Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 9.11.2018

Selvitys yt-laista sisältää vain vähän myönteisiä muutosehdotuksia

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämä selvitys yhteistoimintalaista sisältää vain vähän varteenotettavia muutosehdotuksia. Lainsäädännön uudistaminen selvityksen pohjalta voisi lähinnä lisätä hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa yrityksissä sekä nostaa irtisanomiskustannuksia.

 

Työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen yhteistoimintalain toimivuudesta tekivät keskusjärjestö STTK:n johtaja Katarina Murto ja Suomen Yrittäjien johtotehtävissä aiemmin toiminut Rauno Vanhanen. Selvitys julkistettiin maanantaina. Selvityksessä esitetään yt-lain kokonaisuudistusta, isoja muutoksia lain soveltamisalaan ja muutosturvaan.

Selvityshenkilöt ehdottavat, että yt-lainsäädännön soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että se kattaisi yritykset, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä olisi vähintään 10 henkilöä. Nykylainsäädännön soveltamisraja on 20. Lain soveltamisrajaa tulisi pikemminkin nostaa kuin laskea ottaen huomioon, että kansainvälisesti tarkastellen nykyinen 20 työntekijän raja on varsin alhaalla.

Voimassa oleva yt-laki on mielletty irtisanomislaiksi ja sen maine on huono. Tästä johtuen selvityksessä esitetään, että työvoiman vähentämismenettelyä koskevat määräykset siirrettäisiin osaksi työsopimuslakia. Uudistettavan yt-lain tavoitteena olisi edistää jatkuvaa vuoropuhelua ja antaa henkilöstölle laajemmat vaikutusmahdollisuudet sekä tiedoksisaantioikeudet.

Työsopimuslakiin siirrettävistä työvoiman käytön vähentämistä koskevista menettelytapamääräyksistä voisi esityksen mukaan sopia toisin työehtosopimuksessa tai työpaikkakohtaisesti. Jos muuta ei sovittaisi, noudatettaisiin jatkossakin nykylain mukaisia jäykkiä ja tiukan määrämuotoisia menettelytapoja.

Myönteinen ehdotus on se, että vähentämismenettelyä koskevia säännöksiä noudatettaisiin vain, kun kyse olisi vähintään viiden työntekijän vähentämisestä. Yksittäisten työntekijöiden irtisanomisesta, lomauttamisesta tai osa-aikaistamisesta ei siten tarvitsisi käydä yt-neuvotteluja.

Selvityshenkilöt esittävät lisäksi muutosturvan laajentamista siten, että työnantajalla olisi velvollisuus tarjota tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotulle työntekijälle tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään koulutukseen tai valmennukseen. Koulutuksen kesto määräytyisi työntekijän irtisanomisajan mukaisesti, kuitenkin vähintään kahden kuukauden ajan.

Tältä osin työnantajan kustannukset vähintään tuplaantuisivat, pahimmillaan jopa moninkertaistuisivat. Hyvin vaikeaa voisi olla myös erottaa tilanteet, joissa irtisanominen perustuisi yksinomaan tuotannollisiin tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuviin syihin, mutta ei lainkaan taloudellisiin syihin.

Lisäksi henkilöstön edustajalle tulisi oikeus välittää henkilöstölle kaikki työnantajan hänelle lain nojalla antamat tiedot. Pahimmillaan tämä voisi johtaa salassa pidettävien ja luottamuksellisten tietojen laajamittaiseen jakeluun.

Työntekijäpuolelle mieluinen ehdotus on myös se, että tulospalkkausjärjestelmästä, jos yrityksessä on sellainen käytössä, tulisi jatkossa neuvotella ja sopia työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken vuosittain. Selvityksessä ei tarkemmin avata, mitä sopiminen tässä yhteydessä tarkoittaisi. Ehdotus tuntuu erikoiselta ja saattaisi ennemminkin johtaa tulospalkkausjärjestelmistä luopumiseen. Tulospalkkioita maksetaan saavutetuista tuloksista ja tavoitteissa onnistumisesta ja ne ovat luonteeltaan työehtosopimus- tai sopimusperusteisia palkkoja täydentäviä, joustavia palkitsemistapoja. Tulospalkkioista päättämisen tulee jatkossakin kuulua työnantajalle.

Nykylain rikosoikeudellisesta seuraamuksesta luovuttaisiin. Pienistä menettelyvirheistä sen sijaan seuraisi hyvityssakko, kuten nykylainkin mukaan. Muotomääräyksien pilkuntarkassa noudattamisessa saisi siis jatkossakin olla tarkkana.

Kommentit

2 kommenttia “Selvitys yt-laista sisältää vain vähän myönteisiä muutosehdotuksia”

  1. Anneli Immonen

    Pienyrittäjät saavat unohtaa haaveet työntekijöiden palkkaamiseen. Tästä seuraksena tuhansien yritysten lopettaminen.

  2. Tapio Mäkeläinen

    Tulospalkkaus ei todellakaan voi kuulua neuvoteltaviin asioihin. Sen sijaan sen perusteet yms ovat tiedotettavia asioita. Taas unohtuu että meillä on satoja ulkomaalaisia firmoja Suomessa. Niiden globaalit palkkaus- ja palkkiomallit tulevat annettuina. Jos niitä muuttelet löydät itsesi katukuvasta suht sassiin. Nähty on.
    Eri henkilöstöryhmillä mallit vaihtelee eikä niistä voi samassa pöydässä puhua.
    Hyvä silti, että lakia tarkastellaan nyt. Olen v 1986 jälkeen pyörittänyt yt- rumban 20 kertaa. Ei yhtään lisää byrokratiaa tai sitten ollaan Ranskan tilanteessa , jossa on otettava ulkopuoliset yt- maakarit ruotuun kalliiden muotovirheiden välttämiseksi ja kutyymin oikeellisuuden takaamiseksi. Eräässä tapauksessa Ranskassa meiltä meni 80000 taalaa ennen kuin nk social plan eli meidän NES kelpasi ja pienehkö prosessi alkoi.

Jätä kommentti