Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 6.9.2018

Metsien kestävä käyttö on tulevaisuuden teko

Olemme viimeisen vuoden aikana nähneet vilkkainta metsäkeskustelua pitkään aikaan. Keskustelu vahvistaa, että metsät ovat suomalaisille tärkeitä ja niiden tila nähdään talouskäytön, suojelemisen ja virkistyskäytön arvoisena.

Metsiä käyttävä ja puuta jalostava teollisuus kohtaa paljon erilaisia odotuksia. Puuta ei saisi kaataa ollenkaan tai sitä saisi kaataa vain tietyillä menetelmillä, mutta silti pitää tehdä kuluttajille lisää puisia taloja, korvata muovia pakkauksissa sekä tekokuituja ja puuvillaa vaatteissa. Lintujen pesimäaikana ei saisi puuta korjata, mutta kausivaihtelu sekä koneiden ja autojen seisottaminen pihassa on myrkkyä häiriöttömälle puuhuollolle ja kone- ja kuljetusyritysten kannattavuudelle.

Suomi on rakentanut hyvinvointinsa tekemällä. Tulevaisuuden hyvinvointia emme varmista tekemistä lopettamalla vaan tekemällä asiat fiksummin, myös metsissä.

Puuta käyttävällä teollisuudella on kokemusta asioiden tekemisestä paremmin. Aikanaan tehtaiden vesistöpäästöt laitettiin kuntoon. Siitä teollisuus on saanut tunnustusta ympäristöjärjestöjä myöten. Ratkaisu ei ollut tuolloinkaan tehtaiden sulkeminen.

Mahdollisuus hoitaa ja käyttää metsiä kestävästi ja vastuullisesti yhdistää vahvasti metsänomistajat, puuta jalostavan teollisuuden sekä arvoketjun yrittäjät ja työntekijät. On suurta viisautta koko arvoketjulta puhaltaa yhteen hiileen ja varmistaa, että metsiä voi käyttää kestävästi erilaisiin kuluttajatuotteisiin myös tulevaisuudessa. Meidän pitää siis tehdä metsäpäässä se sama, mitä teimme pienemmässä mittakaavassa tehtaiden vesistöpäästöille. Haaste on kova, sillä teollisuus omistaa itse vain murto-osan metsistä ja kaikkien metsässä työskentelevien ihmisten tekeminen vaikuttaa lopputulokseen.

Metsäalan kannattaa kuunnella toiminnan haastamista herkällä korvalla ja kääntää se myönteiseksi kehitykseksi. Haastettavat asiat, kuten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja metsätalouden vesistövaikutukset, ovat tärkeitä ja oikeita. Tavoitetasossa on aina eroa riippuen katsojan näkökulmasta tai laajuudesta kestävyyden eri osa-alueiden välillä. Toimijan ja päättäjän velvollisuus on katsoa asioita kokonaisvaltaisesti, toisin kuin monen haastajan.

Tasapaino eri näkökulmien välillä on mahdollista saavuttaa – myös ekologisen kestävyyden vahvistaminen ja puun käytön lisäys. Käännetään lahopuumäärä nousuun koko Suomessa ja vahvistetaan monimuotoisuutta, lisätään metsien puumäärää ja hiilivarastoa sekä suojellaan vesistöjä vieläkin paremmin kasvavan puunkäytön rinnalla.

P.S. Heitetään haaste myös haastajille. Ei voi olla jatkossa niin, että Suomessa ei riitä piilojäkälienkään suojelu, mutta muualla hävitetään tenniskentän kokoinen ala metsää joka sekunti.

Teksti on julkaistu Puumies-lehden pääkirjoituksena 27.8.

Kommentit

11 kommenttia “Metsien kestävä käyttö on tulevaisuuden teko”

  1. Juha Aaltoila

    Niin se on! Ja tekemättä jättäminen, mitä se sitten on. Minun mielestäni se on varastamista tulevilta polvilta. Tänään tarvoin 6 tuntia puolukassa ja tulin todella tiuhaan nuoreen männikköön, luonnon poistumaakin alkoi jo olla.

    Puusto on hankalan järeää raivaussahalle, pahan pientä hakkuukoneelle. Verovarojen upottaminen tällaisiin kohteisiin ei ole järkevää; tukien aika on ohi. Miksi meille on syntynyt yli miljoonan hehtaarin hoitorästit, jotka vain kasvavat? On siinä riistatiheikköä Tapion kanalinnuille, metso kulkee jalan.
    Ylisukupolvisesta vastuunkannosta nyyhkiminen kuulostaa kornilta, samoin sertisetien kestävyysfantasiat.
    Jotain tarttis tehdä. Vapauden puhurit puhaltavat, siinä taitavat lentää vastuutkin piru ties minne.

  2. Martti

    “Aikanaan tehtaiden vesistöpäästöt laitettiin kuntoon”.
    Nyt olisi aika tehdä metsäojitusten suhteen sama. Paljon syntyy uutta ojaa ja vanhaa perataan ja mihin matkaa humus?

  3. Pekka

    Nmh:n tuet hoitamattomiin eh-metsiin joutaa tosiaan lakkauttaa. Viimeksi kun tukipolitiikkaa uudistettiin, niin kuitupuun kantohinta laski juuri tuen verran. Eli sieltä johtaa juurensa metsien hoitamattomuus. Puun hinta on laskettu alas eikä motivaatioita löydy hoitaa metsiä kuin vanhoilla konkareilla, jotka vanhasta muistista pistää metsänsä kuntoon “talkootyöllä”.

  4. jorma fagerroos

    Lainaus: “On suurta viisautta koko arvoketjulta puhaltaa yhteen hiileen ja varmistaa, että metsiä voi käyttää kestävästi erilaisiin kuluttajatuotteisiin myös tulevaisuudessa”
    **********************
    Puun käytöstä ja erityisesti harvennuspuulle on yritetty vuosikymmenet keksiä erilaisia uusia käyttötapoja, jotta harvennuspuulle saataisiin sellainen hinta, että hoitorästit tulisi hoidetuksi ja metsänomistaja saa harvennustyöstään – tai pienpuun myynnistä kohtuullisen korvauksen.

    90-luvulla julistettiin seuraavia kilpailuja, joista lehtijutuista lainaukset:
    1) Helsingin Sanomat 3.9.1996: Uusista puukeksinnöistä haetaan vetoapua kansantalouteen. “Suomessa kasvaa enemmän puuta kuin käytetään, ja puuta kuluu muuhun kuin paperintuotantoon monia Euroopan maita vähemmän. Tilastokeskuksen Timo Relanderin mukaan huonekalu ja puurakentaminen sekä muu puunjalostus eivät kilpaile tukkikasoista paperitehtaiden kanssa”

    2) Teisko-lehti 11.12.1997: Keksi uusi puutuote tai puun käyttötapa. “Suomalaiselle
    puulle yritetään löytää uusia käyttömuotoja kilpailun avulla. Mitä pöllistä? Meneillään olevalla kilpailulla yritetään löytää puulle uusia entistä jalostetumpia ja ekologisesti kestäviä käyttömuotoja”

    Kilpailujen tuloksena syntyi Lock-Wood menetelmä, joka hyödyntää pienpuuta ja harvennuspuuta. Menetelmä palkittiin Inno-Suomi palkinnolla sekä muilla kansallisilla palkinnoilla.

    Yhteen hiileen puhaltamista ei syntynyt, vaikka menetelmä kiinnosti, jopa kansainvälisesti. Vaikea on löytää puulle uusia käyttökohteita siten, että koko arvoketju olisi tyytyväinen ja hoitorästejä ei syntyisi.

  5. Hannu Kokko

    Se Jorman mainitsema Lock-Wood oli aikanaan ja vieläkin hyvin innovatiivinen ja ehkäpä osa arvoketjusta ei silloin sulattanut keksintöä. Saattaa olla, että siinä keksijä sohaisi muurahaispesää ja syntyikin tuote, joka olisi alkanut käyttämään harvennuspuuta. Harvennuspuun lisääntyvä käyttö ei ole ollut aina kaikkien alan toimijoiden mieleen.

    Olisipa hienoa, jos Lock-Wood kokisi uuden nousun. Olisi yksi hyvä keksintö auttamassa harvennushakkuita ja maapallon hiilitasetta.

  6. jorma fagerroos

    Hannun mainitsema: “sohaisi muurahaispesää” osui juurikin naulan kantaan.
    Syntyi tuote, joka hyväksyttiin Euroopassa, Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa ym.
    Edellytyksiä tuotteen osalta oli ja on yhä edelleen, mutta, mutta…….
    Isänmaallisena ja ikuisena yrittäjänä en voi ymmärtää potentiaalin menetystä. Meillä suomalaisilla olisi hyödynnettävänä rajaton raaka-ainevirta ja vientituote, josta syntyy lastuja sekä vientituloja. Lock-wood menetelmästä on video yoy tubessa, jos kiinnostaa arvioida mahdollisuudet harvennushakkuille ja kansalliselle hyödylle.
    Kaikki voi hyvin, jos osataan puhaltaa yhteen hiileen. Sellainen olisi todellinen tulevaisuuden teko.

    1. Eino Turjake

      Olen tainnut olla aikaisemminkin samaa mieltä J.Fagerroosin kanssa siitä että tarvitsisimme nopeasti sekä tuotekehitystä että erilaisia materiaaleja korkeampaan mekaaniseen puunjalostukseen joista tuntemattani tämä Lock wood lienee yksi esimerkki.
      Minun on vaikeaa ymmärtää etteiko hakemassasta vaikka risuista tai tasalaatuisempana harvennuspuusta voitaisi jalostaa moniakin liimapuu tai levytuotteita. Tehdäänhän niin Saksassakin. Puuta ei hukata vaan pienet rimatkin laitetaan yhteen ja lähetetään hyvällä hinnalla rakennusteollisuuteen ja jopa kotiaskartelijoille,

      On myös vaikeaa ymmärtää ettei sellumaassa ole kyetty kehittämään sellulinjaa joka kayttäisi risuhaketta jonkinasteisen kartonkimateriaalin tai muun halvemman sellun muuhun käyttöön

  7. jorma fagerroos

    Maaseudun tulevaisuus 15.7.2013
    Pienpuun runsaus on vanha, mutta tuttu huoli. Pienpuun hyödyntämisvaihtoehdot ovat tärkeitä metsätalouden kannattavuudelle. Varsinainen tili tulee tukkipuusta, mutta tukin tuottamiseen tähtäävät harvennukset tarvitsevat kannustuksen.
    Metsänomistajat ovat tottuneet siihen, että harvennuspuulle pitää olla hinta, professori Verkasalo sanoo.
    ****************************
    Japanissa, vähäpuisessa maassa risutkin mankeloidaan pitkiksi joustaviksi puukuiduksi, jotka puristetaan kovassa paineessa suoraksi ja liimataan pitkiksi palkeiksi. Kaikki on mahdollista, jos löytyy mainittua “yhteen hiileen puhaltamista”.
    Japanilaiset ovat sanoneet: “tietääkö suomalaiset kuinka rikkaita he ovat”.
    Suomen metsät ja puuvarannot risukkoja myöden mahdollistavat mitä moninaisimmat korkeajalosteiset mekaanisesti jalostetut puutuotteet. Puuvarojen hyödyntöminen pitää kehittyä kokonaisvaltaisesti sekä kestävän kehityksen näkökulmasta. Kaikki on mahdollista, jos niin halutaan. Siinä on haastetta ja kannattaa ottaa tosissaan japanilaisten vinkki meidän suomalaisten rikkaudesta.

  8. Martti

    Hulevesimaksu! Sen muotoista veroa pitäisi alkaa periä metsänomistajilta. Kun mekaanisen maankäittelyn jälkeen happamoituminen ja humus jatkaa matkaansa vesistöihin, sen seuraamus tulisi olla taloudellinen. Vaikka vesioikeuden omistaisi samat tahot, se vesi virtaa.

  9. Äänestäjänä???

    PUUTEOLLISUUDEN TUOTEKEHITYSTÄ ON NYT KIIREESTI TUETTAVA JA INNOVAATIOITA EDISTETTÄVÄ !
    Joku FIKSU ONKIN JO KEKSINYT puutuotteen, jolla voidaan KORVATA teollisuuden eri haarojen TUOTTEIDEN LISKKEENÄ KÄYTETTYÄ MICROMUOVIA !
    ON turhanpäiväistä pitää suurta puhetta markettien muovikassien YMPÄRISTÖTUHOVAIKUTUKSISTA ! – PALJON TÄRKEÄMPÄÄ ON NOSTAA ESILLE ….NE TUOTTEET….VARSINKIN TUONTITUOTTEET…JOISSA OSANA ON:….MICROMUOVIA ja JOKA JOUTUU VESISTÖIHIN ja SIELLÄ KALOIHIN, ja edelleen IHMISTEN SAIRAUKSIEN AIHEUTTAJAKSI !

    NÄITÄ OVAT: jokapäiväiset (suositus 2 x pv) HAMMASTAHNAT, –
    “vauvasta vaariin” sekä PESULIUOKSET,joissa micromuovi menee esteittä vesistöihin, koska PUHDISTAMOT EIVÄT PYSTY SITÄ SIIVILÖIMÄÄN ! …

    JA SITTEN KAIKKIIN IHONHOITO-ja MEIKKITUOTTEISIIN – tyttösille , -aikuisille naisille ja MIEHLLEKIN)ON YMPÄTTY MICROMUOVISILPPUA MUKAVUUSDEN LISÄÄMISEKSI ! Kaikki nämä voidaan SELLU-INNOVAATIOILLA …..KORVATA !

    TÄSSÄ OLISI SUOMELLA PUUNKÄYTTÖINNOVAATIOIDEN PAIKKA JA NYT OLISI SEN AIKA, kun MAAPALLO ON TUKEHTUMASSA MUOVIIN !

    TÄSTÄ PITÄISI VAIN USKALTAA MUOVITEOLLISUUTTA SYYTTELEMÄTTÄ …..PUHUA JA KEHITTÄÄ TULEVAISUUTTA JA SUOJELLA MAAPALLON EKOLOGIAA………jos se VIELÄ ONNISTUISI ?

  10. jorma fagerroos

    Tuore ilmastoraportti puoltaa Hannu Kokon näkemystä, kommentti 10.09.2018

Jätä kommentti