Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 2.9.2016

Metsästä saa pölliä?

Kommentit

14 kommenttia “Metsästä saa pölliä?”

  1. Juha Hämäläinen

    “… metsiämme, tehtyä työtä ja investointeja halutaan nyt sosialisoida kansainyhteisön omaisuudeksi?”

    Vaikka luin blogisi, niin jäi silti hieman avoimeksi, millä tavalla se sosialisointi käytännössä tapahtuu.

    Se kävi selväksi, että ilmastopaketti on syy.

  2. Aimo Huikka

    Minäkään en saa otetta kirjoittajan viestiin, en edes tarkoitukseen.

    Sen sijaan on erityisen varmaa, että metsämme ovat sikakunnossa ja meillä on kaikki työ edessämme turvataksemme perus puunjalostusteollisuuden kotimaisen puun saannin.
    Tukki on tiukassa sanoisin metsiä tarkkailleena, en vaan niistä lukeneena.

    Yhtälailla on erehtymättömän selvää, että metsää ei voida käyttää kuutiotakaan enempää teollisen energian eli poltettavan biomassan tuotantoon millään sen mahdollisella tavalla. Ei hakkeena, ei pellettinä, ei nesteytettynä.

    Kaikki on säästettävä perus metsäteollisuudelle ja sitäkään ei saada pyörimään ilman tuontipuuosuutta.

    Metsien tuotto ja kunto on aivan puhdas propagandailluusio ja sen voi jokainen joka pöytänsä äärestä vaivautuu metsäteille tai sivuteille katselemaan havaita suoraan ja erehtymättä omin silmin

    Kun meillä aletaan ilmastopolitiikkaa toteuttamaan niin se on kyllä toteutettava aivan muulla kuin biomassan käytöllä. Fakta nimittäin on että metsiemme puun täyskasvuisesta normaalivolyymista valtaosa on joko savuna tai pienhiukkasina ilmakehässä ja parhaimmillaan paperina, kuituna tai puumateriaaleina kotimaamme ja maailmanmarkkinan käytössä

    Jos valtakunta tai hallitus aikoo vastuullista ilmastopolitiikkaa tehdä niin sen välittömin toimi on muunnattaa raskas liikenne maa-ja biokaasuille ja rakentaa lisää ydinvoimaa muutaman reaktorillisen verran nykyisten hankkeiden lisäksi.

    Metsiemme EU päin propagoitu hiilen sidonta on täyttä satua.

    1. Pentti W

      Ymmärrän, että älytön provo on kirjoitettu tekaistulla nimellä. Suurmetsänomistajana tiedän sinun puhuvan paskaa, Aimo.

      1. Aimo Huikka

        Vaikka varpaat olisivat suuret ja arat ja oma lompakko sydäntä lähimpänä valtakunnallisen lompakon sijasta, niin totuus on, että silmät eivät valehtele ja ne näkevät silloin, kaiken. Myös osana kokonaisuutta ne pienet metsät jotka on hyvin tai oikein hoidettu suuressa metsien riettaassa hoitamisessa ja kokonaisuuden pilaamisessa ahneudella ja lyhytnäköisyydellä.

        Oikein hoidetusta metsästä riittää puuta tuonnin avustamana perinteelliselle ja tulevaisuudessa kehitettävälle kuitu teollisuudellemme, mutta ei teollisesti poltettavaksi. Se oli se pointti mikä suurmetsänomistaja ilmeisesti missasi.

        Tuon teollisuuden puunsaanti on turvattava, ei metsänpolttajien!

      2. oss

        Kuten olet huomannut huikka on metsäteollisuuden lobbari, puuta ei saisi käyttää muuhun kuin halvalla suurten sellutehtaiden kitoihin, siksi metsäteollisuus pelkää energiakäytön lisäämistä, koska raakaaineesta tulis aitoa markkinatalouden kilpailua, kun tähän asti teollisuus on sunnalleen saanut määrätä mita haluavat maksaa, sen näkee siitäkin että teollisuus myy omia metsiään pois, eihän sitä olekään järkeä omistaa, kun saa metsänomistajilta halvalla puun ja metsän omistajille jää lähinnä työ ja laskut ..

  3. Hannu M.

    Loistava kolumni ja herättelevä.Kiitos Ahti Fagerblom

  4. matti

    Puun hyötysuhde energiantuotannossa liikkuu siinä 0,7-0,8 kieppeillä. Eli puusta aiheutuneet kulut on suuremmat, kuin bioenergian tuottamisen hyödyt. Tämän vuoksi energiapuun tuotantoa ei saisi olla juurikaan ollenkaan, ja biodieselit yms, hakkeet tulee tehdä metsäteollisuuden jätteistä ns.sivuvirroista. Ilman EU-tukia tämä metsän polttaminen ei tulisi kannattavaksi.

    Mites kaatopaikkojen polttaminen, saisiko sieltä suodatettua myrkyt pois tarpeeksi hyvin jo nykypäivänä?

  5. Jukka

    Mikä on kirjoituksen pointti? Nähtävästi EU vastaisuus on sen taustalla oleva syy, mutta mitä ihmettä se EU on nyt tekemässä, se jää koko kirjoituksesta epäselväksi. Jotenkin se kai on Suomea rankaisemassa, mutta miten ihmeessä? Tämä jää kirjoituksesta kokonaan epäselväksi.

    Valtion pitäisi kokonaan lopettaa puun energiapuuksi myynnin tukeminen niin karu totuus paljastuisi, kun puun myynti on kannattavaa ainoastaan valtion tukien ansiosta, kuten matti yllä kirjoitti. Aimo Huikka kirjoitti kommenteissa huomattavasti paremmin kuin Fagerblom kolumnissaan.

    Suomen metsien nykyinen tilanne on sitten mielenkiintoinen asia. Puuta on paljon, mutta se on laadultaan surkeaa. Paljon kertoo se että nykyään suomalainen puu menee suurelta osin energiapuuksi, koska se on niin höttöä ettei siitä voi mitään rakentaa. Surullista on että rakentamiseen käytettävä puu, jos haluaa jonkinlaista rakentamisen laatua, pitää tuoda itärajan toiselta puolelta. Testi: käykää kolmessa lautakaupassa ja ostakaa kolme kasaa suomalaista lautaa. Testatkaa millaisella paineella naulat sitten niihin lautoihin ampua että uppoavat hyvin, mutta eivät mene läpi. Tutkikaa minkälainen vaihteluväli paineilla on. Pohtikaa mitä johtopäätöksiä tuloksista voi vetää.

  6. juha22

    Älytön kirjoitus, ainoa joka pitää paikkansa on suomen päästövähennystavoite. Siinä taas Tsuhnaa on vedätetty.

    Mutta sensijaan on erittäin hyvä ettei metsiä polteta savuna ilmaan.
    Lainaus: ‘
    metsävarojemme voimakas kasvu ei ole sattumaa. Sen eteen on tehty töitä. On istutettu laadukkaita taimia. On perattu taimikoita. On kiihdytetty kasvua harvennuksilla. On kehitetty metsätalouden menetelmiä. Kaikkeen tähän on sukupolvien yli laitettu aikaa ja rahaa, jotta myös sadonkorjuuta voidaan lisätä. ”
    Juuri tuo toiminta on johtanut siihen ettei Suomessa juurikaan ole metsiä.
    On vaan puun kasvatus alueita joita ei pidä sotkea oikeaan metsään.
    On siis hyvä jos tässä asiassa harkinta annetaan EU’lle . Suomessa metsiä pidetään vain tuotantovälineinä.

  7. Ahti Fagerblom

    Kiitokset kaikille kommentoijille palautteesta, johon tässä kootusti hieman lisävalaisua:

    EU:ta emme ole vastustamassa, mutta hölmöä sääntelyä kylläkin. Sosialisoinnilla viittaan siihen, että valtiot voivat yleensä itse pitkälti päättää luonnonvarojen käytöstä eikä EU:lla ole toimivaltaa metsäasioissa. Nyt vaikuttaa siltä, että komissio haluaa päsmäröidä metsäasioissa entistä enemmän ja mahdollisesti rajoittaa puunkäyttöä tasolle, joka on alempi kuin mitä hallitusohjelmassa on kaavailtu. Vaarana siis on, että EU sosialisoi osan metsien kasvusta itselleen eräänlaiseksi ilmasto-omaisuudeksi. Se on toki selvää, että on monenlaisia mielipiteitä miten luonnonvaroja pitäisi käyttää ja keskustelu jatkuu. Jos terveys kestää ja aikaa riittää, niin asiaa voi ihmetellä täältä: https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2016/EN/1-2016-479-EN-F1-1.PDF

    Puun jalostuskäyttö on metsäteollisuuden leipälaji. Puun saatavuus jalostukseen on metsäteollisuudelle luonnollisesti tärkein pointti ja toki tuotteet kannattaa kierrättää. Tämähän ei onnistu, jos puut poltellaan savuna ilmaan. Jalostukseen kelpaamaton jämäpuu joutaa toki energiaksi.

    Tukipolitiikassa EU pyrkii feidaamaan tukitasoja alemmas, mikä on metsäteollisuuden mielestä oikea suunta. Markkinatalous voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen juttu.

  8. Tuure Nyqvist

    Bioenergia on soveliainta täydentäessään muiden uusiutuvien, – kuten aurinkosähkön ja lämmön, tuulivoiman, maa- ja ilmalämmön, geolämmön sekä vesivoiman ja eri varastointimenetelmien tukena, – varsinkin siirtymävaiheessa fossiilisista uusiutuviin.

    1. Aimo Huikka

      Kun täällä mielipiteitä joko faktoihin tai uskomuksiin perustuen esitetään, niin minä 40 vuotta energia-alan eri toiminnoissa toimineena “olen sitä mieltä”, että biomassan varaan ei voida eikä saa rakentaa yhtään lisää teollista energian tuotantoa, eikä sitä koskaan pidä sallia liikennepolttoainenesteytykseen, mitä kiinalaiset Kemiin haikailevat Haglund kilpenään.

      Aurinkovoima ja tuulivoima ovat triviaalivoimia joita voi harrastella, mutta joiden varaan ei liioin niiden taloudellisen mahdottomuuden vuoksi voi, eikä saa valtakunnan energiantuotantoa rakentaa.

      Valtakunnan energiantuotannon on rakennuttava stabiilin 24 h saatavilla olevan virtalähteen varaan. Silloin myös mielestäni kaikkein järjettömin voima eli tuulivoima minkä hollantilaiset hylkäsivät mahdottomuutensa vuoksi jo 1700 luvun lopuilla. Geovoima ei meille sovi kuin rikkaiden ja itsepäisten pihoille. Siihen vaaditaan ihan erilainen geologia.
      Ilmalämpö on varsinainen sähkösyöppö jonka voisi kutakuinkin suoraan unohtaa kun sekään ei lainkaan sovellu stabiilin verkkovirran tuottoon tai taajamalämmitykseen.
      Vesivoimaa emme voi käytännössä yhtään lisätä vaan on tyydyttävä siihen mikä on ja siitäkin pitäisi purkaa lukuisia muutaman megawatin turhakkeita jotka aiheuttavat luonnolle ja kaloille vain vahinkoa mitättömän sähkönsaannin kustannuksella.

      Tällä hetkellä käytettävistä olevista stabiilin energian tuotantomahdollisuuksista on tehtävä paletti Kaasuvoimasta, Ydinvoimasta, molemmat hyvin ilmasto ja luontoedullisia sekä sähkön tuotantoon että liikennepolttoaineeksi rajattomalla saannolla. Vanhaa hiilivoimaa voidaan parannella pienhiukkasten ja kaasujen talteenotolla ja pesemisellä ajettaessa sitä alas kaasu-ja ydinvoimaa lisättäessä, kunnes nyt piirustuspöydällä olevat uudet ydin ja fuusiovoima, sekä hiilidioksidista tehtävä syngas valmistuvat teolliseen käyttökuntoon.

      Aivan ensimmäinen toimi rationaalilla, yhteistä etua ajavan hallinnon energiapolitiikalla kuitenkin olisi tukien poistaminen kaikilta energiamuodoilta ja antaa markkinan valita millä menetelmällä se edullisimmin kykenee tuottamaan virtaa ja lämpöä kellon ympäri ja niillä päästörajoituksilla mitkä yhteiskunta on asettanut

  9. Antero

    Markkinaehtoisuus tarkoittaa suorien tukien poistamisen lisäksi myös rajoitteiden purkamista energia- tai puunkäytön joka tasolla. Kuitupuun hinnoittelulla ja ala-mittojen säätelyllä sekä rajoituksilla siitä, minkälaisen puun voi laittaa energiakasaan on syntynyt tilanne, jossa metsänomistaja eli puun kasvattaja on vuosikymmeniä tukenut puuta jalostavan teollisuuden pysymisen Suomessa. Puun arvoa mietittäessä pitää muistaa, että yksi kiintokuutiometri puuta sisältää saman energiamäärän kuin 200 litraa öljyä. Jos laskemme puhtaasti energia-arvoa ja hyötysuhteita, vastaa 1 kuutiometri noin yhtä barrelia (=159 l), jonka maailmanmarkkinahinta vaihtelee 30-60 euron välillä. Puun kulu pystymetsästä käyttöpaikalle toimitettuna vaihtelee koosta riippuen, mitä pienempää, sen kalliimpaa, vaihteluväli n. 15-50 euroa. Jos siihen lisätään metsänomistajalle maksettu pystyhinta, jota virheellisesti kantohinnaksi nimitetään, n. 15 euroa, on kokohinta puulle kilpailukykyinen, kun öljyn hinta on korkealla.

    1. oss

      Onhan se teollisuuden kannalta, mutta onko se puun myyjän kannalta, mutta nythän metsäteollisuus ehottelee, että pitäs ruveta pintaalaverottaa, etä metsänomistajan pitäs “pakkomyydä” se ei ole taas markkinataloutta, vaan sosialismia ..

Jätä kommentti