Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 3.3.2015

Metsäteollisuudesta tulossa tulevaisuuden ala

Kommentit

11 kommenttia “Metsäteollisuudesta tulossa tulevaisuuden ala”

  1. Veikko Hintsanen

    “Suomen talouden ja metsäteollisuuden myönteisen kehityksen varmistamiseksi on tärkeätä turvata metsäteollisuuden toimintaedellytykset puuhuollon osalta.”

    parhaiten se , ja samalla muu maan tarvitsema uusi logistinen ajattelutapa, turvataan sillä että aloitetaan tästä hallituksesta (nyt pelkkä raide ja maantie kehittäminen) poikkeavalla EU liikennestrategian ja SDP puoluekokouksen hyväksymillä tavoilla (että myös vesiliikenne otetaan kaupan teollisuuden ja valtion liikenteen ja logistiikan tutkimuksiin ja kehittämisanalysointiin mukaan ) ; vesiliikenteen integroimisella suomalaiseen liikenne politiikkaan, erityisesti tämä tulisi tehdä Äänekosken ja Kuopion logististen uusien tarpeiden takia. Malliksi tulisi ottaa vaikka Ruotsi jossa sisävesiliikenteen kehittämiseen on aloitettu noin 500 miljoonan euron kehittämispaketti .

    Nyt esim. teollisuuden ja työväen yhteisessä Pellervon tutkimuslaitoksen 5.2.2015 julkaisemassa Ruotsin ja Suomen liikenneinfra vertailussa oli tietoisesti jälleen vesiliikenne jätetty pois vaikka Ruotsin liikenne korjaus infra panostukset eroavat juuri vesiliikenteen osalta eniten Suomesta.

  2. Reijo Lahtonen

    Suomen historiassa metsällä on ollut aina keskeinen rooli. Sotien jälkeinen teollistuminen ja työllisyys tarjosivat balsamia sotahaavoihin. Lievestuoreen entisen lipeälammen ympäristössä hiihtäessä muistuu mieleen, ettei kehitys ole mennyt aina ympäristöarvot edellä. UPM:n itse ilmiannettuaan itsensä (toukokuu 2004) ja kaksi kumppaniaan puukartellista, havainnollisti ettei kauppakumppaneiden kauppametoditkaan ole olleet aivan tätä päivää. Nyt asiat ovat kukaties jo paremmalla tolalla.

    Olemme saman asian äärellä kuin sotien jälkeen. Talous kaipaa kehitystä ja kansalaiset työtä. Keskisuomalaisena odotan kymmenien tuhansien kaltaisteni kanssa Äänekosken rakentamispäätöstä kuin lehmä kesää. Mielialoille rakentamispäätös olisi piristysruiske vailla vertaa. Kielteinen päätäs laittaisi kaikki mielialalääkekuurille.

    Mielenkiintoita, kun tuot esiin tuon metsänomistaja kolmanneksesta, joka ei ole tehnyt metsilleen mitään. Olen viime päivinä tavannut kymmeniä “heikäläisiä” – hahmottaakseni mistä kenkä puristaa. Heistä valtaosa on ensimmäisen ja toisen polven kaupunkilaismetsänomistajia. Kotiovessa kyltti “ei mainoksia” – tekee heistä haastavan kohderyhmän. He ovat kuin nukkuvat vaalien alla. Suurin homogeeninen ryhmä, joka ei reagoi kiristämiseen tai uhkailuun. Lahjonta kuulostaa huonolta, sen sijaan palvelukonseptin kehittäminen ja modernisointi ovat konsteja joilla he aktivoitunevat. Haastava kohderyhmä – täynnä mahdollisuuksia.

    – Reijo Lahtonen, Muurame

  3. Pekka

    “Suomen talouden ja metsäteollisuuden myönteisen kehityksen varmistamiseksi on tärkeätä turvata metsäteollisuuden toimintaedellytykset puuhuollon osalta.
    Jalostuskelpoista puuta ei pidä polttaa eikä puun saatavuutta vaarantaa vääristämällä kilpailua puumarkkinoilla.

    On syytä myös patistaa passiivisia metsänomistajia pitämään huolta omaisuudestaan. ”

    Voisi auttaa puuhuollon varmistamisessa, jos myös puun kasvatuksessa edellytykset pysyisi kohtuullisella kannattavuusuustasolla.
    Kotimaisen raakapuun hintakehitys on ollut negatiivinen n. 25vuoden ajan.
    Reaalihinta on n. 1/3-osa entisestä kun muut kustannukset ja hintataso on noussut samalla 2-3 kertaisiksi.

    Kepin ohella voisi olla hyödyllistä koko tuotantosuunnan kehittämisen kannalta käyttää jo porkkanaakin välillä.

  4. Vesa Kuusava

    Ottamatta kantaa metsänomstajien ja teollisuuden rakastamiin kukkaroihin, niin sanotaan vaan pääotsikkoon että toivotaan. Ehkä, ehkä ei. Sellua on keitetty hiukan aikaa mutta paljon muuta ei olla nähty, hetken tehtiin pohjanmaalla huonekaluja. Kukapa pistäisi hanttiin vaikka jotain tekisittekin raaka-aineesta. Positivisuutta tosiaan peliin, kiire ainakaan ei tunnu olevan. Metsää tuhotaan pienelläkin motiivilla, vaikka poltettaisiin sähköksi puut niin sama se. Ainakin on kaunista aukeaa…semmoista perinnemaisemaa Inhan valokuvista.

  5. Esa R

    Puulaivojakin tehtiin aikoinaan lujasti ja paljon, eräs suurin noussuhdanne päättyi Nuijasotaan, koska Pohjanmaan laivanrakentajien verkostolle maksettiin siitä nollatili. Laiva oli siis veroparseli. Vaasat kuitenkin halusivat laivoja maailmanvallan rakennukseen. Silloin etelän tammikot oli jo käytetty ja uusia ei ollut kasvanut tilalle koskaan ajoissa luonnon kylvönä, kas kun lampaat ja vuohet söivät ne pois, nuo veijarit. 1700 luvun Suomen Teijo – konserni sitten taimikkopolitiikkaa komeasti opetteli, isäntä, bergsrådet Kijk sai siitä jopa jetonin eli valtiomitalin. Edelleen on Suomen Teijossa metsää, teollisuutta, telakkakin toimii. Eli kyllä Suomi osaa.

  6. Salomo Vilen

    Hei, perusteleppa miksi puuta ei saisi polttaa? Sen verran selkeä metsäteollisuuden edun tavoitteiden ajaminen, että bioenergia yrittäjä näkee väkisin punaista. Eikä
    Se tässä tapauksessa tarkoita intoa äänestää demaria. Voisiko kansanedustaja antaa vastauksia, mitä olemassa olevalla hakekalustostolla jatkossa tehdään, pari talvea on vietetty varsin hiljaista eloa, ja pääsääntöisesti poliittisten päätösten johdosta puu, jota ei saa polttaa, on korvattu kivihiilellä…

  7. Rolf Nyholm

    Onhan se kumma jos emme osaa hyödyntää omia metsien tuotteita.
    Niiden arvo on edelleen mittamaton, vaikka en omista itse aariakaan metsää. Pidetään huoli metsistämme niissä on tulevaisuus.
    Hei edellyttäen, ettei puun hinta “kuumene” nyt suunniteltujen investointien myötä.
    Ahneus, se, se on pirullinen tauti.

    1. Marko

      Rolf
      ketkähän ne on ahneita. Omistin vuonna 1984 metsää muutaman hehtaarin ja myydessä sain siitä 270mk/kuutio. Nyt hinta on samaa luokkaa jotain 50€ kuutio. Lisäksi nyt on kaiken maailman pinta-ala ja kuutioveroja. Metsäteollisuuden palkat taas on noussut moninkertaisesti. Silloin palkat oli jotain 2500-4000markaa nyt ehkä 4000 euroa. Jos puun myyjät olisi yhtä ahneita puu maksaisi ainakin 250euroa eli 1500 vanhaa markkaa.

  8. Markus

    Marko on ihan oikeassa. Jos ei ole ihan satoja hehtaareja sitä pitäjän parasta tukkimetsää, ei metsätalous ole mitään kultahommaa. Suosittelisin että, Tuppurainen koittaisi poliittisilla ja yhteyksillään vaikuttaa metsän omistajien pakollisiin maksuihin, veroihin yms. Esimerkiksi metsänomistaja maksaa hehtaari kohtaista laskennallista pääomatuloveroa (summa vaihtelee kunnittain, vanha pinta-ala verotus uudella nimellä), puuta myydessään maksetaan pääomatulovero ja mikäli myynnistä saatu tulo ylittää 8500euroa, tulee alv maksettavaksi. Kaikenlainen vähennyksien teko on toki mahdollista, mutta sivutoimenaan metsätaloutta harjoittavalla ei välttämättä ole aikaa / taitoa alkaa papereita pyörittämään. Nyrkkisääntönä voi oikeastaan pitää, että puolet siitä Markon mainitsemasta 50eurosesta vie valtio. Ja sekin 50euroa on muuten tukkipuun hinta. Massapuun hinta on alle parikymppiä. Kyllähän se tietysti harmittaa metsäteollisuutta maksaa yhtään mitään raaka-aineesta, ilmaiseksihan se pitäisi saada. Saataisiin niitä työpaikkoja.

  9. Risto Jääskeläinen

    “Biokomposiiteista on ainesta vaikka mihin.”
    Tuo on niin totta. Kuulemma Tanskassakin valmistavat puu-nimisestä biokomposiitista huonekaluja.

  10. Anu Islander

    Kommenttina edellisiin keskusteluihin Metsäteollisuus ry:n näkökulmasta:

    Metsäteollisuus on tehnyt tuotteisiin liittyvää kehitystyötä pitkäjänteisesti ja koko ajan on parannettu sekä olemassa olevia tuotteita että kehitetty aivan uusia tuotteita. Uusien tuotteiden kehittyminen markkinoille valmiiksi tuotteiksi on vaan aikaa vievää. Olemassa olevan teollisuuden kilpailukyvystä on pidettävä huolta, jotta myös uusia tuotteita on mahdollista kehittää.

    Suomen metsiä on hoidettu ja käytetty kestävästi. Siitä osoituksena ovat aiempaa suuremmat metsävarat vaikka käyttökin on kasvanut samaan aikaan. Suomessa on myös suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä 13 prosenttia metsäpinta-alasta, mikä on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea luku. Lisäksi talousmetsien monimuotoisuutta turvataan monipuolisella keinovalikoimalla. Lainsäädännön lisäksi on käytössä vapaaehtoisia toimia, kuten sertifiointi.

    Metsäteollisuus ei vastusta puun polttoa, mutta ei ole reilua kilpailua puumarkkinoilla, että teollisuuden raaka-aineeksi sopivalle poltettavalle puulle maksetaan tukea verovaroin.

    Puu on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Se on antanut ja antaa tulevaisuudessakin työtä, vientituloja ja hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Se edellyttää kuitenkin sitä, että raaka-aineen tasaisesta saatavuudesta on oltava varmuus pitkällä tähtäimellä – eikä pelkästään metsissä vaan myös markkinoilla.

Jätä kommentti