Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 19.8.2020

Puulaakson tiekartta 2025

Kaakkois-Suomea voi hyvällä syyllä kutsua Suomen puulaaksoksi. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa jalostetaan lähes kolmannes metsäteollisuuden Suomessa käyttämästä puusta. Viime vuonna alueella käytettiin puuta 22 miljoonaa kuutiometriä. Vastaavaa keskittymää saa maailmaltakin hakea.

Kaakon alueen metsistä korjattiin viime vuonna puuta 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Niistä kertyi kantorahatuloja 166 miljoonaa euroa, josta noin 90 % päätyi kotitalouksien käyttöön ja pyörittämään aluetaloutta. Eikä pidä unohtaa metsien luonnontuotteista, matkailusta ja virkistyskäytöstä saatavia hyötyjä.

Metsien merkitys kansantaloudelle tunnustetaan. Esimerkiksi vuonna 2014 metsäteollisuus ja metsätalous tuottivat verokertymää 3,9 miljardia euroa koko maan tasolla. Tästä voi laskea kaakon osuuden olevan miljardiluokkaa. Haluamme varmasti kaikki säilyttää näiden rahavirtojen jatkuvuuden.

Juuri nyt kirjoitetaan uutta Kaakkois-Suomen alueellista metsäohjelmaa (AMO) vuosille 2021-2025. Se on metsäalan toimijoiden ja sidosryhmien yhteinen näkemys ja tiekartta kaakon metsien tulevalle käytölle ja kehittämiselle. Koko maan 14 uutta alueellista metsäohjelmaa toteuttavat Kansallinen metsästrategia 2025:n tavoitteita maakuntatasolla.

Tavoitteena kokonaiskestävyys

Uudessa kaakon metsäohjelmassa tähdätään erityisesti metsien kasvun lisäämiseen ja metsien käytön kokonaiskestävyyden vahvistamiseen. Samalla lisätään hiilensidontaa ja torjutaan metsätuhoriskejä eli tehdään arvokasta työtä ilmaston hyväksi. Haluamme turvata metsien moninaiset hyödyt ja mahdollisuudet aktiiviseen käyttöön myös tulevaisuudessa.

IImastonäkökulma on mukana läpileikkaavasti kautta ohjelman. Esimerkiksi puurakentamisen edistäminen on kaakossa keskeinen tavoite paitsi aluetalouden niin myös ilmastohyötyjen vuoksi. Ylipäätään puupohjaisten tuotteiden valmistus ja käyttö nähdään ilmastotekoina koska niillä voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita ja näin hillitä ilmastonmuutosta.

Haluamme tehdä enemmän metsäluonnon monimuotoisuuden hyväksi. Talousmetsien luonnonhoidon toimia − lahopuun lisääminen, säästöpuut, riistatiheiköt jne. − lähdetään viemään entistä kiinteämmäksi osaksi jokapäiväistä metsänhoitoa. Metsäluonnonsuojelua lisätään vapaaehtoisuuteen perustuvien Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta. Vesiensuojelun osaamista parannetaan kouluttamalla toimijoita ja viemällä uusia paikkatietotyökaluja käytännön työn tueksi.

Keskeinen tavoite on parantaa kaakon yksityistieverkkoa, jonka riittävä palvelukyky on perusedellytys koko sektorille. Sitä kehitetään mm. neuvonnalla, valtion avustuksilla sekä kehittämällä digitaalisia palveluita ja tienpidon palvelumarkkinoita.

Luonnontuoteliiketoiminta, luontomatkailu ja metsien virkistyskäyttö ovat kaakossa kasvuvaiheessa. Kehittämistarvetta on erityisesti alan yrittäjien ja maanomistajien välisessä yhteistyössä, kuten ansaintalogiikassa, verkostoitumisessa ja sopimusmalleissa. Ja tärkeää on sovittaa nämä toiminnot yhteen puuntuotannon kanssa.

Kaikesta ilmassa olevasta epävarmuudesta huolimatta usko metsien mahdollisuuksiin ja tahtotila metsäalan kehittämiseen elävät kaakossa vahvoina.

Alueellisten metsäohjelmien luonnokset ovat elokuun loppuun saakka kommentoitavina Suomen metsäkeskuksen internet-sivuilla: https://www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat-2021-2025