Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 8.9.2020

Puu sitkosaineena jogurtissa ja parantaa haavoja − Yhdysvalloissa on piilaakso, meillä puulaakso

Globaalit megatrendit sen kertovat: kulutus ei ole loppumassa maailmasta. Muun muassa kaupungistuminen ja keskiluokan vaurastuminen lisäävät kulutusta maailmanlaajuisesti, vaikka yhä useampi  harkitseekin entistä tarkemmin rahojensa käyttöä.

Ilmastonmuutos on merkki maapallon rajallisesta kantokyvystä. Koska kulutustuotteita tarvitaan tulevaisuudessakin, on niiden tuotanto tehtävä ympäristöystävällisemmäksi. Uusiutumattomia ja etenkin suuripäästöisiä raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla – ja puu on uusiutuva raaka-aine, joka taipuu uskomattoman moneksi.

Puu voidaan jalostamalla valjastaa tehtäviin, joissa se korvaa vaikkapa muovia, sementtiä, lasia tai terästä. Puun monipuolisia ominaisuuksia hyödynnetään muun muassa kulutustavaroissa, rakennusmateriaaleissa ja kulkuneuvoissa.

Suoraan puukuidusta prässätystä materiaalista syntyy muun muassa pahvisten kahvimukien kansia sekä annoskulhoja. Kuva: Sami Piskonen

Puuta löytyy jopa jogurtista

Jo nyt puujalosteita löytyy monesta paikasta, joista sitä ei ensi näkemältä arvaisi löytyvän. Tällaisia ovat esimerkiksi lavuaarit, makkarankuoret, jogurtin sitkosaineet, kengät, laastarit, vaatteet, sellofaanit ja autonrenkaat.

Merkittävimpiä ilmastohyötyjä syntyy, kun rakentamisessa lisätään puun käyttöä ja kulutustuotteiden pakkaamisessa kartongin käyttöä. Puupohjaiset materiaalit varastoivat ilmasta sidottua hiilidioksidia pitkään ja voivat korvata uusiutumattomia materiaaleja. Sellaisia ovat esimerkiksi betoni ja muovi, joiden valmistaminen aiheuttaa usein runsaasti fossiilisia päästöjä.

Tulevaisuudessa puusta löytyy vastaus yhä useampaan tarpeeseen. Puusta valmistetut tuotteet voivat muuttaa kulutusta jo seuraavan vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Ranskassa on tavoitteena lisätä reilusti puunkäyttöä julkisessa rakentamisessa, ja muiden valtioiden toivotaan seuraavan esimerkkiä.

Monien innovatiivisten, puupohjaisten tuotteiden valmistus alkaa selluntuotannosta. Siinä puun komponentit, kuten kuidut, kemikaalit ja ligniini, erotetaan toisistaan erilaisia käyttötarkoituksia varten. Tämä mahdollistaa puun valjastamisen moninaisiin tarpeisiin.

Sellua hyödynnetään yhä useammin esimerkiksi tekstiileissä, 3d-tulosteissa, komposiitteina ja lääketeollisuudessa. Lääketieteessä nanosellun on todettu nopeuttavan haavojen ja vammojen paranemista sekä toimivan syöpätutkimukseen soveltuvana solujen kasvualustana. Tekstiileissä sellu korvaa puuvillaa ja sellaisia keinokuituja, joissa on käytetty fossiilisia raaka-aineita. Se vähentää ilmastovaikutusten ohella myös muita tekstiilituotannon ympäristöhaittoja: puuvillan viljelyyn käytetään tavallisesti suuri määrä makeaa vettä, ja viljelyssä käytettävät torjunta-aineet kuluttavat luonnonvaroja ja kertyvät pahimmillaan luontoon.


Marimekon Allu-mekko on valmistettu Stora Enson liukosellusta. Kuva: Sami Piskonen

Yhdysvalloissa on piilaakso, meillä puulaakso

Moni kotimainen yritys kehittää jatkossakin uusia tuotteita puusta valmistetuista raaka-aineista. Myös esimerkiksi yliopistot ja Teknologian tutkimuskeskus VTT tekevät kehitysyhteistyötä.

Jos yritys haluaa olla kilpailukykyinen tulevaisuudessa, ei ole vaihtoehtoja. On uudistuttava ja muutettava toimintaa entistä ympäristöystävällisemmäksi.

Merkittävimpiä ilmastohyötyjä syntyy, kun kulutustuotteiden pakkaamisessa lisätään kartongin käyttöä. Esimerkiksi kirsikkatomaatit voidaan tulevaisuudessa pakata entistä ympäristöystävällisemmin. Kuvassa Närpiön Vihanneksen testipakkaus, joka ei ole markkinoilla. Kuva: Sami Piskonen

Entistä vihreämpi metsäteollisuus

Metsäteollisuuden tuore ilmastotiekartta listaa edellytyksiä, joiden avulla alan ilmastovaikutukset voivat olla entistä parempia. Teollisuuden myönteisiä ilmastovaikutuksia voidaan kasvattaa ja kielteisiä vähentää, mikäli ala pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja kykenee investoimaan puhtaaseen tuotantoon.

Tiekartta kertoo, kuinka paljon ja millä keinoin tehtaiden jo nykyisin vähäisiä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää, miten metsien kasvua voidaan vauhdittaa ja miten samalla lisätä ilmastomyönteisten vientituotteiden taloudellista merkitystä Suomelle.

Tulokset ovat rohkaisevia: vuonna 2035 metsäteollisuuden tehtaat voivat Suomessa olla lähes riippumattomia fossiilisista polttoaineista. Metsävarat voidaan saada entistä vehreämpään kasvuun ja investointien kautta monipuolistuva tuotevalikoima voi vastata entistä paremmin muuttuvan kulutuksen vaatimuksiin.

Tutustu metsäteollisuuden tiekarttaan täällä.