Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 21.5.2015

Sopeudu tai kuole

Kommentit

33 kommenttia “Sopeudu tai kuole”

  1. aikias

    Mitäpä jos koivuvamerimetsänomistaja miettisi olisiko mahdollista keskustella puumateriaalin hinnanalennuksesta. Se muodostanee melkoisen osan valmiin vanerin hinnasta. Jos sitten vielä työntekijät tekisivät normaalipalkalla viikonloputkin työtä ja kasvaneesta tuloksesta yritys maksaisi hiukan enemmän veroja yhteiskunnalle, olusi kolme kärpästä luöty yhdellä iskulla.

    1. Jouko Marttila

      Raaka-aine on yksi tekijä muiden joukossa kuten logistiikka- ja energia. Luulen, että työehtojen joustavuus lisäisi tuottavuutta ja kilpailukykyä nopeammin kuin vanerikoivun markkinahintojen mahdollinen muutos. Puun hinta määräytyy markkinoilla, joten myyn tietysti koivuni sille, joka maksaa eniten.

      1. pentti koskinen

        niin . tässä taas yksi metsänomistaja valittaa työvoimanhinnasta !! itse sahatavara-paperiteollisuuden puolella toimineena sanoisin , että aina on toiminta ollut kiinni puutavaran korkeista kuutiohinnoista , niin myös koivunpuolella .
        olkoonkin kysymys vanerista tahi ei .
        metsänomistajat huutavat aina tuota samaa mantraa , että kysynnän mukaan hinnat . työvoimakustannukset ovat tavaran valmiista hinnasta ~6-7% , suurinosa valmiin tavaran kuutiohinnasta muodostuu raaka-aineen hinnoista . kyllä se on samaa mantraa työvoiman puolelta , kysynnän mukaan maksetaan töistä . jos työ liian kallista , ei kannata tehdä ?? tässä hra marttila ajaa jälleen kerran ek:n äänellä palkoista . kyllä suoraan sanoen vituttaa nämä yrittäjät , jotka eivät muuta keksi kuin aina valittaa työvoiman kalleudesta . oma isäni oli muinoin pieni rakennusyrittäjä , ja hän aina sanoi että kun jätkillä menee hyvin , menee firmallakin !!!

    2. esaj

      Erittäin hyviä pointteja Marttilan kirjoituksessa nousee esille. Ympäristössä tapahtuvat muutokset kannattaa jakaa kahteen koriin: asioihin, joiohin voi itse vaikuttaa ja asioihin, joihin ei voi vaikuttaa. Näiden kahden asian erottaminen on unohtunut Suomen AY-väeltä. Kaikkien muutosten änkyrämäinen vastustaminen johtaa juuri näihin asioihin, mitkä Marttila nostaa esille. Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten AY-liike suhtautuu Sipilän hallituksen ehdotukseen yhteiskuntasopimuksesta. Yritetäänkö pelastaa Suomi vai jatketaanko änkyröinnin tiellä?

  2. Sami Lahti

    Miten sen palkan ja työajan saisi online now heti paljonko ja kauanko asentoon? Pystyisi ohjelma määrittelemään joka hetki käypä hinta.

  3. Jouko Isoniemi

    Mikäs oli työvoimakustannusten osuus vaneriteollisuuden kustannusrakenteessa? Onko oikeasti merkittävää jos työvoimakustannusten osuus olisikin 9% 8%:n sijaan?

  4. Jouko Marttila

    Tässä tapauksessa oli olennaista, että vuoromuutokset aiheuttaisivat niin ison kustannusten nousun, että tuotannon lisääminen ei ole kannattavaa.

  5. Heikki Sinsemilla

    Nythän voitaisiin ottaa joku matalapalkka-alan työntekijä, vaikka siivooja, pieneen tarkasteluun. Siihenhän tässä nyt pyritään kaikkien alojen osalta, kilpailukyvyn nimissä. Voi olla että kilpailukyky on tosiaan kuralla, mutta se on vain kolikon toinen puoli. Itse asiassa siivoojalle työttömyys ei ole ollenkaan hullumpi vaihtoehto, työstä ei jää käteen juuri sen enempää. Ei kai sitä hyvän hyvyyttään raahauduta joka aamu 6 reikä reikä vanertitehtaalle, kissa kiitoksella elää. Että jossain tulee vastaan se raja jolloin ahneus ja riisto kääntyy itseään vastaan. Se on lyhytnäköistä ajattelua.

    1. realisti

      Heikki, tässähän ei kukaan ole alentamassa vaneritehtaan työntekijöiden asiallista korvausta menetetystä vapaa-ajasta (nimimerkillä itsekin paperihommissa duunaamassa ja mielestäni palkka on ihan ok). Kysymyshän on siitä onko yö- tai viikonlopputyö niin paljon “pahempaa” että se pitää hinnoitella niin ettei sitä kannata teetättää? Ts. pitääkö tästä ammoin tehdystä hinnoittelumallista pitää kiinni niin sitkeästi, että tehdas seisoo vaikka kysyntää olisi, tekijöitä on työttömänä ja toisaalta uudet investoinnit lipeävät muihin maihin? Onhan selvää että kansainvälinen asiakas ei ole valmis maksamaan yöllä tehdyn vanerin hintalisää, ts. kyse ei ole ahneudesta vaan siitä että työtä ei mene sillä hintaa kaupaksi.

      Itse ajattelisin, että kroonisen työttömyyden piinaamassa Suomessa lienisi järkevää tarkastella kriittisesti rakenteita, jotka estävät työllistymisen ja toisaalta estävät täyden potentiaalin irti saamisen olemassaolevista laitoksista.

  6. Pekka Perkele

    Mies puhaltelee ja pyörittelee käsissään pientä lasiruutua kolmatta tuntia
    “Näin nämä hommat on tehty viimeiset kuusi vuotta. Laitteita tehdään viikossa viisi, hyvänä kuusi.”
    Sitten minä tulin siihen uutena työntekijänä, otin ruudun, wiuh, länts, se oli laitteessa kiinni liimattuna 30 sekunnissa. Laitteita oli loppuviikolla valmiina rivissä pöydällä viisitoista.
    Arvatkaas mikä soppa siitä syntyi? Toimitusjohtaja ramppasi paikalla ihmettelemässä, että mitä häneltä on jäänyt huomaamatta?
    Olisi toimitusjohtaja pitänyt vähän enemmän yhteyttä työläisiin, niin ei ehkä olisi kehittynyt sellaista klikkiä, että duunareiden slogan oli : “Ei näitä hommia tällä palkalla!”
    Oli muuten huvittavaa tehdä hommia, kun joka ukko vuorollaan ramppasi vieressä että: “Jos sinä jatkat tuota tahtia, niin me kaikki muutkin joudumme tekemään samalla tavalla!”
    Tein hommia kiihtyvään tahtiin tasan vuoden ja lähtöni jälkeiset YT-neuvottelut kertovat ainakin sen, että oli toimitusjohtajalle selvinnyt, että työläisten kanssa kannattaa pitää muutenkin kontaktia kuin valvoa kellokortin vieressä että kuka uskaltaa lähteä ensiksi päivän päätteeksi…

    1. Jouko Marttila

      Työtavoissa ja johtamisessa on epäilemättä kehitettävää ja molemmilla osapuolilla vain voitettavaa. Pelkkä tuntipalkan tuijottaminen ja luokkasota-asenteen lietsominen kuten edellisessä kommentissa tuskin asioita edistää. Riistämisestä ja ahneudesta ei työnanatajaa voi moittia, sillä palkat ovat nousseet myös vaikeina aikoina. Paperimiehillä on koko teollisuuden paras keskituntiansio: http://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/uutiset/-Paperiteollisuuden-tyontekijoilla-teollisuuden-korkein-keskiansio-2173.html

      1. Heikki Sinsemilla

        No nythän Sinä vihjaat että vaneritehtaalta pyhätyökorvaukset pois, tehtaat 7/24 käyntiin. Se on aika selvä heikennys. Toivottavasti myrsky kaataa koivusi ja vakuutusyhtiö nihkeilee korvausten kanssa, sen ne kyllä osaa.

  7. Esa Kaitila

    Paperimiehillä eikä paperiteollisuudessakaan ole koko teollisuuden paras keskituntiansio. Esimerkiksi talonrakennusalan, talotekniikan, vedeneristys- ja tienpäällystysalan sekä ahtausalan keskituntiansiot ovat paperiteollisuutta ja paperimiehiä korkeammat ja ero merkittävästi työllistävän rakennusalan keskituntiansioihin on vain 1,5 prosenttia. Paperiteollisuuden 14,2 prosenttia koko teollisuutta korkeammat keskituntiansiot johtuvat alan pääomavaltaisuudesta ja siitä, että noin 2/3 työntekijöistä työskentelee erilaisissa vuoroaikatyömalleissa.

  8. Jouko Marttila

    Palkkatilastoihin todennäköisesti pätee sama kuin kaikkiin muihinkin tilastoihin eli niitä voi lukea ja selittää monella tavalla. Rakennusalalta kiinnostaisi tietää, miten virolaisen työvoiman palkat näkyvät tilastoissa vai näkyvätkö lainkaan? Suomessa on arvioiden mukaan jo kymmeniä tuhansia virolaisia rakentajia ja ilmeisesti satoja Viroon rekisteröityjä suomalaisia firmoja. Viroon tuskin maksetaan suomalaisia keskipalkkoja.

  9. Veikko Hintsandn

    tuolla edellä vain mainitaan logistiikka ja energia kilpailutekijöinä.

    UPM:n mukaan heillä on 67 euron gappi/tonnia kohden) logistiikka kuluissa ennen laivausta – verrattuna lähimpiin kilpailijamaihin.

    Laivaukset tehdään pääsääntöisesti vain ja ainoastaan rannikkosatamissa. Jonne tuotteet viedään lastattaviksi junilla ja kuorma autoilla.

    EU edellyttää että vähintään 50% keski pitkän ja pitkän matkan kuorma auto liikenteestä voitaisiin siirtää raiteille ja vesiliikenteeseen vuoteen 2050 mennessä.

    Tätä ei voida tehdä ilman vesiliikenteen ajattelun mukaan ottoa ja sitä seuraavaan infran rakennemuutosta

    Ruotsissa on aloitettu po siirto niin, että jopa 9000 tonnin vetoiset itä-meri laivat pääsevät sisävesille.

    Meillä tätä ei ole vielä eduskunnan ja hallituksen toimesta annettu LVM:n edes alkaa suunnitella vaikka jo vuonna 2007 sillä oli omassa tavoitelistassaan vuodelle 2030 tavoitteena saada raide ja sisävesiliikenteen yhteisterminaaleja joilla toiminta voitaisiin aloittaa Järvi Suomen alueella( Päijänne -Saimaa). Nämä ajatukset tyrmättiin silloisen KTM:n tutkimuksella tukea metsäteollisuuden itsensä havittelemaa kuorma autoihin perustuvaa logistiikkaa.

    Edelleen meillä liikenteen korjausvelka infra komiteassa ja vertailussa Ruotsiin molemmissa jätettiin vesitiet tutkimusten ulkopuolelle vaikka meillä on noin 1,5 miljardin korjausvelka odottamassa kun elämme vesiteitten suhteen 1960 teknisessä tasossa.

  10. Heini Peiponen

    Pitäisi nähdä ihan euroissa ja prosenteissa laskettuna nämä:
    1) kuinka paljon euroina olisivat nämä kaksinkertaiseksi nousseet työvoimakustannukset?
    2) paljonko euroina olisi tämä 40%:n nousu tuottavuudessa?
    3) kuinka monta prosenttia työvoimakustannusten osuus on tuotantokuluista?
    Nämä antaisivat selkeämmän kuvan tilanteesta, ymmärtäisi tällainen maallikkokin tuota kannattavuutta paremmin!

  11. Ossi Järvelä

    Ei Joukolle taida taivaspaikkaa tulla, tuolla ahneudella ja riistolla.

    1. Jouko Marttila

      En ole taivaspaikkaa tavoittelemassa, vaan toivon että Suomessa löytyisi töitä ilman, että tehtaita tarvitsee siirtää Viroon tai Venäjälle. Toivottavasti kummallakaan puolella pöytää ei olla niin ahneita, että riistämällä viedään työpaikat ulkomaille.

  12. Sepi

    Harvassa taitaa olla ne vuorineuvokset jotka ehdoin tahdoin vievät tehtaitaan venäjälle…suo siellä, vetelä täällä.

    Härmälä saattaisi innostua?!

  13. Henri Kainulainen

    3-vuorotyön 100 % normaali su-lisä on täysin perusteeton. Ei aamuvuoro su ole yhtää raskaampi kuin maanantaina, monissa tehtaissa päinvastoin. Viikkoylityöstä kuuluu tottakai maksaa ylityökorvaukset, mutta vuorotyöhön su-työ kuuluu. Jos haluaa viettää su aikaa kirkossa tai perheen kanssa, kannattaa mennä päivätyöhön. Rahalla ei voi korvata kumpaakaan näistä. Yölisä on ainut perusteltu haittalisä vuorotyössä ja suurjuhlapyhät voisivat olla 100 %.

  14. Teemu

    Paljonkohan porvari olisi valmis maksamaan työläiselle jos saisi valita? 6-7 euroa tunti.Itselle 1000 euroa tunti.Eikä tässä ole viimeiset 15 vuotta menty melkein nollalinjalla,silloinkin kun laakerit pyörivät punaisina.

  15. Hämäläinen

    Koivu on luonnonvara, jota tämä Marttila hyödyntää tietysti parhaalla hinnalla, kuten työläinen työvoimaansa. Vaan eipä ole herra valmis sen hintaa laskemaan, vaikka muilta sitä vaatii. Tuskin on edes jokapäiväinen leipä koivunhinnasta kiinni, pankkiin menee entisten joukkoon? Tällaisille ehdotuksille olisi jotain pohjaa, jos olisi myös itse valmis samassa suhteessa palkanalennukseen, jos nyt metsänomistuksesta saatavaa rahaa voi edes palkaksi kutsua.

    1. Jouko Marttila

      Koivun hintaa ei tarvitse erikseen alentaa, koska hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hinta laskee matalasuhdanteessa ja nousee, kun kysyntä kasvaa. Työkustannuksissa tai -ehdoissa vastaavaa joustoa en ole havainnut. Palkat ovat nousseet aina suhdanteista riippumatta.

      1. Mikko Junes

        Jouko hyvä. Eikös tässä ole viime vuodet tehty melkein nollalinjan palkankorotuksia johtuen pitkään jatkuneesta taantumasta?

      2. Jouko Marttila

        Palkat ovat ainakin tilastojen mukaan nousseet koko ajan.
        http://ek.fi/wp-content/uploads/UUSI-Tuntipalkkatilasto-4_neljannes-2014-net.pdf

      3. Mikko Junes

        Viime vuosina on tehty 0, jotain %:n korotuksia, kun takavuosina prosentit alkoivat 2 ja jotain. Eikös se ole palkkajoustoa jos mikä, ja sinä sanoit, ettet ole joustoa havainnut.

      4. Jouko Marttila

        Nyt ei ole kyse palkasta, vaan enemmän työehtojen joustamattomuudesta. Jos joku muutos nostaa palkkakustannusta 100 prosenttia, niin ei kai voi olla vaikuttamatta negatiivisesti investointeihin.

      5. Mikko Junes

        Eli työn hinnan pitäisi mielestäsi määräytyä samoin kuin vanerikoivun hinnan, kysynnän ja tarjonnan mukaan? Kun talous kuitenkin viime kädessä perustuu tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, mietipä mitä vaikutuksia tällä olisi kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen. Yhteiskunta on aika monimutakainen kone, minkä pääministeri Sipiläkin tulee kohdakkoin huomaamaan. Yrittäjän ja palkansaajan toimintaa ei voi rinnastaa. Yrittäjä kantaa yrittäjäriskin, jonka vastineena on kunnon kate ja reipas liikevoitto silloin kun kauppa käy. Jos palkat joustaisivat nollalinjan alapuolelle kysynnän mukaan, kyse olisi yrittäriskin siirtämisestä suurelta osin palkansaajien kannettavaksi. Siitä varmaan olemme samaa mieltä, että molempien työmarkkinaosapuolien pitäisi pystyä parempaan yhteistyöhön kuin mitä viime vuosina on tapahtunut.

    2. Pekka Pihlajamäki

      Ei se metsä laadukkaasti kasva ilman että joku sitä hoitaa, joko Marttila itse (osittain) tai täysin alan ammattilaisia työllistäen. Aktiivinen ja asioista (myös euroista) ymmärtävä metsänomistaja on melkoisen paljon arvokkaampi valtiolle kuin passiivinen perikunta, jota ei voisi vähempää kiinnostaa vihreä kulta, siinähän saattaa saada vaikka hirvikärpäsen kimppuunsa kun metsässä temmeltää.

      Jouko voisi vaikka avata ahneeksi huuteleville metsänomistajuuden kustannuksia sen verran, paljonko metsänhoito maksaa / koivumotti, muistaakseni on huomattavasti huonommin tuottavaa hommaa kuin osakesijoittaminen, jos vain euroja tuijottaa. Itse tehtynä kunto kasvaa ja sielu lepää, saa hyvän mielenkin kaupan päälle kun näkee heti työnsä jäljen.

      1. Jouko Marttila

        Se on totta, että metsää on hoidettava hyvin, jotta se tuottaa. Kustannukset riippuvat tietysti pinta-alasta ja metsän laadusta. Ostopalveluna harvennukset ja hakkuiden jälkityöt kuten mätästys, istutus- ja taimikonhoito vievät helposti useita satasia hehtaarilta. Toisaalta itse tehtynä metsänhoito antaa paljon nautintoa, kun näkee kätensä jäljen. Viikonloppuna käytin noin kuusi tuntia pusikkojen raivaamiseen, mikä oli myös mitä mainiointa kuntoilua. Peukalosääntönä pidetään, että metsä tuottaa hoidettuna noin viisi prosenttia hyvää omistajalle. Pörssistä saa paremman tuoton, mutta nautinta- ja käyttöarvo jäävät silloin saamatta.

  16. Hannu Karjalainen

    Kyllä metsän omistaminen ainakin Pohjois-Suomessa on tosi huonoa bisnestä. Sen osoittanee UPM:n ja Stora-Enson ilmoitukset pohjoisen metsäpalstojen ja tilojen myynnistä. Myytäviltä tiloilta ja palstoilta on hakkuukypsä metsä jo “parturoitu” pois. Pieniä metsäpalstoja myy myös Metsähallitus. Kaikki pyrkivät myös ensin kaavoittamaan pienetkin korpilammet rantamökkitonteiksi. Esimerkiksi UPM:llä taitaa olla maassamme myynnissä noin 1000 mökkitonttia. Maanomistus ei siten ole sijoittajien mielestä kannattavaa??

  17. Jouko Juutilainen

    Sitä en oikein ymmärrä, miksi suomalaisten yritysten kaipaama viiden prosentin tuottavuusloikka halutaan puristaa alentamalla tuntipalkkoja. Vastaus löytyy uusista roboteista ja nykyistä paremmasta automaatiosta, jotka luovat lisää myös työpaikkoja, jos teoria työvoimatarjonnan kasvattamisen ja työpaikkojen synnyn yhteydestä pitää paikkansa.

  18. Jouko Marttila

    Automaatio ja robotiikka lisäävät joustoa ja tuottavuutta. Muistan, kun kävin joskus taannoin Toyotan tehtaalla sen jälkeen, kun robotit oli otettu käyttöön. Uuden auton läpinmenoaika rullalta maalausvalmiiksi putosi karkeasti ottaen yhdestä päivästä yhteen tuntiin. En tiedä miten paljon vaneritehtaalla on sitten sellaista työtä, jota koneella ei voi korvata. Paperitehtaissa miehiä ei näy juuri muualla kuin valvomossa. Ja todella, robotiikka vie joitain tylsiä töitä, mutta synnyttää työtä toisaalla.

Jätä kommentti