Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 12.9.2018

Sujuvat kauppasuhteet ja kumppanuus brexitin jälkeisiksi tavoitteiksi

Brexitiin liittyvä epävarmuus on pitkittynyt. Iso-Britannian EU-eroon on alle vuosi eikä tulevaisuuden kauppasuhdetta koskevissa kysymyksissä ole edetty. Ei tiedetä, milloin Britannia lähtee EU:n yhteiseltä sisämarkkinalta ja miten silloin käydään kauppaa. Tulevaisuuteen valmistautumisessa on otettava huomioon kaikki vaihtoehdot, mikä tekee siitä vaikeaa.

Suomen metsäteollisuudelle Iso-Britannia on kolmanneksi tärkein yksittäinen vientimaa. Vienti Britanniaan oli vuonna 2017 arvoltaan noin 900 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 7,5 prosenttia Suomen metsäteollisuuden viennistä. Suomalaisilla metsäteollisuusyrityksillä on tuotantoa Iso-Britanniassa ja muualla Euroopassa. Metsäteollisuudelle on siis tärkeää, millä ehdoilla Britannia käy kauppaa Suomen, EU:n ja muiden maiden kanssa ja miten Britannian toimintaympäristö kehittyy.

Brexit merkitsee auttamatta heikennystä kaupankäyntiin ja eriyttää EU-maiden ja Iso-Britannian toimintaympäristöjä. Kaikki askeleet EU-jäsenyydestä poispäin merkitsevät uusia kaupanesteitä. Kaupanesteet eivät aina ole lakien tai kansainvälisten sopimusten vastaisia, mutta ne aiheuttavat silti lisäkustannuksia. Kaupanesteitä voivat olla esimerkiksi tullitariffit, tulliselvitysmenettelyt, tuotteiden alkuperää koskevat säännöt, erilainen lainsäädäntö, vastavuoroisen tunnustamisen puuttuminen ja arvioinnit tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä fyysiset tai digitaaliset kaupankäynnin pullonkaulat.

Iso-Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen maa maaliskuussa 2019. Lokakuussa 2018 ehkä tiedetään, toteutuuko alustavasti sovittu siirtymäkausi, joka kantaisi nykytilasta kohti tulevaisuuden kauppasuhdetta. Siirtymäkausi merkitsisi kaupan jatkumista ennallaan vuoden 2020 loppuun asti. Tämä on toivottavaa, mutta aika on lyhyt eikä todennäköisesti riitä tulevaisuuden järjestelyn saattamiseksi voimaan.

Jos Iso-Britannian ero EU:sta tapahtuu ilman siirtymäkautta tai jos tulevaisuuden suhdetta ei saada voimaan ennen vuoden 2020 lopun aikarajaa, tilanne muuttuu merkittävästi. Silloin siirrymme yhteisestä sisämarkkinasta sääntöihin, joita Maailman kauppajärjestö WTO:n 164 jäsentä soveltavat keskinäiseen kaupankäyntiinsä.

Siirtymäkauden tulee toteutua ja kauppaneuvottelut saada pikaisesti käyntiin. Neuvottelut tulee käydä rakentavasti ja luoda optimaalinen, molempia osapuolia tyydyttävä tulevaisuuden suhde. Niissä tulee ottaa huomioon osapuolten jakamat taloudelliset intressit, talouksien välinen yhteys ja roolit toistensa arvoketjuissa. Neuvotteluissa tulee painottaa kattavaa lähestymistapaa, jotta myös Suomelle ja metsäteollisuudelle tärkeät kysymykset ovat mukana neuvoteltavien asioiden joukossa.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden Debatti-palstalla 2. elokuuta 2018.  

Kommentit

4 kommenttia “Sujuvat kauppasuhteet ja kumppanuus brexitin jälkeisiksi tavoitteiksi”

  1. Johannes Jorolainen

    Meillä oli erittäin toimivat ja sujuvat kauppasuhteet Britanniaan jo ennenkuin Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Ensin EFTA jäsenenä ja sitten EU jäsenenä ja enne EFTA ihan kahdenvälisesti.

    En kyllä ymmärrä minkään estävän kahden perinteellisesti ystävällismielisen kanssakäyntiä ja kaupaa vaikka toine liitosta irtoaisikin ja jotain muodollisuuksia ja tulleja jonkin verran palaisikin.

    Niistä selvittiin erittäin hienosti ennen tietokoneaikaakin joten niiden ei paljoa pitäisi asioita vaikeuttaa nykyisenä tietokoneaikana ja jopa maksunlähettäjän tai vastaanottajan maana

  2. Erkki Blomqvist

    Ei ilmaiseksi englantilaisia Helsinki Tallina tunneliin koska EU on siinä melko suuri rahoittaja laiskurit pysykööt saarellaan tai maksakoot saapumisesta vaikka 100 euroa ja 25 euroa jokaiselta seuraavalta päivältä. Kuningatar on saanut ehkä eniten tukea nykyisen unionin aluella ja se on saatava loppumaan.

  3. Ari

    Ongelma lie just se että Britannia on ollut eu tai eftamaa jo jotain 40 vuotta eli kahdenvälistä kauppaa koskevia voimassa olevia lakeja ei ole olemassa. Eli ne lait pitää tehdä ja päivittää nykyaikaan ja hyväksyttää molempien maiden lainsäädäntöelimissä.
    Ja britannian pitää käydä ne neuvottelut liki koko maailman kaikkien maiden kanssa samanaikaisesti.
    Ja ne uudet lait ja säädökset eivät voi olla eu maiden suhteen molemmille osapuolille helpommat ja edukkaammat kuin silloin kun britit olivat vapaakauppaalueen osa koska jonkun on maksettava verot ja rajamuodollisuuksien kulut.

  4. Wade

    Sipilä eroa

Jätä kommentti