Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 25.1.2018

Metsien käyttö on Suomessa ollut metsien pelastus

Metsäteollisuus 100 vuotta

Koska metsillä on koko Suomen historian ajan ollut suuri merkitys taloudelle ja ihmisille, Suomen metsien tilaa on seurattu jo itsenäisyytemme alusta alkaen. Tämä valtakunnan metsien inventoinniksi (VMI) kutsuttu seuranta on 1920-luvun ensimmäisestä inventoinnista lähtien ollut tilastolliseen otantaan pohjautuvaa. Inventointien ansiosta Suomen metsien puuston määrän ja kasvun kehitys tunnetaan tarkasti. 1920-luvun alussa Suomen metsien puusto (nykyisen Suomen alueella) oli 1,4 miljardia kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu oli noin 50 miljoonaa kuutiometriä. Nyt menossa olevan 12. inventoinnin mukaan puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 110 miljoonaa kuutiometriä.

Metsänhoidon linjaukset vaikuttavat vuosikymmenien päähän

Uusiutuvia luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen. Vaikka pohjoisen metsien kasvuprosentti on pieni, sadassa vuodessa on voitu hyödyntää varanto moninkertaisesti ja samanaikaisesti lisätä varannon suuruutta: 1920-luvun puuston kuutiomäärä on tähän päivään mennessä hakattu noin neljä kertaa ja silti puusto on samanaikaisesti lisääntynyt 1,1 miljardilla kuutiometrillä.

Toinen pohjoisen metsille ominainen piirre on, että metsien käytössä tapahtuneet muutokset näkyvät toisaalta hitaasti valtakunnan tason metsätilastoissa, mutta toisaalta myös vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Harsintametsätalouden kielto ja määrätietoinen metsien parannustoiminta 1950-luvulta alkaen on nostanut metsämaan keskimääräistä tilavuutta. Vielä 1970-luvun alussa keskipuusto metsämaalla oli 75 kuutiometriä hehtaarilla, kun keskipuusto nykyisin on 118 kuutiometriä hehtaarilla. Uudistuskypsissä metsissä keskipuusto oli 1970-luvun alussa 140 kuutiometriä hehtaarilla kun uudistuskypsien metsien keskipuusto on nyt 209 kuutiometriä hehtaarilla.

Suomen metsien käyttöaste, kun sitä mitataan kasvun ja puuston poistuman erotuksella, on ollut yhtäjaksoisesti positiivinen 1970-luvun puolivälistä lähtien. Puuston kasvu on vuodesta 1974 lähtien ollut siis suurempi kuin hakkuut ja luonnonpoistuma, viime vuosina ero on suurentunut kasvun kiihtyessä. Positiivinen käyttöaste on hyvin pitkälle seurausta menneiden vuosikymmenien metsien käsittelystä. Sotien jälkeiset laajamittaiset metsien uudistamishakkuut ovat aiheuttaneet sen, että meillä on viime vuosikymmeninä ollut runsaasti nuoria metsiä, joissa taloudellisessa mielessä kestävästi ei voi hakata kasvun vertaa.

Mahdollisuus vai ongelma?

Suomen metsät ovat noiden menneiden vuosikymmenien ratkaisujen vuoksi siirtymässä nyt kehitysvaiheeseen, jossa hakkuumahdollisuudet lisääntyvät. Kansallisen metsästrategian tavoitteet hakkuiden lisäämisestä pohjautuvat yksinkertaisesti siihen, että metsien ikärakenne ja metsänhoidolla lisätty metsien puusto antavat siihen mahdollisuuden. Julkisessa keskustelussa hakkuiden mahdollinen lisääntyminen nähdään joskus ongelmana. Hakkuiden kuutiomääräinen lisääntyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita hakkuiden kielteisten vaikutusten lisääntymistä. Niihin vaikuttavat myös hakattavien metsien keskimääräinen puusto, metsien suojelu ja hakkuutavat. Saman puumäärän saamiseksi jouduttiin 1970-luvun alussa uudistushakkuussa käsittelemään 1,5-kertainen ala nykyisten metsien uudistushakkuisiin verrattuna. Suojellun metsämaan ala puolestaan on 1970-luvun jälkeen viisinkertaistunut. Nykyiset metsänhakkuusuositukset ja –säädökset sisältävät useita kohtia hakkuiden ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi.

Suomen metsävarojen kasvun taustalla on ollut luottamus siihen, että metsät kannattaa pitää metsänä. Metsän osuus maa-alasta on Suomessa yli 70 %, kun Euroopan keskiarvo on alle 40 %. Metsien taloudellisen hyödyntämisen mahdollisuus, selkeät maanomistusolosuhteet ja vakaa metsäpolitiikka ovat luoneet luottamuksen siihen, että yksityisen metsänomistajan kannattaa investoida metsän uudistamiseen ja hoitoon. Menneenä vuonna eurooppalainen ilmastopolitiikka ajoittain vaikutti vievän pohjaa luottamukselta siihen, että Suomessa voidaan harjoittaa vakaata metsätaloutta ja -politiikkaa. Järkevät kompromissiratkaisut näyttävät kuitenkin koituneen Suomen metsien pelastukseksi.

Kommentit

28 kommenttia “Metsien käyttö on Suomessa ollut metsien pelastus”

  1. Tapani Honkanen

    Hyvin sanottu ja hyvät tiedothan sinulla asiasta on.

    Panen artikkelisi jakoon edelleen.

  2. Eino Turjake

    Metsien käyttö ja metsäteollisuus on aivan ok ja meille erittäin tärkeää.

    Kuitenkin kun silmällä käy ympäri maata metsiemme käyttöä ja tilaa arvioimassa annettujen tilastojen sijasta niin tulos on erittäin murheellinen.

    Metsiä ja sen antamaa mahdollisuutta on monin eri tavoin väärinkäytetty.

    Tätä en pääosin näe metsäteollisuuden syyksi vaan valtakuunan metsienomistuksen pienuuden ja hajanaisuuden sekä metsien suoran energiakäytön syyksi.

    Virallinen metsänhoito-, ja korjuu eli hakuupolitiikka on ollut virheellinen. Olisi saatu metsää metsäteollisuuden tarpeisiin ilman avohakkuitakin joilla monotonisoidaan koko metsäluonto, poistetaan sen hiilisisältö pitkäksi aikaa paikoittain. Luodaan niitä kaikkien jko tunnistamia puupeltoja joissa ei “tikka” enää viihdy.

    Samoin peuhataan koneilla metsäpohja siihen tilaan että sen hiilensidonta kääntyy negatiiviseksi.

    Kaikki seikkoja joista ei puhuta mutta jotka ajoittain pulpahtavat esiin sitoutumattomien asiantuntijoiden analyyseissä.

    Varmaa kuitenkin on, että silmä mikä riittävää otosta katsoo ja voi sitä vertailla oikein hoidettuun metsään on mitään tilastoa luotettavampi selvitys metsien todellisesta tilasta

    1. Taavi Siuko

      Eino unohtaa nyt sen tosiasian, että metsän kasvua voidaan lisätä investoimalla hoitotoon vain rajallisesti. Voimme lisätä puun kasvua myös metsäpuiden rodunjalostuksella, mikä meillä ei ole vielä ehtinyt lainkaan näkyä tilastoissa. Metsän uudistaminen jalostetuilla toimilla edellyttää paljaaksi hakkuuta ja istutusta. Ja tietysti jalostustyön jatkamista uusin ja yhä tehokkaammin menetelmin. Samalla voimme parantaa tuotetun puun laatua.
      Koska metsäpuiden jalostus on ollut erittäin hidasta, melkein mikä tahansa biotalouden tuotos, viljasato, maidon tuotanto jne on sotien jälkeen kolminkertaistunut. Puun kasvu ei juuri nimeksikään, vain hyötypuuston tiheys on noussut ja soita ojittamalla, kotimaan osuus vähentynyt. Tämän sukupolven velvollisuus on panna vauhtia metsäpuiden rodun jalostukseen ja matsien uudistamiseen jalostetuilla taimikannoilla. Olemme sen velkaa tuleville sukupolville.

  3. Juha Aaltoila

    Mitattu tieto on mitattua tietoa; oiva yhteenveto, mitä metssänomistajat, metsäalan ammatti-ihmiset ja puuta jalostavat yritykset ovat saaneet aikaan. 1970 -luvun matala 140 kuutiometrin keskipuusto hehtaarilla johtuu paljolti poiminahakkuista, siellä vaikuttaa puuston vähyyteen koko jatkuvan kasvatuksen kirjo määrämittahakkuista talonpoikaisharsintoihin pienaukkoineen jne. Penään metsätieteen harjoittajilta (pl. tietokonepelien harrastajat) nykyistä näkyvämpää roolia tiedonvälitykseen Korhosen mallin mukaisesti.
    Hehtaarikohtaisesti suuret puumäärät pitävät hakkuiden pinta-alat kurissa. Parasta puustoa vaalivat alaharvennukset turvaavat luontaiseen uudistamiseen parhaat periyttäjät. Järkyttävää on nähdä julkisuudessa umpimähkäisiä jatkuvan kasvatuksen ylistyksiä ilman, että niitä juurikaan tiedeväki ja/tai pitkäaikaisen kokemuksen metsänhoidosta omaavat ihmiset oikoisivat.

  4. Mauri Timonen

    Kari, hieno yhteenveto! Jaoin ilmastopalstalleni (https://www.facebook.com/groups/LustiaFinland/).

  5. Heikki K. Auvinen

    Tällaisia kokonaisnäkemyksiä tarvitaan lisää sekä suomalaiseen ja kansainväliseen kestävän kehityksen keskusteluun. Olen myös US:n Puheenvuoropalstalla esittänyt näkemyksen kuinka tunteita kuumentava NATO-keskustelu voitaisiin kanavoida rakentavammaksi keskusteluksi ja konkreettisen yhteistyöehdotuksen tekemiseen suomalais-venäläisestä yhteisesiintymisestä ilmastonmuutokseen torjuntaan liittyvissä kansainvälisissä metsittämisohjelmissa.

    Venäläiset ja IVY-maiden lukiolaiset tuntevat geofysiikan ja lämpöopin lainalaisuudet eurooppalaisia huomattavasti paremmin. He ymmärtävät myös sen, että nestemäisen veden siirtämisellä painovoiman tai pumppaamisen avulla ei saavuteta kestäviä tuloksia kasteluveden kuljetusmekanismeissa ja pitämisessä paikan päällä metsitysohjelmissa niillä alueilla, joilla on riittävästi kosteutta ilmassa ja lämpötilaeroja yön/päivän sekä talvi/kesäajan välillä.

    Kaikki venäläiset eivät ajattele tulevaisuudestaan samalla tavalla kuin maan poliittinen johto, vaikka sellaisen kuvan saakin suomalaisten tiedostusvälineiden luoman maailmankuvan perusteella.

  6. JM

    Hyvin on mennyt metsäteollisuuden lobbaus perille ja uponnut.

    Suomessa on ja kasvaa paljon puuta, ei metsää. Kun puhtaan oikeasta metsästä niin metsäpinta-ala vähenee koko ajan eikä sitä tule juurikaan lisää.

    Metsä ja talousmetsä eivät ole synonyymejä. Talousmetsä on lähes eloton, kuollut ekosysteemi jonka eliömäärät ja lajimäärät ovat todella olemattomia. Yhtä huonoja lukuja saa hakea joiltain maailman kuivilta ja karuilta seuduilta kuten savanneilta ja vuoristoista. Avohakkuista pitäisi tulla linnatuomio eikä tilipäivä metsänomistajille.

    Ja tämä kaikki sen takia että metsäteollisuus kuvittelee ettei luonnonsuojelua voisi yhdistää kannattavaan metsätalouteen. Kyllä ne voisi, mutta nyt se on jo liian myöhäistä kun Suomen metsän on jo tuhottu.

    1. Eino Turjake

      Olen kyllä melkoisen samaa mieltä kokonaisuudesta kirjoittajan kanssa.
      Silmä kertoo kaiken, Sitoutumaton tutkimus kertoo kaiken.
      Vain puhdas oma intressi saada metsä muutettua rahaksi sokaisee silmän näkemään vain pienen osan kokonaisuudesta.

      Siitä hulimatta tarvitsemme metsäteollisuutta ja hyväksymme sen. Minäkin hyväksyn siksi, että olen poikkeuksellisen realistisesti tietoinen miten voitaisiin toimia niin, että metsä kuitenkin eläisi ja metsien luonne eläisi vaikka niitä oikein käytettäisiin. Riukumaiset puupellot olemattomalla sisällöllä kaikessa suhteessa ovat metsien tuhoa ja samalla ilmastotilanteen vaikeuttamista.

      Minä lopettaisin myös nykyisen kaltaisen avohakku politiikan, lisäisin päätehakkuun ikää 10-20 vuotta. Tekisin sen ikäporrastetuissa nauhamaisissa vyöhykkeissä ja kevyemmällä metsäkoneistolla jotta metsänpohjaa paremmin säästettäisiin sen hiilensidonnankin vuoksi,

      Lisäksi tekisin paljon nopeampaa tutkimustyötä hylkypuun jalostusarvon nostamiseksi ja nimenomaan sen rakennustarvikepuun laadun nostamiseksi sillä kiertoiän nostamisella.

      Minä myös sumeilematta aloittaisiin puun suurtuonnin sieltä missä sen kasvunopeus mahdollistaa aidon viljelykierron. Tuodusta puusta kun jää aina kyetty jalostusarvo Suomeen. Jalostusarvon lisäksi myös “kuljetusarvo”. Kuljetukset ovat oleellinen osa metsäteollisuutta, mutta hyvin harvat sen ymmärtävät tai osaavat sen arvoa kansantaloudelle edes arvailla, saatikka laskea opastavasti.

      Siis on kahden laisia silmiä asioita näkemässä: Metsärahastajan silmät ja objektiivisen yhteisen edun silmät.

    2. Kari T. Korhonen

      Olen monesta kohdasta osittain samaa mieltä. Esimerkiksi päätehakkuun myöhentämisellä (kiertoajan pidentämisellä) voi olla paitsi virkistyskäytöllisiä ja ekologisia etuja myös puuntuotannollisia etuja verrattuna taloudellisesti optimaaliseen kiertoaikaan. Mutta ei sovi unohtaa myöskään sitä, miten hajautunutta metsien omistus Suomessa on. Metsien käytöstä päättää satoja tuhansia suomalaisia (ja jokunen ulkomaalainenkin) eikä heillä ole yhtä yhtenäistä kaavaa metsien hoitoon. Silmiä on enemmän kuin kahdenlaisia – ja hyvä niin.

      1. Eino Turjake

        Yhtenä ehdotuksena onkin ollut talousmetsien omistusten radikaali muuttaminen niin että jäljelle jäisi ehkä 1000 ammattimaista metsänomistajaa.
        Vasta se mahdollistaisi metsien tehokkaan ammattimaisen hoidon ja käytön.
        Asia on tietysti vaikea toteuttaa, mutta hyvällä mielikuvituksella ei mahdotonta.
        Sama muuten pätee maatalouteen. Tilakoko on aivan liian pieni edelleenkin rationaaliin konekäyttöön ja tilanhoitoon palkkatyövoiman avustamana

  7. Kelohonka

    Vai että oikein metsien pelastus! Mäntyjä suorissa riveissä! Kyllä nykypäivän Suomessa on metsät vähissä. Tämä kirjoitus on aivan järkyttävän huono!

    1. Eino Turjake

      Alkuperäinen kirjoitus oli puhtaan subjektiivinen. Sellaisena tietenkin hämmästyrttävä tutkija nimitystä käyttävältä henkilöltä. Ei se nyt järkyttävä ollut mutta se oli kuin MTK olisi puhunut tai Mersua hakkuurahoilla ostamaan menossa ollut pikkumetsän omistaja.

      Tiedetään, että yksikään oikeasti sitoutumaton metsäntutkija ei noin asiaansa ilmaisisi. Täällä kommenttipuolella on sensijaan moni nähnyt mitä “talousmetsä” tarkoittaa ja mitä se ei ole. Myös miten kohtuullisesti saataisiin metsät terveemmälle pohjalle, niin että niitä rehellisesti voisi metsiksi kutsua.

      Siinä on kuitenkin iso mäki kiivettävänä, niin syvää on masinoitu propaganda ja tiedon manipulointi. Joko ymmärtäen tai “tutkijoillakin” aivopesun luuloina.

  8. Pekka

    Huono otsikko. Kyllä metsä huolehtii aivan itse itsestään ja säilyttää ekologisen tasapainon. Metsiemme kokonaisrakenne on nykyään valtavan sirpaleinen eikä suuria vanhan metsän alueita ole enää missään. Jokainen voi tarkastaa asian satelliittikartoista.

  9. Kari T. Korhonen

    Valitsemani otsikko ei tarkoittanut sitä, että hakkuut olisivat metsälle tarpeellisia. Pointti oli siinä, että metsät ovat Suomessa säilyneet, koska niille on ollut arvoa ja käyttöä enemmän metsänä kuin maatalousmaana. Euroopan keskimääräinen metsäprosentti on alempi kuin monessa kehitysmaassa, joita arvostelemme metsien hävittämisestä. Tottahan toki arvomaailmani vaikuttaa siihen, miten asiat näen, ja kokemusmaailmani vaikuttaa siihen, mitä pidän metsänä, mutta tiedon manipulointia ei kirjoituksestani löydy.

  10. Petteri Virta

    ”Metsien käyttö on Suomessa ollut metsien pelastus”
    Ennemmin pitäisi sanoa, että metsien käyttö on Suomessa ollut metsäteollisuuden pelastus.
    Tasapainoinen ja monipuolinen metsäluonto on tuhottu. Metsä on paljon muutakin kuin puuta.

    1. Henri Toivonen

      Hyvin sanottu. Tosin metsäteollisuuden pelastaminen oli osittain myös taloutemme pelastus. Tosin pitikö ne siemenperunatkin kuoria. Nyt puhuvat metsiemme alistamisen tuhannelle, seuraavaksi yhdelle ulkomaalaiselle pörssiyhtiölle luonnollisesti.
      Kyllä kaukana on ymmärrys metsäteollisuudella tavalliseen kansalaiseen, metsän omistajaankin, aivan kuin eläisimme yhä Kekkosen aikaa, jolloin sellua ja puuta vietiin jatkojalostuksesta välittämättä, tarvittiin pikarahaa.

      Ajat ovat nyt toiset. Tuhottu on metsiämme ikuisiksi ajoiksi, sitä on vaikeaa niellä. Pienikin itku karkin puutteesta karkki suussa ei anna aihetta ymmärrykseen lisätä karkkia. ” LUONNONvarakeskus”, ”metsänHOITOyhdistys” ? Kuka oikein on kaalimaan vartijana?

  11. Henrik Kalima

    Hei Kari

    Hieno artikkeli, joka sisältää pitkälti sen tiedon, jota Suomessa nyt tarvitaan järkevän ja kestävän metsänhoidon takaamiseksi.

    Me suomalaiset olemme kautta historiamme eläneet metsästä. Näyttää siltä, että metsä jälleen pelastaa meidät.

    Toivoisin, että artikkelisi saisi Suomessa vielä suuremman huomion.

  12. Kaspersky Customer Service

    Its been a good article targeting towards the forest management of the Finland.
    Forest management of the Finland should be good for the better future of the same country.

  13. Ul. Korhonen-Räisänen

    Yksikään ei puhu eläimistöstä tai aluskasvillisuudesta. Näillä käytännöllä luonto köyhtyy: ei ole kanalintuja, ei kohta muurahaisiakaan. Jokin parempi tolkku pitäisi omaksua. Ehkä teollisuuden menestyminen ei olekaan kaikki kaikessa. Metsänomistajille myynnistä jää killin osa. Melkein ainoa mistä kannetaan teollisuuden lisäksi huolta ovat sudet. Ulvotaanko sutena susien joukossa?Ulla

  14. Taavi Siuko

    Kari Korhonen kirjoittaa täyttä asiaa.
    Pyydän saada lisätä vain sen, että metsäpuiden rodunjalostusta pidetään ”rikosluonteisesti” vakan alla.
    Sen avulla voimme nostaa metsiemme tuottoa ja parantaa puun laatua todella merkittävästi.
    Kustannustehokas trooppinen metsätalous ratsastaa juuri sillä, alkaen eukalyptuksen kloonauksesta. Esim. Brasiliassa sellupuun eli eukalyptuksen tuotos nousi 3 vuosikymmenessä 15 m3/ja/V tasolta 45 m3/ha7v yläpuolelle. Pitkäneulasmäntyjenkin tuotos on noussut 20:stä 40 m3/ha/V pintaan. Se ei tapahtunut sattumalta, se on työn tulos vaikkakin hyvissä olosuhteissa.
    Niihin lukuihin emme jalostuksellakaan yllä, mutta ei huolta, ne eivät ole laadultaan kuusemme ja mäntymme veroisia, eivätkä kilpaile samassa tukkipuun sarjassa. Meidän kannattaa investoida omien metsiemme puun kasvun ja laadun parantamiseen paitsi metsän hoidon, myös ja erityisesti rodunjalostuksen keinoin. Voimme tuottaa jopa tuplasti puuta samoin kustannuksi eli parantaa metsätaloutemme kannattavuutta tuplasti.
    Kaikki tuulet puhaltavat puun käytön lisääntymisen suuntaan. Velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan on uudistaa metsämme jalostetuilla taimilla ja tehostaa jalostusta uusin ja paremmin menetelmin.
    Lopuksi viikko yksinkertaista halveksuntaa metsähoitajille ja omistajille siitä, että vain 2/3 istutetuista taimista vuonna 2016 oli jalostettuja kantoja ja kiitos metsäpuiden rodunjalostuksen puurtajille vuodesta 1947 nykypäivään.

  15. Pekkapoika

    Kun puuston määrä on täällä moninkertaistunut menneistä vuosikymmenistä , niin se on ollut metsäteollisuuden kannalta lottovoitto. Pyöreän puun hinnat on n. 1/3 -osa entisistä, joten ei ole ihme että kaikki ei jaksa innostua esim. sinänsä metsätalouden hyväksi toimivasta jalostushyödystä eikä aina muustakaan metsänhoidon tehostamisesta vaikka se olisikin järkevää tulevaisuuden tuottojen kannalta.

    Myös vähemmän tuottava jatkuvakasvatus ja muu monimuotoisuuden korostaminen on hyvä lisä nykymenoon , vaikka ne ei usein olekaan teollisuuden kannalta taloudellisesti järkeviä metsänhoitotapoja: Myyjäpuolen kulut on helposti samat vaikka uudistusalue kasvaisi myyntikuntoon vasta seuraavan sukupolven aikana, kun taas toisaalla parissa vuosikymmenessä saa jo jotain tuottoa pitkäaikaiselle sijoitukselle.
    Suurin pullonkaula kotimaiselle metsäteollisuudelle on tod.näk. lämpenemisen nopeuttama metsätieverkoston rappeutuminen ja siihenkin ongelmaan vaikuttaa ratkaisevasti alihinnoiteltu arvokas raaka-aine.

  16. Jussi

    Tämä on siis metsäteollisuuden propagandaa ja pitää lukea siten. Suomessa on puupeltioja ja huonolaatuista höttöpuuta riittävästi, mutta metsät on hakattu aikoja sitten. Kunnon metsässä on puuta 400-1200m3 hehtaarilla. riippuen missä päin suomea ollaan. Metsässä pitää olla kymmenkunta puulajia.

    Joten pyydän älkää, kun puhutte puupelloista puhukaa puupelloista, metsä on eri asia. Metsiä on enää todella vähän. Toivottavasti tämä tajuttaisi, mutta enpä usko siihen. Talous, talouskasvu, sellunkeitto, paperi. Kaikki tällainen ajaa metsien yli. Sama kuin käytäisiin sotaa, aseettomia, jähmettyneitä ukkoja vastaan modernein asein. Kannattaa myös muistaa että oikea metsä on tuhansien elävien lajien koti. Puupelloissa ei tahdo kukaan elä eikä sinne jalallaan astua. Jatkakaa vaan samaan malliin jos se hyvältä tuntuu. Näille hirvittäville markkinavoimille kun ei kukaan mitään voi.

  17. Järkyttynyt

    Siis tätähän on ihan kauhea lukea.

    “Suomen metsät ovat noiden menneiden vuosikymmenien ratkaisujen vuoksi siirtymässä nyt kehitysvaiheeseen, jossa hakkuumahdollisuudet lisääntyvät. Kansallisen metsästrategian tavoitteet hakkuiden lisäämisestä pohjautuvat yksinkertaisesti siihen, että metsien ikärakenne ja metsänhoidolla lisätty metsien puusto antavat siihen mahdollisuuden”.

    Ei ole enää mitään metsiä, mitä hakata. On vaan sitä ohutta riukua, joka varmaan kelpaa selluksi jne. Aivan kaikki uskottavuus menee luonnonvarakeskuksen hommista tällaisilla kirjoituksilla.

  18. Eino Turjake

    Kuten jo aikaisemminkin totesin metsiä ja metsäasioita nähdään kaksilla eri silmillä:

    Metsisllärahastavien silmillä
    ja
    Metsät live objektiivisillä silmillä oikein näkevillä

    Oikeilla silmillä oikein näkevä näkee juuri sen ohuen oksaisen peltoriuoston ja rikki myllätyn maapohjan minkä kyky sitoa CO2 ja elättyää metsän muita asukkeja kuten vaiokkapa mainuttuja metsäkanalintuja, on erehtymättömän ilmiselvää.

    Siis tilanne metsissä ja metsien hoidossa on oikeastinäkevillä silmillä kriittinen ja todella nopeasti ja paljon olisi tehtävä, jotta metsöät ja metsäpohja saataisiin palautettua kestävään tilaan.

    Monista käytettävistä toimenpteistä tärkeimmät ovat avohakkunn lakkauttaminen ja päätehakkuun kierron pidentäminen alkuun ainakin 20 vuodella jotta edes puun laatu saataisiin rakennuspuukelpoiseksi

    On tietenkin ymmärrettävä, että metsän hyväksikäyttäjät eri keinoin ja jopa väärin argumentein puolustavat rahanlähdettään ja sen maksimaalista rahaksi muuttamista. Tämä on vastoin metsäteollisuudenkin omaa etua pidemmällä tähtäimellä.

    1. Matti Anttila

      Suomi elää metsistä,ei velanotolla.Hyvä kirjoitus.

  19. Pekka

    Kun aikoinani perin metsää viittasin kintaalla kaikille metsäyhtöiden ehdotuksille avohakkuista. Sen typerämpää toimintaa saa hakea, eikä ole edes metsänomistajalle mikään lottovoitto. Ruman maiseman lisäksi täydellistä luonnon raiskaamista. Kaadoin piruuttani pari puutakin, jotta maatuvat ja saa edes jotain lisäelämää muuten talousmetsään. Mutta onpa hallituksen toimetkin osasyyllisiä tähän, ekometsistä maksetaan nykyään huonommin ja ehdot tiukentuneet ja sen lisäksi laitettu verolliseksi tuloksi.

  20. PC matic customer Service

    Its been a good article targeting towards the forest management of the Finland.
    Forest management of the Finland should be good for the better future of the same country.

  21. SEO Company Delhi

    It is a top most article, telling about the management of Finland.

Jätä kommentti