Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 6.7.2018

Saako Suomen metsiä käyttää ja muita vastakkainasetteluja

Kommentit

48 kommenttia “Saako Suomen metsiä käyttää ja muita vastakkainasetteluja”

  1. Eino Turjake

    Kysymys on aika retorinen, sillä rationaali vastaus voi olla vain kyllä!
    Kyllä sanaa on kuitenkin täydennettävä kahdella, eiikä vain yhdella sanalla: Vastuiullisesti ja oikein.
    Mikä on vastuullista ja mikä on oikein onkin laajan keskustelun paikka sillä aivan liikaa metsiämme käytetään minun silmieni nähden ja päättelykyvyllä sekä vastuuttomasti, että väärin.

    Avohakkuut, metsän kaupallisteollinen ennergiakäyttö ja liian nuorena päätekorjuu ovat sekä väärin että vastuuttomia ja itseasiassa syövät metsäteollisuuden omaa jalkaa. ja tulevaisuutta.

    Täysikasvuista puuta pitää monestakin syystä olla mutta erit6yisesti puusepän ja rakennusteollisuuden tarpeisiin missä jalostusaste on sellua merkittävästi korkeampi. Energiakäytössä jalostusarvo on oikeastaan negatiivinen kaikkine seivu-ja haittavaikutuksineen

    1. Tapani Honkanen

      Eino;

      Otapa itse hieman selkoa. Olin mukana tekemässä Suomen yksityismetsät kokonaan kattavan tietojärjestelmän 1970-luvulla Tapiossa ja sen avulla saatiin tiedot kaikista hakkuista ja hoitotöistä, mitä niissä tehtiin. Metsäsuunnittelu ja valtakunnan metsien inventointi antoivat erinomaiset tiedot kasvusta ja puustoista eri alueilla. Tilastoja metsistämme olin mukana keräämässä melkein 40 vuotta yksityismetsistä. Me keräsimme ne ja Metsäntutkimuslaitos valtion metsistä. Nämä yhdistämällä saatiin koko maan kattavat tiedot. Että ei tarvinnut pelkästään tienvarsista metsiin katsella…

  2. Tapani Honkanen

    Suomen metsät ovat kehittyneet viimeisten 60 vuoden aikana suotuisasti: puuston kasvu on lähes kaksinkertaistunut ja puusto puolitoistakertaistunut. Meillä on puuston puolesta varaa lisätä metsiemme kaikenlaista käyttöä voimakkaasti. Kannattaa selvittää metsiemme kestävät hakkuumahdollisuudet ja arvioida tilannetta sen mukaan. Meillä on erinomaiset tiedot metsistämme jo vuodesta 1924.
    Professorit Kullervo Kuusela ja Aarne Nyyssönen laskivat aikoinaan metsiemme maapohjan teoreettisen tuottokyvyn puuston kiertoajat huomioon ottaen. Metsämme ovat nyt aika lähellä sitä. Jos emme hakkaa puustoja sopivasti puulajin ja maapohjan kasvukyvyn mukaan niiden kasvu hidastuu ja lopulta kääntyy negatiiviseksi. Siis poistuma on suurempi kuin kasvu. Kannattaa ottaa selville asiat ja puhua sitten vasta.

    1. Hannu Atlas

      Metsässä on muutakin kuin puita. Suomen puusto on pääosin nuorta hakkuiden seurauksesta. Hakkuut vaikuttavat haitallisesti ekosysteemiin.

  3. Eino Turjake

    Minun milestäni Tapani Honkanen kirjoittaa puhtaasti imettyä etunäkökohtapropagandaa eikä taida ymmärtää mitä sana tilasto tarkoittaa.
    Kuten sanoin metsiämme voidaan ja niitä pitääkin käyttää, mutta vain vastuullisesti ja oikein.
    En usko olevani ainoa tässä maassa, joka omin silmin ja kenttähavainnoin on tullut tilastotutkijoita ja eturyhmien tutkijoista vastakkaiseen käsitykseen.
    Mitataanpa ihan aluksi vaikkapa 80 vuotta tai sitä vanhemman puun sisältö per metsähehtaari vuonna 24 ja vuonna 2017 ja vedetään vaikka tästä yhdestä metsän laadun kriteeristä ja laatupuun määrästä johtopäätöksiä

    1. Rex

      No eipä muuta kuin mittaamaan ja laskemaan. Kun saat luotettavan laskennan tehtyä, niin tule kertomaan tulokset. Sitten voi tehdä johtopäätöksiä mutuilematta ja uskomatta anekdootteja.

  4. veikko hintsanen

    Mielestäni metsän käyttö käsittää arviot siitä miten klusteri kokonaisuus on maassa hoidettu
    1) Istuttaminen, kasvu, kasvattaminen
    2) Hakkuut ja varastointi ennen kuljetusta
    3) Kuljetukset
    4) Varastointi kuljetusten jälkeen
    5) Jalostus
    6) Varastointi ja kuljetukset
    7) Mahdollinen Jatkojalustus
    8) Varastointi kuljetus ja Myynti
    ja tämän arviointi miten mikin vaihe vaikuttaa kokonaisuuteen, ilmastoon, energian käyttöön ja onkin sitten isompi juttu optimointi tai analyysi, jota Suomessa ei vielä ole otettu edes keskusteluun saati sitten ympäristöministeriön tai liikenneministeriön ohjelmiin tai tutkimuksiin. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/16.1-muutoshakemus-valitus-Finnpulp-Kuopio-2017.-.pdf

  5. Risto Lentonen

    Nykyisten tehoviljeltyjen peltojen muodostaminen on merkinnyt kuoliniskua luonnolle näille alueille. Nyt ollaan rakentamassa metsistä puukuitupeltoja mikä merkitsee samaa metsille ja metsäluonnolle , häviämistä. Metsäammattilaisille tuntuu biologia ja kemia sekä fysiikka olevan outoja asioita, sillä siihen malliin avohakkuita puolustellaan. Tunnustettava kuitenkin on, että haluttaessa kasvavalle ihmismäärälle kasvava elintaso muiden lajien on väistyttävä.

  6. Jussi Seppälä

    Itse olen metsänomistaja ja huolehdin metsästäni niin siitä on taloudellista ja “halaus” apua itselleni ja tuleville polville.
    Poromies sanoo, että poroja hoidetaan että niitä on kahtapuolen puuta. Samoin metsää tulee hoitaa niin että puita on kahtapuolen kantoa.

  7. Juha Aaltoila

    Värisokeudesta on tullut kansantauti, kun niin paljon puupelloista touhotetaan. Syksyinen junamatka Hki-Rovaniemi tai autoretki Joensuu-Vaasa osoittaa puupellon -käsitteen vähintäinkin kyseenalaiseksi. Ja jos et maasta usko, niin kurki ilmalaivan akkunasta alas.

    Tuo väen ramppaaminen metsissä on minulle outo juttu; Porvoossa ja Vihdissä marjastan ja sienestän, Paloheinän 7,5 km:n lenkkiä sauvakävelen ja kovin on autiota sulan maan aikaan — ei oikein juttukaveria puhelias löydä — eli hiukan pistäisin sordiinoa Luken etc. galluptätien ja -setien pasuunan nokkaan.

    1. Julle

      En oikein ymmärtänyt Aaltoilan kommenttia. Lentokoneesta katsottuna Suomen metsät ovat erittäin rikkonaisia ja saman voi todeta autolla ajaessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana avohakkuut ovat ottaneet tienvarsimaiseman haltuun entistä enemmän. Nykyään on vaikeaa löytää vanhaa metsää virkistyskäyttöä varten ja tilanne pahenee koko ajan. Pusikossa ei vain ole kivaa kulkea. Totta on, että puumassa on lisääntynyt, mutta luonto on köyhtynyt. Hyvä, että kommentoijalle on löytynyt metsäkokemus Paloheinän pururadalla, mutta jotkut vain vaatisivat enemmän.

      1. Eino Turjake

        Jullen esittämät tosiasiat sekä silmin nähtynä, että jalan talousmetsiä katseltuna pitävät täysin paikkansa. Moni meistä, etenkään ne joiden mersu riippuu avoraiskiosta sulkevat kai silmänsä ja avaavat sen vasta selatessaan metsä- tai suo tilin saldoa!.
        Mitkään tutkijat, tilastot ja propaganda eivät silmin nähtävää totuutta voi muuttaa.
        Ei vaikka menisi katselemaan erittäin hienoja “Harvialan” mäntymetsiä kunnon puustolla. Se on nimittäin vain kuin taulu suuressa linnassa. ilman muuta sisältöä.

  8. Matias

    Metsien hoito ja hyödyntäminen toteutuu pitkälle yksinomaisten hyötynäkökohtien mukaan, joka tarkoittaa
    tehokkuutta, tuottavuutta mutta elinkaariajattelu yksittäisen alueen pitkäaikaisen elinkelpoisuuden säilyttämisessä unohtuu.
    Siis se ekologia ja vaikutukset maapohjaan, eliöstöön, elpymiseen niin että eliöympäristö ei kutistu tai näivety.

    Vanhoissa metsissä tämä monimuotoisuus säilyy ja uusiutuu, tosin ajallisesti nykyisten välittömien hyötynäkökohtien
    mukaan aivan liian hitaasti.
    Ei ole varaa säilyttää monimuotoisuutta, eliöstöä, eläimistöä joka on ekologisen alueen keskinäistä vuorovaikutusta
    ja siten elinkelpoisuutta.

    Haitat näkyvät pitkään tehotuotannossa, alueen ekologia muuttuu ja kutistuu.
    Tosin sama mitä tapahtuu kaikkialla maailmassa, alkuperäisen ympäristön katoamista, sademetsissäkin, sitä tapahtuu Suomessakin.

    Vastuullisuutta ja hyötykäytön rajaa ei ole määritetty yksikäsitteisesti.
    Nähdään vain puu, ei muuta puiden ympärillä.
    Istutettu taimi ei palauta metsää, sitä ei ole aikaa enää odottaa.

    1. Juhani Nissilä

      Höpö, häpö…..

      1. Säisä

        Ei ollut sitten muuta kommentoitavaa hyviin argumentteihin? Vastauksella höpö (häpö?) antaa itsestään juuri oikean kuvan. En tiedä mistään mitään, mutta tuntuu, että toinen on väärässä.

      2. MaDaHan

        Olen aina pitänyt henkilöä, joka vastaa höpö höpö yksinkertaisena, jolla ei ole omia ja asiallisia mielipiteitä. Pysy poissa keskusteluista, jos sinulla ei ole tietoa eikä kykyä käydä asiallista keskustelua ja kommentointia. Älä tee itsestäsi n oin tyhmää, jolla ei ole omia mielipiteitä.

  9. Rainer Rajakallio

    Maarit Lindströn: Voisitko ystävällisesti määritellä, mitä tarkoitat vastuullisella puutaloudella.

    1. Eino Turjake

      Hyvä kysymys toistettavaksi ja analysoitavaksi!
      Kuka määrittää vastuullisen toiminnan ja milläkriteereillä.

      Nyt kun metsää on maailmalta vielä ostettavissa, niin se kannattaisi ostaa ja aloittaa sen turvin hoitamaan omia metsiämme vastuullisesti minkä ensimmäinen askel on lopettaa avohakkuut ja toinen loopettaa metsän muu, kuin viimeinen hylkykäyttö energiaksi, mikä on puunjalostuksen ylivoimaisesti tuottamattomin osa.
      Puunkierrolle ikää ainakin 20 vuotta lisää nykyisestä keskiarvokierrosta-
      Hylkypuullekin kuten kutterinpurulle tms pitäisi kehittää parempia jalostusmuotoja kuin polttaminen. Vaikkapa sekakuitulevyiksi puristusliimaamalla.

    2. Maarit Lindström

      Olemme tehneet johdonmukaista työtä ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. Täältä löydät tarkempaa tietoa metsäteollisuuden vastuullisuussitoumuksista: https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/ymparisto-ja-vastuullisuus/sitoumukset/metsateollisuuden-vastuullisuussitoumukset-2025/

  10. Pekka

    Suomen metsien käyttö ei ole samalla tavalla luonnon kannalta uhka kuin sademetsien. Täällä metsät uudistuu ja uudistetaan eikä niistä tule eroosion vaikutuksesta kasvatuskelvottomia tai palmuöljyviljelmiä.

    Suomessa on suhteessa eniten suojeltuja metsiä Euroopassa. Osa pitääkin olla suojeltuja. Useimmat mo:t on lisäksi itsenäisesti suojellut luontokohteita, jotka ei näy tilastoissa.

    Avohakkuukielto ei edistäisi luonnon monimuotoisuutta. Peitteinen metsänkasvatus kuulostaa hyvältä ja sopiikin luontaisesti sille sopiville kohteille. Mutta jos vain se olisi sallittu metsänkasvatustapa, niin liika kuusettuminen ja tyvilahon leviäminen tulisi entistä suuremmaksi ongelmaksi tulevaisuudessa. Hyvin kasvavilla mailla metsän taloudellinen tuotto laskisi myös huomattavasti. Myös lehtipuiden osuus puustosta vähenisi selvästi.

  11. exinssi

    Otsikointi on virheellinen tai harhaanjohtava .Metsät eivät ole Suomen vaan 3/4-osalta yksityisomistuksessa oston tai perinnön kautta , joka tapauksessa jo vähintään kertaalleen verotettua omaisuutta ankarilla hoitovelvoitteilla koko seuraavan 60-80 vuotta kestävän uudiskasvatuksen aikana .Metsäteollisuuden tuotteet ovat erittäin oleellinen osa raaka-ainelähteenstä ,jolla turvataan myös suomalaisten ei-metsää omistavienkin taloudellisen hyvinvoinnin perustaa . Asianlaita ei ole lainkaan tämän kaltainen suuressa osassa länsi-eurooppaa, jossa metsäpohjat on otettu aivan muuhun käyttöön aivan muista väestö- ja teollisuuspoliittisista syistä .b

  12. Taavi Siuko

    Uusiutuvien luonnonvarojen, kuten puun eli metsän käyttö on historiallisesti ollut ihmiskunnan elinehto. Tuskin on mahdollista maapallon nykyisen väestömäärään selviytyä ilman sitä, vaikka käytettävissämme onkin yhäti kehittyvä teknologia ja kiertotalous.
    Betoniakaan ei valmistetaan ilman huomattavaa polttoaineiden, käytännössä öljyn tai kaasun käyttöä ja peltihökkelinkin tarvitsema metallien valmistus vaatii hiiltä jo rautamasuunista alkaen vain pari esimerkiä mainitakseni.
    Metsän käyttö ei ole ongelma ja kun yhdistämme siihen kasvinjalostuksen, kuten olemme turvanneet elintarvikehuoltommekin, puun tuotanto senkun kasvaa ja metsät paranevat.
    Hopealusikalla syötetty nykynuoriso on vaan niin vieraantunut elämästä, että metsän käyttökin saatetaan kyseenalaistaa.
    Toki on totta että metsä on vain uusiutuva, mutta ei rajaton luonnonvara. Sitä pitää ylläpitää viisaasti käyttäen.

    1. Eino Turjake

      Kysymys ei oikeastaan ole puun ja metsien käytöstä. Kaikkialla ihmiskunta käyttää puuta ja metsää ja on aina käyttänyt. Se on myöskin oikein käytettynä pitkälti hyväksytty lähes kaikkien toimesta .

      Kysymyshän oli pääasiassa metsän ja puun oikeasta käytöstä. Siitä ollaan sitten selkeästi eri mieltä. On virallisen propagandan ostajia jotka uskovat metsien kasvavan aivan hirmuista vauhtia ja sitovan hiiltä ja antavan tilan metsän eläjille. Sitten ovat ne (ei teini) joka on energiaa ja metsää sekä koko logistiikkaa sen ja muun energian ja jalostuksen ympärillä seurannut ja omin silmin Suomenkin metsämaita kiertäessään ja katsellessaan näkee ettei sen puu sisältö kovin kaksinen ole. Harvaa nuorta istutettua sellupuuta, avohakkuita ja hyvin harvakseltaan vielä löytää palasia täysikäistä 80 vuotta tai yli laatu puu metsää.
      Metsän hoidossamme on siis asiallisesti ja tuloksellisesti , mikä on jokaisen silmin nähtävänä, mennyt koko hoitoideologia pieleen ja ahneen suuhun.
      Metsää ja puuta siis käytetään väärin. Silmä näkee sen. Jos kieltäytyy silmää käyttämästä ja lukee tilasto illuusioita niin asiathan ovat hienesti.

      1. Kari Myöhänen

        Turjake käyttäisitkö sitä samaa nimeä (nimimerkkiä) kuin Usarinkin palstoilla. Tekee loppaamisen seuraamisesta helpompaa..;)

  13. Pekka Viherä

    Metsien käyttö ei ole mikään yksirtainen ja yhden tahon päätettävissä oleva asia. Metsätalous vaikuttaa laajalla alueelllla ympäristöön jopa Itämereen Suomenlahteen erityisesti. Yheyksiä ei edes haluta tutkia.

    Suomen lahden leväkukinnot ja rehevöityminen ovat seurausta pohjan hapettomuudesta ja pohjalta sinne vuosituhansien aikana kerääntyneiden ravinteiden vapautumisesta.

    Hapettomuudelle löytyy Suomessa tehdyistä soiden ojituksesta 1950-1980. Happikato alkoi 1970 luvulla ja on jatkunut näihin päiviin saakka. Ojituksen aikana 100 miljoonat tonnit happea kuluttavaa ainesta riittivät tekemään Suomen lahden pohjasta hapettoman. Nyt avohakkuut aiheittavat orgaanisten pääsöjen jatkumisen eikä meri pääse luonnontilaan.

  14. Eino Turjake

    Taidat nyt , Myöhänen, hivenen sekoittaa täysin yksityisen mutta perustellun näkemyksen kirjoittamisen ja “loppaamisen”
    Kiinnostaisi itseänikin tietää millä nimimerkillä esiinnyn Uuden Suomen sivuilla. Luulen sinun tarkoittavan Usarilla sitä.
    Sinun kannattaa hyväksyä se, että vapaassa maassa ihmisillä on oikeus ilmaista näkemyksensä asioista. Se sitten vaikuttaa niihin jotka operoivat tai sitten ei.
    Sitä varten itse asiassa näitä keskustelu mahdollisuuksia tarjotaan.
    Jos edes voisi puhua loppaamisesta niin loppaamme teollisuutta tekemään oikein. Poliitikot näille kirjoituksille viis veisaavat, kun itse asiassa poliitikot ovat ammattiloppareita. Ja silloin yleensä jaetaan toisten rahoja muille seurauksista paljoakaan välittämättä

  15. Eino Turjake

    Jos muuten haluatte lukea metsäintressien ulkopuolisen alan kehitys ja kulutus ulpopuolisen takuu puolueettomqan asiantuntijan faktoja koko metsäkulutuksen eri toiminnoista niin lukee ihmeessä Merikapteeni Hintsasen kirjoitus ja liite tästä ketjusta.
    Hintsanen on pääsääntöisesti erittäin oikeassa esittämissään asioissa..
    Minä puolestani olen etupäässä korostanut metsien oikeaa käyttöä metsäteollisuuden ja yleisen edun vuoksi. Minun viestini on enemmän järjen käyttäminen metsien hoidossa.
    Kuljetuksissa olen Hintsasen kanssa 1:1 samaa mieltä. Vesikuljetukset ja infra ovat erittäin laiminlyöty ja se ainoana maana maailmassa jolla tällainen vesijärjestelmä ja infra mahdollisuus on.
    Puhdas logiikka pakottaakin juuri noin ymmärtämään ja olemaan oikomatta tiedossa ja asioiden riippuvuudessa toisistaan.

  16. Pekka

    Suomenlahden ja koko Itämeren saastuminen riippuu pääasiassa niiden rannikkovaltioiden aiheuttamista päästöistä, jotka ei puhdista jätevesiään tai puhdistus ei jostain syystä onnistu. Nytkin on ollut jokin häiriö H:gin seudun jäteveden puhdistuksessa ja 7 milj. kuutiota puhdistamatonta jätevettä on päässyt Suomenlahteen.

    Aikoinaan soiden ojitus on aiheuttanut varsinkin paikallisia vesiongelmia. Nykyään ei uudisojituksia tehdä ja vesiensuojelukin on paremmalla tolalla kuin ennen.
    Avohakkuiden aiheuttamat vesiongelmat on vähentyneet myös uudempien maankäsittelymenetelmien tultua tavallisimmiksi. Kiisteltyä “syväaurausta” ei enää tehdä .

    Nyt suosittu soiden ennallistaminen voi myös aiheuttaa päästöjä vaikka niistä ei yleensä puhuta mitään. Parempi tapa luonnon kannalta olisi jättää puuta kasvamattomat ojitetut alueet ennalistumaan itsekseen ja lisätä hyvin puuta kasvavien turvemaiden puun kasvatusta ja lisätä CO2:n sidontaa sillä tavalla.

  17. jukka

    Täysin turha kirjoitus. Miksi tähän on haaskattu aikaa? Minä haaskasin aikaa lukemalla.
    Metsänomistajana haluan tietää, mitä tämä vihreä vauhkoilu tarkoittaa? Kuinka paljon menetän Luluft pakkolain vuoksi? EU:n tulkinta hiilinieluista ei voi olla vaikuttamatta hintaan….missä olosuhteissa ja kuinka paljon?

    Näihin kysymyksiin olettaisin pääekonomistin vastaavan ympäripyören lässynlässyn sijasta

  18. Iikka kaipio

    Voisitko määritellä mitä tarkoittaa monimuotoisuus !

    1. Maarit Lindström

      Tarkoittanet kysymykselläsi biodiversiteettiä eli biologista monimuotoisuutta. Ohessa mielenkiintoinen artikkeli lahopuun merkityksestä metsäluonnon monimuotoisuudelle: https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/ymparisto-ja-vastuullisuus/metsaymparisto/lahopuun-merkitys/

  19. Martti

    Kiihtyvä metsäojitus ja kierron maksimointi johtaa humuksen kulkeutumiseen vesistöön. Sille pitää kehittää luotettava mittausmenetelmä ja vesistöjen pilaantuminen pitää ulosmitata tuotoista.

    1. Eino Turjake

      Kierron maksimointi on juurikin se mitä pitäisi hillitä ja mahdollistaa metsien luonnollinen ikääntyminen mukaanluettuna hoidetuissa metsissä jotka nyt kiertävät sairaasti.

      Kun eräänä iltana olin kirjoitus päällä niin tässä vähän lisää pohdintoja niille joilla on vaikeuksia hahmottaa kokonaisuuksia ja riippuvuuksia, mutta jotka ovat ketteriä seuraamaan pankkitilejään.:

      Kun keskustelemme ja pohdimme metsiämme, vesiämme ja luontoamme, niin ihan ensimmäiseksi on muistettava että pohdimme sitä myös metsien ja luonnon äänettömien tarvitsijoiden ja mind you, “luojan” oikeuksin tarvitsijoiden.
      Silloin meidän on kysyttävä itseltämme minkälaisena haluaisimme metsiemme olevan ja näyttävän. Samoin vesiemme ja hengitysilmamme.

      Silloin tulee yksinkertaistamisen vuoksi kaksi päätavoitetta:
      1. Haluamme metsiemme ja vesiemme näyttävän metsiltä ja toimivan kuten metsät niille luojan oikeuttamille äänettömille yhtiöeläimille
      2. Elääksemme meidän on lainattava osaa metsää, tarpeitamme varten ja hyväksyttävä se oikein ja oikeutetusti tehtynä lainana

      Hyvä! Sen voimme tehdä juuri sillä vastuullisuusperiaatteella. Meillä on kuitenkin ihmisinä ongelma vqastuun ja rahanvuolemisen välillä. Osa meistä on valmis uskomaan mitä tahansa sepityksiä ns tilaustieteenä eikä näkemään todellista tilaa. Osa ei ymmärrä kokonaisuuksi ja ajattelee että eihän tällä mitä minun “palstallani, suollani” teemme ole mitään merkitystä, etenkään globaalisti.
      Monet eivät ymmärrä etujärjestö ja viherpropagandalta sitä miten saasteet muodostuvat eikä nimenomaan sitä miten pahoina ja massiivisina ne muodostuvat biomassan teollisesta polttamisesta muualla kuin suurissa sellutehtaiden voimaloissa niiden omasta jätteestä. Vihreät vielä vähemmän kuin yhteisellä ja luojan luonnolla rahastajat.

      Puuta voi kyllä rajoitetusti polttaa mutta se pitäisi jättää kotitalouskäyttöön ja sitten harvempiin ja suurempiin paikallisiin yksiköihin joihin on taloudellista ja helppoa kuljettaa siivouspuuta poltettavaksi vaikka vesitse. (Hintsanen kirjoituksessaan osoittaa vesiliikenteen kiistattomat edut)
      Puun ja turpeen ilmansaasteista viittaan lyhyesti kovaan pienhiukkas-ja aerosolikaasusaasteeseen. Turpeen poltosta yhdessäkin laitoksessa pääsee jopa radioaktiivisuutta ilmaan moninkertaisesti enemmän kuin kaikista maammme ydinvoimalaista yhteensä.

      Joku väitti avohakkuita käytettävän vain tuholaisten kontrolloimiseksi. Niin varmaan on konkun kirjanpainajan osalta pienillä alueilla tehtykin ja syöksyvirtauksien kaatamilla puualueilla.
      Todellisuudessa avohakkuu on ollut jo pitkään ihan yleinen metsänkorjuumuota ja myös kaikkein vahingollisin metsäluonnelle juuri niin tehtynä. Avohakkuut taisivat jäätä tapiolaisille päälle Osaran aukeita ihaillessaan ja tilipussia laskiessaan

      Minä kuten Hintsanen ja moni muu hyväksymme kyllä metsän käytön ja kaiken se liitännäistoiminnan, mutta haluaisimme sen tehtävän oikein ja nimenomaan vastuullisesti.

      Sellutehtaiden kattiloiden on pyörittävä ja siksi mina metsiemme säästämiseksi ja kasvun edes jonkin verran rauhoittamiseksi ja räikeimpien avohakkuiden poistamiseksi, olen ehdottanut sitä kuitupuun tuontia maailmalta alueilta missä sitä voidaan joko järkevästi nopealla kierrolla viljellä tai missä alueet ovat niin suuria kuten USAssa ja Kanadassa sekä Venäjällä että luonnolliselle uudistumiselle on otetun tilalle mahdollisuus

      (Tosin jo nyt selluteollisuus on vienyt juuri siihen suuntaan suuria laitoksiaan)
      Puun kaupallisteollista polttamista hakkeena ja pellettinä pitäisi kaikin keinoin lopulta kaikkein ilmastosaastuttavimpina välttää muualla kuin metsäteollisuuden omissa hyvin hoidetuissa ja suodatetuissa laitoksissa

      Kaikki otettu tai “lainattu” puu pitäisi yrittää jatkojalostaa paremmin kuin polttaa. Siinä on metsäteollisuudella laiminlyödyn tuotekehityksen ja innovoinnin paikka jotta päästäisiin lähemmäksi sitä vastuuta mitä tässä kysytään

  20. Pekka

    Kun osaa metsistä käytetään tehokkaasti (ei tarkoita esim. ylisuuria aukkohakkuita , joita tehdään mm, Venäjällä), toinen osa voidaan paremmin suojella.

    Luontainen uudistuminen onnistuu keskimäärin huonosti suuria aukkoja (~ 100-150 ha,rehevät maat) tehtäessä. Ei siis ole ympäristön ja monimuotoisuuden kannalta järkevää suosia puun tuontia naapurista, jossa uudistaminen viljelemällä jää vähiin.

    Kun puun kasvatus ja käyttö kuitenkin korvaa enemmän saastuttavia fosiilista alkuperää olevia tuotteita (muovi,sementti ym.),niin miksipä sitä ei kannattasii suosia erityisesti juuri täällä, jossa metsänhoito on kehittynyt pitkälle ja metsän uudistuminenkin on miltei aina varmaa.

    1. Eino Turjake

      Tässä meillä virallisesti täysin vaiettua totuutta osasta “biopolttoaineita”. Jos täysi analyysi tehtäisiin rehellisesti puun ja turpeen polttamisesta niin se olisi samaa tasoa kuin tämä EPA havaitsema totuus “bioetanoslista” maissista ja soijasta tuotettuna ja meillä lakisääteisesti bensaan pakotettuna ilmasn vaihtoehtoja kuten muualla missä etanolia käytetään.

      “Business
      Ethanol Damages The Environment, EPA Says — Isn’t It Time To Kill The Program?
      Investor’s Business Daily Fri, Aug 10 9:56 AM GMT+3
      Energy: Amid all the media hoo-ha over President Trump’s latest tweets, tariffs and the Russia investigation, you might have missed a significant report — the Environmental Protection Agency says ethanol made from corn and soybeans and added to our gasoline has become an environmental disaster. So why do we continue to make it? The devastating report — based on, yes, actual “science” — shows that the forced addition of ethanol to the nation’s gasoline is making our air dirtier. The irony, of course, is that ethanol’s entire rationale is that it would make our air cleaner. Why do we keep doing this? The farm-based ethanol lobby not only wants current standards of up to 10% of our fuel made up …”

      Mutta kuten tiedetään meilläkin katsotaan ensin jussin lompakkoon ja totuuteen vasta sitten kun joku “rohkea” sen uskaltaa kertoa

  21. veikko hintsanen

    Odotan mielenkiinnolla Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä liikenteen järjestämisestä ja EU liikennestrategian tavoitteiden huomioimisesta teollisuuden ympäristölupien myöntämisissä; nyt vuorossa Kuopion sellutehdas
    .
    viite: http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/16.1-muutoshakemus-valitus-Finnpulp-Kuopio-2017.-.pdf

  22. Rainer Rajakallio

    Puuta on ain käytetty. Sitä käytettiin esimerkiksi Pääsiäissaarilla jo kauan sitten. Jo sillä teknologialla saarista tehtiin ihmisen kannalta elinkelvottomia aika nopeasti… Notta on käytetty juu.

    Lindströn, luuletko tosiaan että rupeaisin lukemaan puupääteollisuuden rustaamia valheita vastuullisuudesta ja jostain sen kaltaisista. Älä unta näe. Olen teikäläisten puuhailuja seurannut 50 vuotta (olen itsekin metsänomistaja) ja tahti senkun rumenee koko ajan.

  23. jali karjalainen

    No metsiä pitää ensinnäkin hoitaa ja sitten pitäisi pohtia miten sitä hyödynnetään sillai, että saadaan työtä ja tuloja. Metsiä pitäisi lisätä meilläkin ja aina kun poistetaan metsiä esim kaupungeissa, niitä pitäisi sitten kaupungeissakin lisätä. Metsiä varmaan tullaan lisäämään geenitekniikalla ja esim E O Wilson, pror, Harvardin Yliopisto, ehotti, että voi hakata ensin kaistaleen metsään ja tien varteen ja sen sitten annettaisiin viereisestä täysmetsästä metsittyä ja kun kaistale on hyvin lähtenyt metsittymään, niin sitten taas viereisestä täysmetsästä sitten tehään uusi kaistale. Tämä täysmetsä sitten aina metsittää sen kaistaleen. Wilson on kuollut. USA. Meillä puhutaan avohakkuista ja jatkuvasta kasvatuksesta

    1. jali karjalainen

      Prof E O Wilson, USA, Harvardin Yliopisto

    2. Eino Turjake

      Minä olen lukuisissa kirjoituksissa esittänyt tuota kaistalekasvatusta. Olen vaan tainnut kutsua sitä nauhakasvatukseksi. Oleellisesti kuitenkin nimenomaan niin että hoidetuissa metsissä olissi kapeita nauhoja eri ikäistä metsää, joista sitten metsää pahemmis särkemättä voitaisiin se nauhamainen kapea kaista vaikka parturoida kun se on päätehakkuuiässä eli jossain 100 vuoden luokassa Suomen sääoloissa.
      Sellupuuta ei tietenkään tarvitse päätehakkuuseen asti kasvattaa, jolloin sellumetsissäkin voisi olla omaa kaistajakoaan tai nauhaa.

      Ongelma mihin metsänomistajat ja hallitus eivät ole halunneet puuttua metsien ja metsänkorjuun organisoimisen tappioksi on aivan liian suuri metsänomistajakunta joka nyt näkömuistista temmattuna on noin 660 tuhatta omistajaa kun järkevän kokoinen ammattimaisesti ja siten metsäteollisuuden edun ja yhteisen edun kannalta pitäisi pudota korkeintain 6000 omistajaan talousmetsille eli metsänomistuskokoa pitäisi noin 100 kertaistaa.-
      Onneksi valtio on suuromistaja, samoin kunnat. Jenkkilässäkin ammattimaiset metsänomistajat saattavat omistaa alueita neliökilometreittäin eikä hehtaareittain
      Olen kuitenkin sillä lailla optimistinen että jonain päivän yleinen etu ja järki korjaavat näitä asioita ja todentotta tuovat sitä puuta tänne Suomeenkin saamaan siitä jalostuspalkkiin mihin aina liittyy myös kuljetuspalkkiot
      Ei muuta kuin Etelä Suomen Laivalle muutama 100000 DWT tonnin raakapuu tai mhake bulkkeri ajaman tavaraa suomeen ja Suomessa pienempiä sisävesialuksia pitkin sisämaan tehtaille. Ei pelkästään puuta vaan muutakin metsäteollisuuden tarvitsemaa bulkkitavaraa kuten kaoliiniä. Samat laivat voivat kuljetella takaisin kaifvosteollisuuden tuotteita ja valmistuotteita kuten höylättyä tasoitettua puutavaraa, liimapuulevyjä kuitulevyjä Sellupaaleja, paperirullia jne. Myös LNG kulkisi sisäjärvialueelle mukavilla aluksilla

      Asioita voidaan tehdä kaikkien edun kannalta oikeinkin mutta maan tapa on tehdä se missä aita on matalin ja kuvitellut tulot jaetaan pelkästään jusseille metsänomistajille

      Kirjoittaja (oikeasti nimimerkki) Eino Turjake on sellu ja paperitehtaiden kyljessa kasvanut henkilö joka lähti rikkihappotehtaalta merille, Kuljettaen kolia, propsia kyllästettyä pylvästä ja sahatavaraa raajaöljyä, dieseliä, bensaa ja jopa raskasta polttoöljyä pitkin maailmaa. Siirtyi sitten omaan harrastukseensa kemiaan ja ajautui voimalaitosten ja energiankäytön kanssa tekemisiin kaikkialla mmaailmassa erilaisiin energioihin pohjautuvissa lkaitoksissa. Ensimmäinen Propsilasti oli Klamilan rediltä Tofteen Norjaan keväällä 62.

      1. Rainer Rajakallio

        Luonto on tehty laikuista (kuten soitto suruista), jotka eivät koskaan ole mitään kaistaleita! Kaistalekasvatus on julmaa väkivaltaa.

  24. Pekka

    MH hakkaa tuottovaatimustensa saavuttamiseksi keskenkasvuisia metsiään avohakkuilla. Pienmetsänomistus on tuottanut edullista sellu-ja sahapuuta teollisuudelle. Ja tuottaa edelleen. Kaistalehakkuu on ollut yksi metsänuudistustavoista Suomessa jo ainakin 60-70 vuoden ajan. Nykyisin ei ojitus ole lisääntymässä vaan vähenee jatkuvasti. Uudisojitusta ei ole saanut tehdä enää vuosikausiin. Metsittymättömiä vanhoja ojitusalueita ennallistetaan ja kunnostusojitus vaatii vesiensuojelusuunnitelman tai isommissa hankkeissa ympäristöluvan.

  25. Pekka

    Kuitupuun reaalihinta on laskenut 30 vuodessa n. 1/3-osaan. Hyötyjinä on olleet pääasiassa metsäyhtiöt, valtio ynnämuut tahot kuin “jussit maanomistajat”. (Tietoja kannattaa päivittää nykyaikaan, niin ei tulisi kirjoitettua vanhaa historiaa.)

    1. Rainer Rajakallio

      Pitää olla hullu jos myy kuitupuuta. Vaikka klapeina saa 2-3-kertaisen hinnan.

  26. Martti

    On härski valhe, jos todetaan, ettei uutta metsäojitusta ja vanhan perkausta tehdä. Vauhti on kauhea ja kiihtyy. Siinä kiihtyy ne päästöt vesistöihinkin, jotka happamoituu ja muuttuu ruskeaksi humuksesta.

  27. Pekka

    Kokonaan uutta ojitusta ei saa tehdä. Kunnostusojitus on sallittua. En ole kirjoittanutkaan etteikö kunnostusojitusta tehtäisi edelleen. Se on härskiä vääristelyä tai lukutaidottomuutta väittää muuta.

  28. Into myllymäki

    Suomessa on metsäntutkimusta tehty kauan valtakunnallisten inventointien kautta. Ammattimies tietää, että nämä tulokset ja niiden tarkkuus on selvä asia, siitä on turha kilistellä, Sensijaan huvittaa, kun tähän asiaan ottaa kantaa moni, joka ei metsää omista. Omistajaa tekee metsässä pääsääntöisesti mitä haluaa.
    Emmehän vielä ole sosialistivaltio vai mitä Touko Aalto.

    1. Rainer Rajakallio

      Perikunnallamme on metsää ja suota. Ukko ojitteli soita. Tappikeidas on edelleen tappikeidas mutta kivennäismaan reunoilla noin 50-100 m kivennäismaan ja turvemaan rajoilta on metsää eikä mitään hatelikkoa. Sinne upposi muuten lapsilisäni ja yhdestä emakosta saadut tulot. Voit tulla katsomaan jos kiinnostaa. Kammottavista suonojituksista noin 3 miljoona hehtaaria oli jopa puunkasvatuksen kannalta sulaa hulluutta.

Jätä kommentti