yliopiston avustuksella tekemä tutkimus summaa, että vientiteollisuus luo koko arvoketjussaan 90 miljardin euron arvonlisän. Se on lähes puolet Suomen bkt:n arvonlisäyksestä.

Työpaikkoja vientiteollisuus luo peräti 1,1 miljoonaa, mikä on 43 prosenttia kaikista työllisistä. Vientiteollisuus työllistää suoraan noin 470 000 ihmistä, mutta synnyttää esimerkiksi vientisektorin ulkopuolisiin palveluihin yli 500 000 työpaikkaa – eli enemmän kuin on vientiyritysten omia työpaikkoja. Selvitys erittelee vientiyritysten suorat ja välilliset vaikutukset sekä vaikutukset yksityiseen kulutukseen ja verotuloihin.

Kemian-, metsä- ja teknologiateollisuus tuovat tavara- ja palveluviennin tuloista noin 80 prosenttia. Kun mukaan lasketaan teollisuuden loputkin toimialat, osuus nousee 85 prosenttiin. Näin merkittävä siivu vientituloista on mahdollinen, koska teollinen valmistus ja sen tuotteisiin liittyvä palvelujen liiketoiminta kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.

Näillä näkymin seuraavan hallituksen ohjelma laaditaan tilanteessa, jossa maailmantalouden kasvu on hiipunut. Riskit vientikysynnän kasvun hyytymiselle ovat lisääntyneet, samoin huoli ilmastonmuutoksesta.

Suomen kannalta on olennaista, minne tulevaisuudessa tehdään investoinnit sekä minne sijoittuvat TKI-toiminta ja tuotanto. Meillä on käytössämme ja myytävänä maailman puhtainta teknologiaa sekä tuotteita ja ratkaisuja, jotka lisäävät teollisuuden asiakkaiden toiminnan kestävyyttä.

Matkalla kohti hiilineutraaliutta tarvitaan uusiutumisen mahdollistavaa toimintaympäristöä. Ilmastotyö on meille suuri mahdollisuus, kunhan emme ala sahata omaa oksaamme.

Valtioiden ja päättäjien näkökulmasta on itsestään selvää pyrkiä tarjoamaan yrityksille olosuhteet, jotka luovat työpaikkoja, arvonlisää, verotuloja – siis kestävää talouskasvua. Sen perusedellytys on, että yritysten kansainvälisesti tasaveroisista toimintaedellytyksistä huolehditaan.

Tässä työssä on huomioitava etenkin vientiteollisuus, joka on voimakkaimmin mukana globaalissa kilpailussa. Työmarkkinoita, yritysverotusta, koulutusta ja innovaatiopolitiikkaa tulee uudistaa niin, että yritysten toimintaedellytykset Suomessa olisivat kansainvälisesti kilpailukykyiset.

Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä vastuullisuus on teollisuutemme valttikortti, josta on hyvä ammentaa hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

Susanna Aaltonen, johtaja, Kemianteollisuus ry
Maarit Lindström, pääekonomisti, Metsäteollisuus ry
Jukka Palokangas, pääekonomisti, Teknologiateollisuus ry

Vientiliittojen pääekonomistien mielipidekirjoitus julkaistiin 21. joulukuuta Kauppalehden Debatti-palstalla.

Kommentit

8 kommenttia “Suomi elää teollisuuden viennistä, ilmastotyö avaa suuria mahdollisuuksia”

  1. Ted Goodman

    Suomi ei elä viennistä, vaan mahdollisuudesta tuoda halpamaista. Sillä toki on keskeinen merkitys, että tavaraa viedään ja kauppa käy, mutta olennaista elintasossamme on kyky ostaa roinaa sieltä, missä sitä halvalla tehdään.

  2. Kati Peltola

    Ted Goodman on varsin oikeassa. Vientiä tarvitaan maksamaan tuonti. Suuri osa tuonnista taas on sellaista, mitä voitaisiin tehdä Suomessakin. Kansainvälinen kauppa on hyödyllistä niiltä osin, kuin eri maissa poystytään oppimaan toisltaan ja vaihtamaan sellaista, mitä omassa maassa ei tehdä. Mutta kyllä nyt pitäisi jokaisen ekonomistinkin jo tietää, että hyvin suuri osa tuotannosta on luonnonvarojen ja työntekijöiden riistämistä, joka pitää saada öoppumaan. Oli se sitten tuontia tai vientiä tai kotimaista tuotantoa ja kulutusta.

  3. Eino Turjake

    Tuo pääekonomistien yhteiskirjoitus on hiukan saippuamainen. Pyöreän saippuamainen. Siitä on liukasta ottaa kiinni!

    No kyllä siitäkin saa aikaan näitä talouden, luonnon ja ilmaston ikuisuuskysymyksiä nimenomaan talouteen painottaen.
    Siinä puhutaan arvoketjusta, arvosta, mutta sanat lisäarvo ja jalostusarvo jäivät puuttumaan.

    Jos hyväksymme sen, että vienti teollisuutemme jokainen sektori on se mikä meitä pystyssä kansakuntana pitää ja että sen suurin osa on metsäteollisuus, niin pääsemmekin lisäarvoon ja jalostusarvoon ja niiden käsittelyn yksityiskohtiin.

    Silloin voimme aika yksiselitteisesti todeta, että metsäteollisuuden valtaosa on lopulta varsin vähän jalostettua bulkkituotantoa. On toki pieniä annoksia tuotekehityksen kukkasiakin.

    Metsäteollisuus on paljolti vastuussa ilmastostamme ja luonnostamme. Siinä on suuri parantamisen paikka. Sanoisin yhtä suuri metsän ja metsälaadun parantamisen paikka kuin aikoinaan 60-70 luvuille vesienkäsittelyn tuloksellisessa parantamisessa.

    Tällä hetkellähän tilanne on niin että katsoipa metsiämme missä kohtaa maata tahansa ja miltä arvostelukriteeriltä tahansa niin ne ovat lähellä hyvin surkeaa tilaa.

    Metsät on sekä hoidettu, että korjattu erittäin lyhytnäköisesti ja meidän boreaaliseen metsätyyppiimme sopimattomasti
    Asian korjaamiseksi metsäteollisuuden olisi uudelleen löydettävä ilmaus jalostusarvo ja ryhtyä toimimaan jalostusarvon sekä saamiseksi että nostamiseksi.

    Poliittisella tasolla metsänhoito pitäisi palauttaa suuromistuksen piiriin niin että metsänomistajien määrä meidän väkiluvussamme olisi korkeintain 6000. Sama muuten maatiloissa. Vain siten saadaan riittävän suuria metsä kokonaisuuksia järkevään hoitoon ja korjuuseen.
    Asia on kuitenkin vieras jopa poliitikoille jotka eivät sellaisesta suutaan uskaltaisi edes raottaa.

    Metsien elvyttämisen ajaksi mikä vaatinee sellaisen 2-30 vuotta jotta metsien ikää ja kokoa saataisiin järkevälle tasolle nostettua.

    Puun tuonti suur laivauksina täällä jalostettavaksi sieltä missä nopea kiertoinen puun viljely on mahdollista. Puutahan maailmalla riittää ja kun katselee live videoita metsien tilasta ja käytöstä maailmalla niin lähes kauttaaltaan metsät ovat Suomea paremmassa kunnossa poisluettuna tietenkin ne surulliset sademetsien raivaukset soijalle, sokeriruoolle ja ennenkaikkea biopolttoaineeksi öljypalmulle.

    Kemian vientimme suuri osa onkin palmuöljy dieseliä ja sillä on tiedetysti aiheutettu massiivista luonto ja ilmasto vahinkoa tuottamisalueillaan.

    Jalostusasteen nostaminen kaikilla tuote alueilla on erinomainen lisäarvon tuoja ja siihen kaikella metsäteollisuudella on lukemattomia ja suuria mahdollisuuksia.

    Myös innovaatio tasoa olisi varaa rajusti nostaa sillä puun kaikista osista, myös siitä mikä nyt poltetaan “kelvottomana, saadaan luotua vaikka korkean arvon pitkälle jalostettuja yksilöllisiä tuotteita. Näistä on internetti tulvillaan malleja miten kannoista ja oksista saadaan huipputuotteita ja risuistakin jos jonkinlaista. Näitä tuotteita olenkin muualla maailmassa nähnyt livenä, samoin kuin tietysti niitä sademetsiäkin sekä aitona. liekeissä, että öljypalmulle istutettuna

    Enemmän ja enemmän alkaa yleisönkin ymmärrykseen hiipiä tieto siitä, että metsän polttaminen missä tahansa muodossa on sen haitallisin käyttö, haitallisempaa kuin kivihiilen käyttö oikein ajettua kunnon kokoisissa voimaloissa. Metsän energiakäyttö siis on totaalisen negatiivisella arvonlisällä.

    Metsän poltto pitäisikin jättää vain metsäteollisuuden omissa laitoksissa poltetun vihoviimeisen jätteen osalle sekä kotitarve klapin käyttöön. Siihen kun metsämme aina tuttavat tarpeeksi sopivaa puuainesta.

    Tärkeintä itse metsäteollisuudelle on koko ajan tiedostaa se että sen on varmistettava puun saanti ja jos se sen tekee niin silloin seurauksena metsiäkin aletaan hoitaa oikein eikä väärin kuten nyt ihan vaihtoehdoitta tehdään.

    Hyvällä jalostusasteella saadaan jopa lisättyä voittoa pienemmälläkin metsien “silpomisella”

    Viitaten noihin kahteen edelliseen kommenttiin niin juuri nostamalla jalostus astetta ja parantamalla rajusti metsiemme hoitoa ja tuotosta saamme sitä rahaa millä ostaa sitä halpaa tehdas tuotettua krääsää mitä itse emme osaa tehdä.

    1. Metsäläinen

      Kuulehan Eino, nyt on pakko esittää muutama kysymys, koska sinähän olet aivan sekaisin.
      Onko sinulla “valot päällä”, “kaikki muumit laaksossa”, “kaikki haulit himassa” ja oletko aivan varmasti “täysillä matkassa”?
      Olet varmasti nähnyt jossakin sanat “boreaalinen” ja “metsätyyppi”. Ilmeisesti ne ovat sinusta hienoja sanoja ja siksi käytät niitä ymmärtämättä niiden merkitystä. Sana boreaalinen ei tarkoita metsätyyppiä. Se tarkoittaa suoraan käännettynä pohjoista havumetsävyöhykettä eli taigaa.
      Sana metsätyyppi puolestaan ei ole yksiselitteinen yleisnimi kaikelle metsälle.
      Metsätyyppejä on useita erilaisia. Parhaasta huonoimpaan ne ovat: Lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukko kankaat.
      Eri puolilla maata niiden ravinteisuustaso on erilainen, eli lehdot ovat etelärannikolla selvästi rehevämpiä kuin napapiirin tuntumassa. Tosin napapiirin tuntumassa niitä lehtoja on selkeästi vähemmän kuin etelässä.
      Jokainen metsäalalla toimiva ihminen tietää ja tuntee nämä aivan peruskauraa olevat asiat. Sinulle nekin ovat vieraita, joten mitäpä jos hakeutuisit metsäalan koulutukseen. Voisit hakea vaikka nuorisoasteelle metsäalan peruskurssille. Siitäpä vain hakemusta lähettämään ensi syksynä alkavaan koulutukseen. Jopa sinä voit tulla valituksi kunhan valmistaudut oikein kunnolla.

  4. Metsäläinen

    Voi Herran tähden joko tuo Eino Turhake trolli on taas saarnaamassa tuota ekoterroristien typerää vihervasemmistolaista anarkisti propagandaa.
    Eino on kaikesta metsätalouteen liittyvästä pihalla kuin lumiukko talvella.
    Eino ei ole metsänomistaja, hänellä ei ole metsäalan koulutusta eikä työkokemusta. (Lieneekö niitä miltään muultakaan alalta).
    Eino ei siis ymmärrä metsästä mitään muuta kuin sen, että metsässä kasvaa puita. Mutta siihen Einon metsällinen osaaminen loppuukin.
    Esimerkiksi minä olen Einon parjaama metsänomistaja, mutta siitä huolimatta olen töissä metsäalalla. Minulla on kolmenkymmenen vuoden työkokemus eri metsäalan organisaatioissa ja minulla on kaksi metsällistä korkeakoulututkintoa.
    Tiedän ja tunnen siis metsäalan monelta eri kantilta ja muun muassa metsälain ja säädökset tunnen kuin omat taskuni, koska olen niiden kanssa päivittäin tekemisissä työssäni. Tunnen myös metsäalaan vaikuttavat muut keskeiset lait sekä säädökset. Näistä asioista Eino Turhake ei ole koskaan kuullutkaan, mutta kunnon trollien tavoin ei hän niistä mitään välitä. Hänen elämäntehtävänsä näyttää olevan saarnata tuota propagandaansa täysin faktoista piittaamatta.
    Einolla on ollut monta lähes mielenvikaista mielipidettä, mutta nostan niistä esiin aluksi vain yhden. Einolla on pakkomielle siitä, että metsätilojen määrä täytyy pudottaa kuuteen tuhanteen. Miksi ja millä tavoin Eino Turhake luulee että se onnistuisi? Suomessa ei yksikään taho voi pakottaa metsänomistajaa luopumaan omistuksestaan. Eikä niin pidäkään tehdä, koska sellainen ei kuulu länsimaiseen demokratiaan. Nythän Suomessa on runsaat 200 000 metsätilaa ja metsänomistajien määrä on siihen nähden noin kaksinkertainen. Että kysynpä vain, mihin perustuu se Eino Turhakkeen haaveilema utopistinen 6000 metsätilan määrä?

  5. Metsäläinen

    Minulla on pyyntö tämän blogin ylläpidosta vastaaville. Bannatkaa Eino pois täältä, kiitos.
    Einon kaikki kirjoitukset ovat poikkeuksetta alusta loppuun pelkkää provokaatiota ja valhetta, totuutta niissä ei ole edes nimeksi.
    Eino ei selkeästi ymmärrä metsätaloudesta yhtään mitään, mutta siitä huolimatta hän jauhaa samaa yksitoikkoista rataa kerrasta toiseen. Blogi saavuttaisi varmasti suuremman yleisön, jos tuollainen häirikkö saataisiin pois. Sitäpaitsi eikö trollaaminen jo sinällään ole riittävän hyvä peruste Einon bannaamiseen

    1. Hiilinielu

      Minä puolestani uskon, että tuon nimimerkin takana ei ole yksi ‘luonnollinen’ henkilö.

  6. Daniel

    Olen tehnyt globaalia bisnesta yli 40 vuotta. Nayttaa silta, etta kirjoittajalla ei ole mitaan kasitysta mista han puhuu. Ensinnakin Suomen paastot ei kiinnosta ketaan maailmassa. saksalaisessakin debatissa naurettiin Suomen toiminnalle koskien hiilidioksiidibpaastoja, niinkuin useasti on sanottu, rakennetaan ensin ne ydinvoimalat, parinlisaa vie vahintain 20 vuotta. Suomessa tehdaan jatkuvasti paatoksia jotka vaikeuttavat vain toimintaa taalla ja hyvin harva yritys tekee yhtaan investointeja joilla saataisiin tyopaikkoja, jokainen laskee kuinka paljon niita voisi vahentaa. Suomi on vienti maa, mutta valitettavasti kohta taalla ei tehda mitaan mita vieda ja nekin yritykset jotka jaljella ovat pian ulkomaalaisten omistuksessa, joka armotta johtaa rahojen haviamiseen ulkomaille jos jotain jaettavaa on. Suomi pitaa saada kustannuksiltaan verotus mukaanlukien kilpailukykyiseksi, niin sitten voidaan ajatella jotain muuta. Suomi voi kayttaa ihan tarpeeksi jo nyt puhtautta valttikorttinaan, mikali ylipaataan siita ollaan maailmalla kiinnostuneita, kaikki eivat.

Jätä kommentti