Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 15.6.2015

Räjäytetään sääntely!

Kaikkien huulilla on parempi sääntely. Pääministeri Sipiläkin haluaa sitä purkaa ja hallitus nostaa Suomen kilpailukykyä säädöksiä sujuvoittamalla. Iteroidaanko tässä nyt kuitenkin loputtomiin?

EU on edistyksellinen, sillä komissio on jo useamman vuoden ajanut sääntelyn järkeistämistä, yksinkertaistamista ja sen vaikutusten todellista arviointia. Tämän REFIT-ohjelman tavoitteena on elinkeinoelämän sääntelytaakan keventäminen. Ohjelma on saanut kiitosta ja joitain konkreettisia tuloksiakin on nähty: uusi komissio siivosi 80 aiemman komission aloitetta romukoppaan! Tarkennuksena vielä, että hanke kohdistuu vain uuteen sääntelyyn – vanhan perkaaminen tai purku ei ole työlistalla. Purku on todettu ongelmalliseksi ja resursseja vaativaksi, sillä yksi mahdollisesti poistettava laki on kuitenkin linkitetty toiseen. Mekaanisesta deletoinnista syntyisi regulaatiokaaos.

Suomessa Kataisen ja Stubbin hallitus linjasivat tavoitteekseen välttää sääntelytaakan lisäämistä. Metsäteollisuuden kannalta tässä osin onnistuttiin muun muassa metsälain, metsänhoitoyhdistyslain, ilmastolain ja ympäristönsuojelulain suhteen. Valitettavasti joidenkin osalta toiseenkin suuntaan mentiin.

Nyt uusi Sipilän hallitus yllättää ja linjaa hallitusohjelmassaan tavoitteeksi jopa turhan sääntelyn purun. Turhasta sääntelystä on lukuisia esimerkkejä, kuten EK:n ja sen jäsenliittojen kokoama surkuhupaisa listaus turhasta sääntelystä ratkaisuineen osoittaa.

Sipilän linjaus säädösten sujuvoittamisesta on ilahduttava kappale hallitusohjelmassa, mutta miten tämä tulee käytännössä toteutumaan? Totutusti jokainen poliitikko ja hallitushan jättävät perinnökseen uutta lainsäädäntöä. Lisäksi yksittäisellä virkamiehellä on paljon valtaa säädännän valmistelussa. Vain tiukka poliittinen ja laaja-alainen ohjaus todella yksinkertaistaa lainsäädäntöä.

Entä sääntelyn purku? Nähdäkseni se vaatii paljon resursseja, sillä yhtä lailla kuin uusi lainsäädäntö siitä eroon hankkiutuminen vaatii pitkää harkintaa ja pohdintaa. Odotamme konkreettista esitystä nyt hallitusohjelman jälkeen. Työtähän riittää, sillä uusia säädöksiä tulee yli tuhat vuosittain. Rima on nyt asetettu korkealle. Kääritään hihat ja saadaan Suomi nousuun, vai mitä Juha!

Kommentit

11 kommenttia “Räjäytetään sääntely!”

  1. Esari

    Hehheh ..
    Sieltähän on tulossa kokoajan uusia lakeja lisäämään sääntelyä. Kyllä virkamies virkamiehelle työtä keksii.
    Hyvä esimerkki on eläinsuojelulaki jota valmistellaan eläinsuojelujärjestölähtöisesti.
    Toinen hyvä esimerkki on maastoliikennelaki joka lienee myös uudistuksen alla.

  2. Make

    Eihän virkamiehet omaa oksaansa sahaa! Oma (suoja)työpaikka on saavutettu etu josta ei luovuta ei sitten millään. Hallitukset vaihtuu samoin aika ja aikakaudet mutta byrokraatit on ja pysyy.

  3. Timo Kallio

    Miten se taas menikään. Minuun kohdistettu sääntely on pahasta, koska se rajoittaa tekemisen vapautta. Muihin kohdistettu sääntely on hyvästä, koska se takaa oikeusturvani. Pikku vinkki EK:lle, kunnat pystyvät tuottamaan palvelunsa aina halvemmalla kuin yksityiset tahot, siis aina. Jos ei pysty, niin kunnan organisoinnissa on vikaa tai yksityinen tekee sen silloin “luovemmin”. Tietenkin suurissa organisaatioissa on aina tilaa älylle, joten miksei myös sääntelyviidakossa.

    1. Marko Karttula

      Periaatteessa olet oikeassa: jos toinen ottaa voittomarginaalin ja toinen ei, jälkimmäisen pitäisi olla aina halvempi vaihtoehto.

      Käytännössä kuitenkaan näin ei ole. Julkiselle puolelle kertyy aina vain lisää ihmisiä, joilla ei välttämättä ole mitään kunnollista tehtävää. Asiantuntijoita, johtajia, paperinpyörittäjiä jne. Koska julkisella puolella ei ole intressejä tehostaa toimintaansa (ja nämä samaiset asiantuntijat, johtajat ja paperinpyörittäjät saavat päättää tarvitaanko heidän työpanostaan), julkinen sektori muttuu aina vain tehottomammaksi. Pahimmassa tapauksessa nämä turhat työntekijät pikemminkin hidastavat tarpeellisten uudistusten tekemistä, pyrkiessään säilyttämään paikkansa viimeiseen asti.

      Tehottomuuteen tarjotaan lääkkeeksi vain lisärahaa. Rahan puutteessa irtisanotaan nimenomaan tekijöitä ja sitten huudetaan miten hommia ei saada enää tehdyksi “koska ei ole rahaa”, toivoen että valitus menee läpi ja lisärahaa tulee taas jaettavaksi myös tekijäportaalle.

      Yksityisellä sektorilla taas yritykset joutuvat kilpailemaan keskenään. Jos yritys kerää tarpeettomia tai jopa vahingollisia managereja, siitä tulee tehoton, jolloin toiset yritykset menevät ohitse. Hetkellisesti voi näyttää siltä että tehotonkin yritys voi olla oiva lypsämään rahaa, mutta totuuden hetki koittaa aina lopulta. Kysy vaikka Nokialta, jossa oli aivan tyypillistä että projektissa oli enemmän managementtiä kuin tekijöitä.

      Tiedän työni ja tuttavapiirini kautta useammankin keskisuuren yrityksen, jotka ovat YT:n aikana irtisanoneet nimenomaan tarpeettomia managereja keskijohdosta, ja näin saaneet toimintaa virtaviivaistettua ja kuluja laskettua ilman että tuotanto kärsii lainkaan.

  4. Esari

    Kyllä virkamies virkamiehellä töitä hankkii.
    Ja tuo lause missä väitetään EU:n olevan edistyksellinen on täyttä puppua.

  5. O. Kuusava

    Kyllä sääntelyä on hyvä purkaa, muttei metsätaloudesta -eikä -teollisuudesta, päinvastoin: kammottavaa metsän “hoitoa” pitäisi suitsia paljon tiukemmin kuin nyt tapahtuu. Jokainen voi nähdä milaista kuolan niemimaata monet paikat nykyään ovat. Toki joku on rikastunut, ja se ilman muuta myös oikeuttaa luontotuhon: raha. Jahka maa on tuhottu ja on viisi miljardööriä enemmän niin sehän olisi onni ja autuus. Kuulemma kaikille.

  6. Iiro Koppinen

    Elintarvikevalvonta on hyvin tyypillinen esimerkki. EU-säädökset ovat järkevät, mutta viranomaiset (ml EU-viranomaiset) ja toimijat eivät niitä ymmärrä. Tarkoitus on, että viranomainen valvoo, että toimija varmistaa, että tämän yksikkö hallitsee toiminnan ja riskit. Mutta käytännössä valvonta on nippeliä joka kuuluu toimijalle.

  7. suomalainen

    jos oikein ymmärään,niin sääntely alas,jotta voidaan yritysmaailmassa keplotella kaikilla mahdollisilla tavoilla.
    ja sitten tuetaan kansan verorahoin yrityksiä niinkuinnyt tehdään miljardeilla.
    suomi ei sitä kestä.

    yritys tuki pitää olla korvamerkittyä kuten on työttömyystuki ja muu sosiaalinen raha.

    kota suomessa ei ole niitä jolla yritykse ns. tekee tuotteita,eli työvoimaa.
    tuotanto on aina 3/4 osaa yrityksen tuloksesta.
    ja pannukakku kyllä ennemmin tai myöhemmin laukeaa.

    yritys tuet 1/10 osaan ja korvamerkityiski,eli jos yritykset pummaa rahaa veronmaksajilta se on mentävä uusiin työpaikkoihin väh. 50%-
    tulokset 2-4 vuoden päästä ja sanktiot tuntutvat.

    ilman työväkeä ei ole yritystä,työväki kyllä pärjää luonnonantamilla.

    eli ketä tarvii ketä ,siis enmmän.

    1. Marko Karttula

      Käytännössä sama summa jonka yritykset maksavat yritysveroina palautuu takaisin yritysmaailmalle yritystukina. Järjestelmä on siis tulonsiirtoa kaikilta yrityksiltä byrokraattien lellikkifirmoille.

      Jos lakkauttaisimme yritystuet, voisimme laskea yritysverotuksen sinne kahden prosentin kieppeille, tehden maastamme yritysten näkökulmasta käytännössä veroparatiisin. Tässä maassa olisi täystyöllisyys hyvin nopeasti.

      Mutta tuohon ei mennä, koska siinä systeemissä yksityistä sektoria tuntemattomat byrokraatit eivät voisi valita voittajia ja ottaa niskalenkkiä markkinavoimista.

  8. Risto Apajalahti

    Kyllä on niin karmaisevaa luettavaa viranomaisten hölmöilystä, suvereenista vallan väärinkäytöstä ja elinkeinoelämän (tahallisesta?) vaikeuttamisesta tuo EK:n pdf liite julkaisuun: Hyvä sääntely – parempi Suomi. Kannattaa lukaista läpi vaikka huitaisemalla. Infarktin vaara on lukijalle olemassa, jos sympatiat on elinkeinoelämän puolella.

  9. Kaisa Ropponen

    Onko ihme, että maseutu autioituu kun sinne rakentaminen on tehty miltei mahdottomaksi ja ainakin sitä on vaikeutettu monenlaisin argumentein: luonto pilaantuu, liito-oravat tai muut tärkeät lajit muuttavat pois. Naapurit yleensä aina vastustavat rakennushankkeita ja rannalle rakentaminen ei onnistu, “rantaa kun ei riitä tai sitä ei ole kaikilla”. Keteus vie kalatkin vedestä ; se vain on piilotetttu “yhteisen hyvän” ja kuntalaisten tasapuolisen kohtelun nimiin.

    .

Jätä kommentti