Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 3.1.2018

Metsäteollisuuden innovaatiot syntyvät kumppanuuksista

Kommentit

4 kommenttia “Metsäteollisuuden innovaatiot syntyvät kumppanuuksista”

  1. Heikki Hassi

    Oikein hyvä kirjoitus,
    Biotalouteen siirtyminen tarkoittaa, että kasvava osuus ihmisten tarpeista tullaan tyydyttämään uusiutuvia luonnonvaroja, mm. metsävaroja innovatiivisesti jalostaen.
    Tuumii pieni ja ketterä kumppani Scitech Service Oy

  2. Jaakko Koskela

    Oikein hyvä. Maallikon on vain ollut vuosien aikana vaikea ymmärtää, ttä uusien tuotteriden kehittäinrn masrkkinoille on hidasta. Maitotölkki oli hyvä esimerkki. Nyt on helpompi odotella uusia tuotteita metsäreollisuudelta.

  3. Ilkka Hyttinen

    Kiitos Alina!,

    mieluummin metsän innovaatioita kuin avohakkuita, puiden polttoa saasteeksi ja CO2- kiihdytykseksi!…

    Suomella on edessä tiivis metsävaikuttamisen aika:

    http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248577-suomella-on-edessa-tiivis-metsavaikuttamisen-aika

  4. jorma fagerroos

    Oikein hyvä kirjoitus Alina Ruonala-Lingreniltä. Kehitystoiminta on hidasta, haastavaa taloudellisesti ja kumppanuuksia tarvitaan. Toivottavasti tällä alkavalla uudella vuosisadalla suurmetsäyhtiöiden apu on reilua mahdollisten uusien innovaatioiden saamiseksi lentoon sekä erityisesti liiketaloudelliseksi kannattavaksi. Valitettavasti yli 20- vuotta sitten suurmetsäteollisuuden suhtautuminen yhteistyöhön oli erilaista. Julkinen sektori julisti 90 -luvulla kansallisen kilpailun puun teollisen käytön lisäämiseksi ja erityisesti etsittiin mekaanista käyttöratkaisua pienpuulle (sellupuu). Kilpailun innostamana kehitettiin Lock-Wood menetelmä, jota tarjottiin suurmetsäteollisuudelle, jolta saatiin vastaus: “Jos tullaan pienpuun kokoluokassa sellupuun alueelle, sen parempaa bisnestä harvennuspuusta ei ole”. Kehitetty menetelmä ei kiinnostanut ja muina perusteluina metsäyhtiöstä mainittiin, että teollinen Lock-Wood tuotanto on teknisesti haastavaa, koska valmiita koneita tuotannon aloittamiseen ei ole olemassa.

    Eräs julkisyhteisö oma-aloitteisesti kiinnostui kehitetystä Lock-Wood menetelmästä ja lupasi rahoittaa koneinvestoinnin teollisen tuotannon aloittamiseen. Tuotantolaitos rakennettiin ja Lock-Wood menetelmä sai useita
    kansallisia palkintoja sekä tuotantoyhtiö useita kiinnostuneita yhteydenottoja eri maista. Muun muassa Etelä-Saksaan haluttiin rakentaa vastaava tuotantolaitos.
    Tässä vaiheessa suurmetsäyhtiö, joka tyrmäsi yhteistyön sellupuun käytöstä, yllättäen kiinnostuikin Lock-Wood teknologiasta ja lupasi esisopimuksen ehdoilla, jotka täytettiin, investoida suuren summan teollisen tuotannon tehostamiseksi, yllättäen vetäytyi yhteistyöstä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

    Tämä oli temppu, johon tähän päivään mennessä ei ole vastuullista selitystä annettu. Siksi yhteistyössä tulisi toimia juuri niin kuin Alina Ruonala-Lingren kirjoittaa, eli yhteistyö on voimaa. Sellainen toiminta kansallinen etu.

Jätä kommentti