Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 27.8.2018

Metsäteollisuuden logistiikan kehittäminen on ympäristöteko

Metsäteollisuudella on Suomessa yli 150 tuotantolaitosta. Suomen teillä kulkee päivittäin tuhansia raakapuuta ja metsäteollisuuden tuotteita kuljettavia rekkoja. Toimialan investoinnit eri puolilla Suomea lisäävät kuljetusmääriä ja etenkin tiekuljetuksia, koska puun alkukuljetus metsästä edellyttää käytännössä aina kumipyöriä.

Suomen teillä on liki viiden vuoden ajan saanut ajaa aiempaa painavammilla rekoilla, kun ajoneuvokaluston enimmäismassat nousivat 60 tonnista 76 tonniin vuonna 2013. Uudistus toteutettiin lisäämällä akseleita ajoneuvoyhdistelmään, mikä minimoi tiestöön kohdistuvan lisärasituksen.

Metsäteollisuus on hyödyntänyt uudistusta ennakoidun mukaisesti, ja puuautoista arviolta 100 prosenttia on vuoden 2018 loppuun mennessä uusiutunut 68- tai 76-tonniseksi. Lisäksi eri puolilla Suomea testataan kokeiluluvilla yli neljääkymmentä nykyisen 76 tonnin enimmäismassan ja/tai maksimipituuden ylittävää ajoneuvoyhdistelmää. Joukossa on yli kymmenen uudentyyppistä raakapuu- tai hakerekkaa ja muutama metsäteollisuuden tuotteita kuljettava ajoneuvoyhdistelmä.

Raskaiden ajoneuvojen enimmäismittojen pidentämistä valmistellaan parhaillaan. Samalla viranomaiset arvioivat edellytyksiä ajoneuvojen massojen nostoon ainakin osalla tieverkkoa. Näin kokeiluista voitaisiin siirtyä laajempaan käytäntöön.

Metsäteollisuus näkee painavammat ajoneuvoyhdistelmät yhtenä keinona liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tämä on yksi EU:n ja Suomen liikennepolitiikan keskeisistä tavoitteista. Suomessa tavoitteena on vähentää päästöjä noin puolella vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimustulosten perusteella painavampia ajoneuvoyhdistelmiä käyttämällä on mahdollista vähentää kuljetusten tonnikohtaista polttoaineen kulutusta jopa 20 prosenttia kalustokoosta riippuen. Yli 76-tonnisen kaluston yleisempi käyttö mahdollisimman laajasti tieverkolla olisi siis monella tapaa älykästä.

Painavammasta ajoneuvokalustosta saatavien ympäristö- ja tehokkuushyötyjen saaminen edellyttää riittävää tiestön ja siltojen kuntoa.

Kuluvalla hallituskaudella liikenneväylien kunnossapitoon on saatu merkittävästi lisärahoitusta, jolla on voitu korjata teiden ja siltojen kuntopuutteita. Helmikuussa työnsä päätti parlamentaarinen työryhmä, joka esitti vähintään 300 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta väylien kunnossapitoon sekä hallituskaudet ylittävää pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen. On välttämätöntä, että työryhmän esittämä pysyvä lisärahoitus väylien kunnossapitoon toteutuu.

Metsäteollisuuden tiekuljetuksia voidaan merkittävästi tehostaa ja päästöjä vähentää kuljetuskalustoa kehittämällä. Riittävät ja oikein kohdennetut panostukset kuljetusväyliin mahdollistavat sen, että metsäteollisuuden logistiikan kehittäminen voi olla myös ympäristöteko.

Teksti on julkaistu lyhennettynä Aamulehdessä 4.7.

Kommentit

11 kommenttia “Metsäteollisuuden logistiikan kehittäminen on ympäristöteko”

  1. Eino Turjake

    Metsäteollisuuden kuljetuksiin ei saada mitään ilmastokestävyyttä tai taloudellista järkeä ennenkuin sisävesiinfra rakennetaan niin että kaikki järviaalueet, siis suuret järvialueet on kanavoitu, väylitetty vähintäin 5000 dwt matalan syväyksen kalustolle niin että järvfialueita on meriyhteys ainakin kahdesta muusta pisteestä Saimaan kanavan liäksi. Eli kymen vesistöstä yhteys jonnekin Pyhtään tienoille ja niin, että Saimaa on Rutolan kanavan kautta yhdistetty Kymen-Päijänteen vesistöön.
    Toinen ulostulo Porin kautta.
    Vain siten saadaan riittävä kuljetustalous pääosalle tuotteista ja rekat jäävät vain kokoomaliikenteeseen vesialueiden satamiin.
    Teollisuus ja poliitikot ovat viitanneet kintaalla tälle ratkaisulle minkälaista on toteutettu jokaisessa maassa missä jokia ja järviä on paitsi Suomessa
    Kannattavaa työtäkin tulisi massiivisesti infran ja kaluston rakentamisessa

    1. Eino Turjake

      Tästä erityisen pahasta rekkarallilogistiikkatilasta ei voida kokonaan osoittaa metsäteollisuutta sormella kun joka paikkaan ei kuitenkaan ole vesi infraa avattavissa, vaan hallituksia jotka eivät ole oiitanneett todellisuudesta vaan lähinnä ilmeisesti ohjanneet toimintaa sinne mistä ovat uskoneet enemmän tukea itselleen löytyvän.
      Samasta syystä koko energiapolitiikkamme ui syvissä vesissä ja utopioissa. Sekin sangen kalliilla ja aivan liian suurelta osin tuontiin nojaten.
      Jopa nykyinen Eesti on meihin verrattuna energian suurvalta ja näkijä. Sinne piskuiseen maahan tulee LNG valtameriterminaali. Meille vain jotain paikallisasemia pikkutankkereille eikä oikeastaan mitään tehdä liikenteen muuttamiseksi maakaasulla toimivaksi ja siten välittömästi ilman merkittäviä kalustokustannuksen lisiä saada luokkaa 30% vähennys liikenteen kokonaispäästöihin.

  2. Lauri Turpeinen

    Todellinen ekoteko olisi jos lopetettaisiin myrkyllisten jäteöljyjen (n. 5 miljoonaa litraa joka vuosi) levittäminen puunkorjuun ja jalostuslaitoksien ketjujen ym. kautta luontoon ja pohjavesiin.

  3. Martti

    >Metsäteollisuus näkee painavammat ajoneuvoyhdistelmät yhtenä keinona liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

    Ainakin teiden ylläpidolle siirretään merkittävät kustannukset akselipainojen kasvaessa. Tämä tulisi kompensoida, eli raskaille rekoille tienkäyttömaksut.

    Muuten olisi tarkoituksen mukaista, kun kerran punnitaan ympäristötekoja, tarkastella volyymien kasvaessa jalostusastetta. Mitä Suomesta lähtee vientiin?

  4. Esko Järvenpää

    Paljon on vielä tehtävää ajojärjestelyissä. Mänttä- Vilppulan sahalle menee kantatietä 56 tukkirekka ja palaa tyhjänä Jämsän suuntaan. Kuitupuuta tuodaan Mänttä- Vilppula suunnasta ja sekin rekka palaa tyhjänä takaisin.

    1. Eino Turjake

      Juuripa sen vuoksi metsäteollisuuden puu-ja tuotekuljetuksia pitäisikin nostaa vesille mahdollisimman paljon eli luoda se vesiliikenneinfra ja ainakin toinen kanava suoraan Pohjanlahteen tai Suomenlahteen yhdistetyiltä suurilta sisävesiltä.

      Vaikka osaa raakapuun vesikuljetuskalustosta mahdollisesti pitäisi ajaa täytenä yhteen suuntaan ja tyhjänä toiseen niin tyhjänä noin 50 rekallista puuta kuljettava alus palaa tyhjänä lähes yhden rekan saasteilla täyttöpaikalle

  5. zexelw

    Kuljetukset kumipyöriltä rautateille.

    1. Esko Järvenpää

      Ei ole rautateitä Jämsän korpimetsissä. Eikä riitä raiteet edes valmiiden tuotteiden satamauljetuksiin.

  6. Eino Turjake

    76 tonnisten metsärekkojen älykkyydestä voidaan kyllä olla Nietolan kanssa varsin eri mieltä. Ne voivat olla erityisen lyhyen ja paikallisen talousymmärryksen mukaan älykkäitä, mutta jos otetaan askelkin suuremman kokonaisuuden suuntaan, niin aivan älyttöämiä.
    Älykästä sen sijaan olisi lyhentää puun matkaa metsästä “rekalla” vain lähimpään vesi-tai rautatie kokoomapaikkaan ja laittaa siellä kiskoille tai laivaan/proomuun.
    Lauttahinauksessa on suuria ympäristö eli happikato-ongelmia kun kueren tanniinit syövät happea.

  7. Pekka

    Miten kestää tiestö entistä suuremmat rekat ? Nyt teiden korjausvelka on koko maassa 2 mrd €:a ja siihen koetetaan keksiä uusia rahoituslähteitä vaikka autoilusta kerätäänkin kyllä niin suuri veromäärä, että luulisi riittävän jos pantaisiin enemmän kuin se 1/7-osa liikenneväylien hoitoon.

    Kun talvet muuttuu lämpimämmiksi, niin metsätieverkosto heikkenee samalla entisestään. Metsäteollisuus voisi perustaa rahaston tieverkon kunnossapitämiseksi ja osallistua itsekin halvan kuitupuun saamiseksi jalostettavaksi edelleen kotimaasta. Varaa olisi mutta haluja puuttuu.

  8. Veli Leppäjuuri

    Bulkki tuotteita valmistavat bio- metsäyhtiöt tarvitsevat jatkuvalla syötöllä suurempia kuljetuksia, ja se on loppumaton yhtälö.
    Parempi olisi jos tehtäisiin jalostusastetta nostamalla suuremmat kuljetukset ja määrät tarpeettomiksi. Lastuja syntyy jalostusastetta nostamalla, ja työpaikkoja siinä sivussa lisää. Kuljetuksia voidaan myös huomattavasti vähentää kumipyöriltä vesistöille.

Jätä kommentti