Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 26.11.2018

Puusta pitkälle 2050 ilmastostrategiaan

Komissio julkaisee pian 2050 ilmastostrategian. Puunjalostukselle
soisi näkyvän roolin fossiilitalouden kuoppaamisessa.

EU tavoittelee muun muassa biotalouteen perustuvaa talouskasvua,
parempaa työllisyyttä, omavaraisuutta ja merkittäviä päästövähennyksiä.
Uudistuva ja investoiva puunjalostus tarjoaa tässä avaimet käteen.

Teollisuuden pitää vähentää päästöjään

Metsäteollisuuden tuotantoon suhteutetut hiilidioksidipäästöt ovat
jo nyt vähentyneet lähes 70 prosenttia 1990-luvun alkuun verrattuna.
Tämä ei jää tähän, sillä tehtaidemme tehokkaasta energiantuotannosta
noin 85 prosenttia on uusiutuvaa ja tavoitteena on lisätä osuus 90 prosenttiin
vuoteen 2025 mennessä. Kiitos kuuluu investoinneille, joiden ansiosta
irtaudumme fossiilisista ja parannamme energiatehokkuutta.

IPCC:n raportin myötä on tullut selväksi, että fossiilisia päästöjä
on leikattava rajusti ja maailmanlaajuisesti. EU on ilmastotoimissa
edelläkävijä ja on välttämätöntä saada muu maailma mukaan, jotta
vältetään epäsymmetrinen kilpailutilanne eri maissa toimivien tehtaiden
välillä.

Tulevat päästövähennysten vaatimat investoinnit toteutuvat, mikäli
teollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä pidetään huolta.

Kilpailukykyisesti kohti parempaa

Metsäteollisuus uudistuu kovaa vauhtia. Uusista tuotteista on kuulunut hyviä
uutisia ja investointisuunnitelmia riittää. Ilmastoratkaisuja on tarjolla laajalla rintamalla
kuten puurakentamisessa, pakkaamisessa, tekstiileissä, liikenteessä sekä yleisesti
uusiutumattomiin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden korvaamisessa.

Yhteiskunnat sähköistyvät ja samalla tiellä on myös metsäteollisuus.
Kohtuuhintaisen sähkön saatavuus on tärkeä haaste, johon EU:n 2050 strategian
ja kotimaisten päättäjien pitäisi tarttua. Pitkä näkymä energiakustannusten kehittymisestä
on tarpeen, jotta pääomavaltainen teollisuus voi investoida.

Kuljetusten päästöjä voidaan pienentää esimerkiksi kasvattamalla ajoneuvojen kokoa
ja panostamalla vähäpäästöisen kaluston kehittämiseen.

Yhdistetään raaka-aineen saanti ja hiilivarastojen kasvatus

Metsäpinta-alan lisääminen ja puuston kasvun lisääminen ovat toimia, joista hyötyvät
kaikki. Nämä toimet auttavat vahvistamaan nieluja sekä puunjalostuksen uskoa
raaka-aineen saantiin.

Komission esittämässä 2050 strategiassa pohditaan vaihtoehtoa, jossa päästöjen tulisi
olla nielujen kanssa samankokoiset eli olisimme ns. nettonollapäästöisiä. Ykköstavoite
pitäisi pitää kirkkaana mielessä: irti fossiileista.

Olisi vahinko, mikäli lipsuisimme fossiilitalouden kuoppaamisesta ja metsät
valjastettaisiin fossiilisten päästöjen välivarastoksi. Saudit pumppaisivat fossiilista ylös ikuisista varastoista ja savolaiset pumppaisivat niistä syntyviä päästöjä takaisin alas metsiin, joissa hiili pysyy sen aikaa kun pysyy.

Mielekkäintä on käyttää puuta kestävästi ilmastomyönteisten tuotteiden valmistukseen siten,
että metsävarat jatkavat kasvuaan. Vaikka Suomen metsät ovat täynnä puuta, niin kyllä sinne
lisää mahtuu. Etenkin kun tehdään välillä nuorille puille tilaa kasvaa.

Kommentit

2 kommenttia “Puusta pitkälle 2050 ilmastostrategiaan”

  1. Eino Turjake

    Kirjoittaja “Ahti” joutuu virkansa puolesta näkemään metsän taloudellisen hyödyntämisen kaikin puolin positiivisena ja kestävänä asiana.

    Nyt siinä on kuitenkin reaaliristiriita nähtävissä olevan todellisuuden ja tilastotodellisuuden välillä, eikä se ole edes pieni vaan hirmuisen suuri.

    Jos joku rehellinen laitos mittaisi metsän todellisen sisällön jollain hetkellä ja vertaisi sitä vaikka laskennalliseen mahdolliseen kokonaissisältöön tai vaikkapa metsän todelliseen sisältöön esimerkiksi vuonna 1900 niin saataisiin osapuilleen suuruusluokka esiin.

    Kapeiden tilastotietojen perusteella voi kyllä ilman noita otoksiakin päätellä, että metsiemme tosiasiallinen puun sisältä kuutiometreissä on enintäin 30% mahdollisesta eli jos metsät olisivat annettu kasvaa lähes aikuisikään. Tuo 30% on jo melkoinen kallistus metsäteollisuuden tilastonäkenysten suuntaan sillä ihan hiljattain esillä olleen YLE artikkelin mukaan metsän todellinen sisältö olisi vain 10% mahdollisesta

    Kuten aina puunjalostus-ja yleiselle metsäteollisuudellemme olisi suositeltava seuraavaa:

    Metsänomistuksen muuttaminen niin, että kaupallisia metsänomistajia olisi nykyisen sijasta korkeintain 6000

    Metsänhoidon ja korjuun radikaali muuttaminen ikäporrastettuihin metsiin ja sen mukaiseen valikoivaan korjuuseen

    Tuotevalikoiman suurempi jalostaminen vähän jalostetusta sellusta ja sahatavarasta korkeammin jalostettujen tuotteiden suuntaan mukaan lukien paremmin kasvatetusta puusta saataviin puusepänteollisuuden tuotteisiin joihin nykyisestä puupeltopuusta ei ole

    Puun tuonti suuressa mittakaavassa sieltä missä nopea kiertokasvatus on mahdollista, tänne jatkojalostettavaksi ja jalostus ja kuljetusvoiton ottamiseen

    Selväähän on että haluamme metsäteollisuutemme menestyvän ja siksi juuri näitä ehdotuksia joilla sitä menestystä voitaisiin turvata.

    Mitä tulee taas energiapolitiikkaan niin tämä menee jo toiston puolelle, mutta biomassaa tai metsää ei missään tapauksessa tulisi pienimmän jalostusasteen hukkaamiseen eli energiaksi lainkaan käyttää muilta osin kuin se mitä jää sahalla ja sellutehtaalla viimeisenä hukkana omaan pataan laitettavaksi.

    Hallituksemmekin suurin virhe on soten lisäksi ollut juuri tuo biomassa politiikkaa mistä ei ole mitään muuta kuin ilmasto ja luontohaittaa otettavissa.

    Fossiilisia demonisoidaan vaikka fakta on että esimerkiksi kivihiilivoima suurissa ja hyvin kaasupestyissä laitoksissa on paljon haitattomampaa kokonaisuutena kuin mikä tahansa biomassaenergia. Fossiilisilla metaanikaasuilla jopa saataisiin tuulisähköäkin parempaa välitöntä kokonaispäästöä. Tuulivoimassaq on niin paljon sisäänrakennettuja haittoja että sitä ei edes pitäisi olla olemassa.

    Vesivoimassakin on paljon kokonaishaittoja joista vaietaan ja annetaan ymmärtää sen olevat täysturvallista ja 100% puhdasta. Kaukana kokonaistotuudesta

    Kyllä fossiiliset ajan kanssa pitääkin jättää varavoimaksi ja materiaaleiksi mutta ne raakaöljypohjaiset ja kiinteät fossiiliset on korvattava paremmilla eikä pahemmilla kuten biomassalla. Parempia ovat juuri metaanin eri versiot jotka mahdollistavat radikaalisti pienemmillä päästöillä nykyisen kaltaisen moottori ja koneteknologian sekä välinekäytön.
    Noiden kaasujen lisäksi fossiilisia voidaan pienellä lisäkehityksellä alkaa syrjäyttämään synteettisillä suoraan CO2 tai maakaasusta johdetuilla synteettisillä polttoaineilla.

    Siinä on oikeaa tulevaisuutta. Sähköä taa pitää tuottaa enemmän modernilla ydinvoimalla suuresti saastuttavissa teollisuusmaissa ja kaukolämpöä tuottaa suurissa taajamissa siihen sovelletuissa taajamakelpoisissa ydinreaktioon perustuvissa kuumavesilaitoksissa joita on jo olemassa. Samoin kuin taajamakelpoista moduuliydinvoimaa CPH käyttöönkin.

    Vaikka esimerkiksi Saksaa ei voida käyttää energiantuotannon mallimaana enää niin on sen metsät kuitenkin erittäin hienossa kunnossa meikäläisiin puupeltoihin verrattuna. Sama monessa muussa keskisen Euroopan maassa. Jopa eräs saksalainen perinnesaha ostaa puutansa, uskokaa tai älkää, Belgiasta ja Luxemburgista. Eikä varmaan metsäalan tuntijoille puolalainenkaan laatupuu ole tuntematonta.

    Ja kakkuna päälle: Jos Helsingin typerät suunnitelmat biomassan käytön lisäämisestä hiilen korvaajan toteutettaisiin niin se biomassapa tulisikin laivalla juurikin Baltiasta ja Euroopasta. Mahdollisesti Kanadasta ja USA’sta suurlaivauksina.

    Kirjoitan näin lämpimästi vain koska olen ihan oikeasti huolestunut metsiemme tilasta ja sen väärinkäytöstä ja sen seurauksista itse meitä hengissä pitävälle metsäteollisuudelle mitä vuoren varmuudella nyt ei ylläpidetä kestävällä tavalla vaan klestämättömällä minkä huippuna vaan on biomassaan perustuva energia

    Ja loppukaneetiksi lisään vielä, että muualla maailmassa sitäkin hukkaa, mitä meillä automaattisesti poltetaan ei laiteta ensimmäisenä uuniin vaan risuista ja kannoistakin ensin jalostetaan jopa huippuluokan tuotteita ja vasta niiden kuoret ja risinpäät poltetaan.

    1. Keranen Jyrki

      Juuri näin!

Jätä kommentti