Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 18.12.2018

Metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen on tärkeää

Monimuotoiset ja elinvoimaiset metsät ovat metsäteollisuuden toiminnan perusta. Metsien vapaaehtoinen suojelu ja talousmetsien luonnonhoito ovat avainasemassa, kun metsäisten luontotyyppien tilaa parannetaan Suomessa.

Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden toinen arviointikierros on saatu päätökseen. Tällä kertaa arvioinnissa käytettiin uutta Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton menetelmää. Arvioinnissa luontotyyppien vallitsevaa tilaa vertaillaan menneeseen, tällä kertaa osittain vuoden 1750 tilanteeseen. Tulokseksi on odotetusti saatu, että moni luontotyyppi on 250 vuoden takaisista, esiteollisista ajoista muuttunut harvinaisemmaksi.

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on toden teolla herätty muutama vuosikymmen sitten. Vaikka metsäluonnossa monet muutokset tapahtuvat hitaasti, on myönteistä kehitystä nähtävissä: lehtipuuston osuus on lisääntynyt, puusto on järeytynyt ja esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta tärkeitä, järeitä haapoja on aikaisempaa enemmän. Viime vuosina metsäteollisuus on yhdessä muun metsäalan kanssa panostanut erityisesti lahopuun määrän lisäämiseen talousmetsissä. On odotettavissa, että toimintatapamuutokset alkavat vähitellen tuottaa positiivisia tuloksia luonnon monimuotoisuuteen.

Uhanalaisuusarvioinnista otettiin opiksi: konkreettisia toimia monimuotoisuuden hyväksi

Kymmenen vuotta sitten toteutetun luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin jälkeen tehtiin laajassa yhteistyössä toimintasuunnitelma uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Näitä toimia on toteutettu aktiivisesti metsäalalla. Esimerkiksi metsälakiin lisättiin suojeltavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, metsänhoitosuositukset on uudistettu ja lahopuun lisäämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Uusien luontotyyppien uhanalaisuutta koskevien tulosten myötä toimia metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on edelleen tehostettava.

Erittäin keskeisessä roolissa lainsäädännön ja metsäsertifioinnin lisäksi on ollut metsien vapaaehtoinen suojeluohjelma METSO. Jotta hyvä kehitys metsien suojelupinta-alan lisääntymisessä jatkuu, on METSO-ohjelman rahoitus ja henkilöresurssit turvattava myös tulevalla hallituskaudella.

Talousmetsissä monimuotoisuustyön vaikuttavuutta voidaan jatkossa parantaa kohdentamalla toimenpiteitä erityisesti sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty. Tähän esimerkiksi maisematason suunnittelu ja paikkatietoratkaisut tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia.

Metsäteollisuus haluaa jatkossakin mukaan suunnittelemaan yhdessä toimia, joilla parannetaan metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa. Sekä toiminnan suunnittelussa että toteutuksessa laaja yhteistyö tuo parhaat tulokset.

Kommentit

20 kommenttia “Metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen on tärkeää”

  1. Eino Turjake

    Metsäluonnon tilasta on ihan viime päivinäkin ollut varsin selkeitä kirjoituksia. Esimerkiksi Ylellä, Hesarissa ja jopa Helsingin uutisten 15-16.12 numeron sivuilla 4-5 koskien Helenin “puulämmitystä” ja sen huonoa vaikutusta luontoon ja ilmastoon.
    Jokaisen riippumattoman tutkijan mielestä metsien tila on huono ja menossa kiihtyvällä tahdilla huonompaan suuntaan erityisesti puusisällön, jakauman ja diversiteetin osalta.
    Kyllä metsäteollisuuden on myös kuunneltava riippumattomia asiantintijoita tai sitten mentävä “silmä kourassa” katsomaan metsiään ja aikaansaannoksiaan.
    Merkittävää metsänhoidollista ja korjuuteknistä parantamista tarvitaan ja nopeasti. Nopeimmin se alkaa lopettamalla erittäin turmelevat avohakkuut ja määrittämällä metsään jätettäväksi riittävän suuri runkomäärä hehtaarille, jotta voidaan katsoa metsä hakkuunkin jälkeen jatkuvaksi. Nykyinen jätän yhden siemenpuun pystyyn hehtaarin avohakkuuseen on metsänhoidon irvikuva.
    Myös metsän mikä tahansa käyttö kaupalliseen polttohakkeeseen tai pellettiin tulisi kokonaan lopettaa ja polttaa ainoastaan sellutehtaiden ja sahojen viimeinen jäte omissa uuneissa.
    Puuta voi kyllä tuoda omien metsien palauttamiseksi suurlaivauksina sieltä missä puun nopeakiertoinen viljely on mahdollista. Tämä siis pitääksemme kaikki sellupatamme pyörimässä.

    Lopullinen metsänhoidon ja metsäteollisuuden ratkaisu on kuitenkin merkittävä jalostusasteen nostaminen mikä taas ei ole mahdollista ellei ensin nosteta vientimyyjien tasoa niin, että kykenevät jalostetumpia tuotteita maailmanmarkkinoilla myymään.

    1. Metsänpoika

      Metsien monimuotoisuus lähtee kuviosuunnittelusta.Suunnitellaan hakattavat kuviot puustonijän puulajien maaston mukaan. Siellä missä on mahdollista hakata jatkuvankasvatuksen mallilla,laitetaan kuvioselostukseen maininta tästä..Suojeltavat kohteet suunnitellaan omana kuviona..Jättöpuu”puskat” suunnittelee (merkkaa) ostopomo tai konekuski..Rantametsät hakataan lehtipuita jättäen.Aukastaan pieniä kaistoja että vesistöt näkyy..Isoja avohakkuita ei suosita..Väliin jätetään pieniä kuviota ,jotka jätetään hakkaamatta ,tai harvennetaan

      1. Eino Turjake

        Tuo kuulostaa aivan järkeenkäyvältä ja tällaisista oikeista ajatuksista pitääkin keskustella. Kaikki eivät siihen van pöhöttyneen egonsa tai lompakkonsa vuoksi pysty vaan suosivat ad hominem ärjymistä keskustelun sijaan koettaen sillä keinolla jyrätä omat subjektiiviset intressinsä muiden yli.

        On selvää, että pieniä avohakkuita voidaan sietää, mutta ei alkuunkaan siinä mittakaavassa mitä rahastavat ja totaalisen vastuuttomat metsätilkun omistajat haluaisivat,
        Avoalueita voisi myös tehdä kapeina nauhoina niin että sen kapean avohakkuun yli ei ole luonnon siirtymistarpeella vaikeuksia ylittää.

        Jos metsänomistus olisi rationalisoitavissa niin, että omistuksen määrä pudotettaisiin vaikkapa 6000 metsänomistajaan ja alueet vastaavasti suuremmiksi niin nauhahakku ikäjärjestykseen porrastettuna olisi teoriassa mahdollista. Pienillä tilkkuomistuksilla järkevä metsänhoito ja korjaus ei ole mahdollista.

        Tämä on kuitenkin suurempi poliittinen kysymys, eikä ihan nopeasti toteutettavissa. Metsäteollisuuden kuitenkin tulisi mielestäni voimakkaasti ajaa metsänomistusalan massiivista suurentamista ihan omansa ja luonnon edun vuoksi.

        Kuitenkin raakapuun tuonti sieltä missä se nopeasti saadaan viljeltynä tuotettua on aina mahdollinen nopeastikin toteutettava ratkaisu metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden erilaisen puun tarpeeseen.

        Meillä kuvitellaan olevan metsää tolkuttomasti, mutta emme ole edes lähellä maailman 10 metsäisimmän maan listaa ja metsämme ovat hyvin heikossa hapessa minkä ilman mitään tilastoja jokainen jolla on silmät pystyy välittömästi ja ehdoitta toteamaan.

        Monessa maassa Euroopassakin metsiä hoidetaan tuloksellisemmin metsän ja metsäluonnon kannalta kuin meillä ja se johtuu lähes yksiselitteisesti vastuuttomista rahastajametsänomistajistamme ja vain osin metsäteollisuuden ajoittaisesta lyhytnäköisyydestä

  2. Metsäläinen

    Eino Turjakkeen äskeinen kommentti oli varmaan provokaatio, sillä ei kukaan oikeasti voi olla noin tietämätön.
    Ensinnäkin siemenpuuhakkussa ei jätetä yhtä siemenpuuta, vaan olosuhteista riippuen 30-50 siemenpuuta hehtaaria kohden. 1 siemenpuu hehtaaria kohden on avohakkuu eikä siemenpuuhakkuu. Toisekseen avohakkuista ei voi kokonaan luopua. Jokainen edes vähän metsän kasvatuksesta ymmörtävö ihminen tietää, ettei jatkuvaa kasvatusta todellakaan voi soveltaa kaikkialla. Eikä edes siemenpuuhakkuu ole apu tähän ongelmaan, koska sekään ei sovellu kaikkialle. Muutenkin avohakkuiden kieltäminen yksityismetsissä olisi rajua yksityisen omistuksen suojaan puuttumista ja lähestulkoon sosialismia.
    Minä en suostu, eikä kukaan muukaan maanomistaja suostu siihen, että kaupungeissa asuvat punavihreät metsää omistamattomat luonnonsuojelijat määrittelevät sen, mitä me saamme metsissömme tehdä.
    Suomen metsien palauttaminen ulkomailta puuta tuomalla oli kommentti, jota en myöskään ymmärrä. Ovatko maamme metsät muka loppuneet, tai metsöpinta-ala huomattavasti pienentynyt? Missä sellaista väittävät ihmiset asuvat, ovatko he sokeita, ovatko he missään tekemisissä metsien kanssa ja ovatko he koskaan käyneet metsässä?
    Veikkaan heidän asuvan urbaanissa ympäristössä ja olevan lähes sokeita, tai ainakin he näkevät vain sen mitä haluavat.
    Suomen metsiä ei tarvitse palauttaa, koska eivät ne ole minnekään kadonneet. Suomi on ollut ja on edelleenkin yksi Euroopan metsäisimmistä maista. Siihen nähden suomalaisen puun käyttökielto ja korvaavan raakapuun laivaus ulkomailta tuntuisi todella hölmöläisten hommalta, enkä usko yhdenkään vastuullisesti ajattelevan ihmisen kannattavan sellaista järjettömyyttä.

    1. Eino Turjake

      Myönnän, että yhden siemenpuun käyttö hehtaaria kohden oli provokatiivinen ja ei välttämättä ole absoluuttinen totuus jokaisella hehtaarilla.

      Lopusta olemmekin sitten metsäläisen kanssa sekä faktuaalisesti, taloudellisesti, että ennen kaikkea moraalisesti täysin eri mieltä.

      Objektiivinen lukija tietää, että minun linjallani on jokaikinen täysin riippumaton asiantuntija ja että aiheesta ja noista asioista on ihan viime viikkoinakin lehdistössä ollut valaisevia asiantuntijakirjoituksia.

      Eri linjalla olemme myös metsäteollisuuden edusta mitä minä haluan säilyttää samalla kun metsäluonto tulisi oikein hoidettua. Siihen raakapuun taloudellinen suur tuonti on yksi avaimista.

      Metsäläinen edustaa pienen metsäpläntin tai suonkulman omistaja ja rahastaja mentaliteettiä eli mielestäni juuri sitä mikä maamme ilmastoa ja luontoa tietoisesti ja puhtaasta ahneudesta vahingoittaa. Vihreät taas vahingoittavat luontoa ja ilmastoa ihan toisenlaisella älyttömyydellä.
      Kumpikaan, metsäläisväki ja viherpiipot eivät järjen tai kohtuuden ääntä ja objektiivista tietoa halua salli olevan olemassa

  3. Metsäläinen

    Eino Turhake näyttää olevan pelkkä provokaattori. Hän ei esitä mitään konkreettista näkemystensä tueksi. Ehkäpä siksi, koska hänen metsällinen tietämyksensä lienee niin heikkoa, ettei hän voi esittää mitään koska se ammuttaisiin alas saman tien.
    En minäkään väitä olevani maailman paras metsäasiantuntija, vaikka minulla on kaksi metsäalan korkeakoulututkintoa ja työkokemusta eri metsäalan organisaatioissa 30 vuotta. Lisäksi olen myös metsänomistaja (toisin kuin Eino) Minulla on siis sekä kirjaviisautta, että omakohtaista käytännön kokemusta metsäalan parista. Onkohan Einolla kumpaakaan, vai huuteleeko hän vain aikansa kuluksi tuuleen mutu tietoa ja nimeltä mainitsemattomien riippumattomien “asiantuntijoiden” yksilöimättömiä näkemyksiä. Kyllähän sellaisina voivat esiintyä vaikka papit, lukkarit ja kupparit, mutta ovatko he oikeasti metsäasiantuntijoita?
    Se onkin toinen juttu.
    Olen varma että voisin haastaa Einon debattiin metsällisten asioiden tiimoilta, mutta Einon tiedot ja asiantuntemus eivät taitaisi syvempään keskusteluun riittää. Lopuksi vielä se, että en koe olevani yhtään ahneempi kuin kukaan muukaan, vaikka metsänomistaja olenkin. Mahtoiko Einon ahneus kommentin taustalla olla jonkinlaista katkeruutta maanomistajia kohtaan, vai mistä siinä oli kyse?

    1. Eino Turjake

      Ei se asiaa muuta vaikka mitä oksentaisit. Sinäkin voit lukea vaikka lehtiä tai kuunnella radiota jotta tietosi paranisi.
      Tähän osastoon ei vain voi linkkejä liittää, siksi täällä on kirjoitettava ilman niitä
      Kyllä minä vedän kirjoituksistasi sen johtopäätöksen, että sinä ensimmäisenä vihaat metsäteollisuutta, toisena metsää ja kolmantena ilmastoa.
      Lisään vielä että metsää ei tarvitse omistaa siitä jotain ymmärtääkseen ja että myös riippumattomat metsä-ja energia asiantuntijat kuten Ollikainen ja Majava ihan pari mainitakseni erinomaisen hyvin metsän ja energian tuntevat vaikkeivät kantoakaan omista. MInä en edes halua omistaa mutta haluan että sitä kantoakin käsitellään yhteisen edun kannalta oikein.
      Sitä kantoa kun tarvitsevat ja on oikeutus paljolla muullakin elämällä kuin metsäläisten masseilla

  4. Metsäläinen

    Onpas Turhakkeella outoja kommentteja ja hänen ei tietenkään tarvitse perustella niitä, koska hän on pelkkä provokaattori. Näinhän asiat nettikeskusteluissa yleensä menevät ja tämä Eino “ystävämme” on siitä oiva esimerkki.
    Hänhän esimerkiksi väittää minun vihaavan metsäteollisuutta, metsää ja ilmastoa, eikä hän perustele typerää väitettään mitenkään, koska ei siihen pysty. Joka tapauksessa tuollaiset väitteet ovat absurdeja.
    Miksi minä hyvän metsällisen koulutuksen saaneena täysivaltaisena metsänomistajana vihaisin noita?
    Minun elämänkokemukseni perusteella korkeintaan joihinkin marginaalisiin ääriryhmiin kuuluvat ns. “hörhöt” niitä vihaavat, mutta en kuulu sellaisiin ryhmiin.
    Ja Eino myös väittää ettei tarvitse omistaa metsää siitä jotain ymmärtääkseen. Ilmeisesti Einon mielestä ei myöskään tarvitse omata minkäänlaista metsällistä koulutusta (kuten Einokaan ei omaa) ja siitä huolimatta muka voi olla metsäalan huippuasiantuntija.
    Tuollaisia typeriä aivopieruja en viitsi edes kommentoida.
    Lopuksi vielä se, että minun eivätkä kenenkään muunkaan yksityisen metsänomistajan metsät eivät ole yhteistä omaisuutta. Minun metsieni käyttöön ei kaiken maailman Einoilla ole minkäänlaista sananvaltaa. Voisin pelkästään Einon kiusaksi ja harmiksi avohakata sekä äestää ja istuttaa muutaman hehtaarin 20 vuotiasta nuorta metsää ja nykyinen metsälaki sen sallisi, mutta siinä ei olisi mitään järkeä. Siksi en kuitenkaan niin tule tekemään.
    Kuitenkin aion jatkossakin hoitaa metsiäni kuten parhaaksi näen ja yhteenkään toimenpiteeseen en kysy lupaa Einolta.
    Varmasti avohakkaan ja istutan tai kylvän osan metsistäni jatkossakin, osan taas uudistan uontaisesti siemenpuu tai suojuspuu menetelmiä käyttäen.
    Jatkuvaan kasvatukseen en ole lämmennyt, koska omistamissani metsissä on varsin vähän siihen soveltuvia metsikkkökuvioita.
    Einon on vain syytä niellä kiukkunsa ja hyväksyä se fakta, että hän ei voi puuttua niihin asioihin, jotka eivät hänelle kuulu.

    1. Hiilinielu

      Täyttä asiaa turiset. Tämän Einon kirjoitusten taustalla näyttää olevan syvä kateus metsää omistavia henkilöitä kohtaa. Voi jopa päätyä ajatukseen kyseessä olevan vihreän liikkeen sosialistisiiven trollin. Ei ole aikoihin tuntunut metsän myyminen näin hyvältä kuin tänä vuonna: hinta loistava ja Turjaketta sapettaa.

      1. Metsäläinen

        Olen tullut kanssasi samaan lopputulokseen tuosta Eino Turhakkeesta. Mielestäni hän on trolli ja blogin pitäjä voisi aivan hyvin bannata Einon pois.
        Eino on myös hyvin tietämätön, mikä on luonnollista koska hän ei omista metsää, hänellä ei ole minkäänlaista metsällistä koulutusta tai työkokemusta ja hän tietää vain sen, että metsässä kasvaa puita. Siihen hänen metsällinen osaamisensa loppuukin.
        Hän vouhottaa avohakkuita vastaan, vaikka ei ymmärrä sitä, että tietyissä olosuhteissa avohakkuu on ainoa vaihtoehto, jos metsä halutaan uudistaa. Ja metsän uudistaminen on jokaisen metsänomistajan oikeus, eivätkä vihreät ekoterroristit voi sitä oikeutta kieltää.
        Eino vouhottaa myös pienistä ja nauhamaisista avohakkuista. Hän on niin tietämätön ettei tiedä sitäkään, että pienialaiset alle 0,3 hehtaaria aukkohakkuut sekä kaistalehakkuut ovat nykyisin hyväksyttyjä menetelmiä. Alle 0,3 hehtaarin aukkohakkuut ovat siis sallittuja, eikä metsälaki velvoita maanomistajaa istuttamaan niitä. Sitä suuremmilla avohakkuu aloilla uuden taimikon syntymisestä on huolehdittava tavalla tai toisella. Sama pätee pitkälti kapeisiin kaistalehakkuisiin. Minä tiedän nämä asiat, koska minulla on hyvä metsällinen koulutus toisin kuin Einolla, joka vain luulee tietävänsä asiat.
        Täysin oma lukunsa oli Einon käsittämättömän järjetön kommentti metsänomistajien määrän vähentämisestä. Millä Eino luulee sellaisen toteuttavansa?
        Suomi on läntinen demokratia toisin kuin Einon ilmeisesti ihailema suuri, mutta köyhä itäinen kehitysmaa. Siellähän diktaattori Vlad Putlerin mahtikäskyllä voi tehdä millaisia omistusjärjestelyjä hyvänsä, mutta täällä Suomessa ei toimita samalla tavalla. Yksityistä maanomistajaa ei mikään taho täällä Suomessa voi pakottaa luopumaan omistuksestaan. Eino olisi varmasti tyytyväinen, jos kukaan yksityinen ei omistaisi metsää, koska Einolla itsellään ei ole siihen varaa. Nämä asiat eivät silti koskaan tule menemään kuten Eino ja muut vihreät ekoterroristit haluaisivat ja siitä on syytä olla todella kiitollinen.

      2. Metsäläinen

        En ole lainkaan varma siitä että Eino on “normaali” kansalainen.
        MTK:n sivuilla olevan tiedon mukaan Suomessa on noin 632 000 metsänomistajaa.
        Eino hyökkää kirjoituksissaan tätä varsin suurta joukkoa vastaan ja jopa spekuloi metsänomistajien määrän pudottamisella 1 %:in, eli kuuteen tuhanteen metsänomistajaan. Tuollainen ei kuulosta täysjörkisen ihmisen mielipiteeltä.

  5. Risto Lentonen

    Luontoilija
    Samalla vimmalla ja vahvemman oikeudella kuin tapoimme biisonit ja muuttokyyhkyt hävitämme metsäluonnon mitään aiemmasta oppimatta.

  6. Metsäläinen

    Hyvin on näköjään Greenpeacen, maan ystävien, luontoliiton ynnä muiden vihreiden luontohörhöjen ja itse itsensä asiantuntijoiksi korottaneiden vastuuttomien tahojen propaganda uponnut neitseelliseen maaperään. Siitä äskeinen Riston kommentti on hyvä esimerkki.
    Mainitsemieni tahojen viestiin uskotaan kritiikittä ja kaikki muu informaatio sivuutetaan kylmän viileästi.
    Enpä enää tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa.

    1. Metsäläinen

      Korjaus aikaisempaan kommenttiini: Metsäyhdistyksen mukaan Suomessa on 347 000 yli kahden hehtaarin metsätilaa. Metsätilan keskikoko on 30,1 hehtaaria. Metsänomistajia on noin kaksinkertainen määrä metsätiloihin nähden.
      Erkki Turhake haluaisi pudottaa metsätilojen määrän kuuteen tuhanteen.
      Tuollaiset löysät ja lapselliset heitot osoittavat selkeästi, että Erkki on pelkkä trolli.

  7. Eino Turjake

    Metsäläisen jouluruno

    Mieltä vaille metsäläinen oon
    Ankara on mulla uho
    Tavoitteenani metsän polttaminen ja tuho
    Järkeä kuuntele en
    kun aina vain minä oikeassa olen
    Metsä mulle rahaa antaa
    Hyvä että kaiken jaksan kantaa
    Jälkipolville noet ilmassa ja metsissä raiskiot jätän
    Lopulta hiilikellarissa sorkkien kanssa käkätän
    Hirvet ammun
    Puput ja pyyt tallon
    Teeret kaadan ketoon
    Minua, metsäläistä, sellaiset vaan etoo
    Ne metsiäni ja tuottoani haittaa
    Siis parasta on nekin lihoiksi laittaa

  8. Metsäläinen

    Eino Turhake haluaisi puuttua yksityisten maanomistajien oikeuteen hallita ja käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Eino siis ei ole maanomistaja, mutta on kuitenkin maanomistajille kateellinen. Tuo elämäntapa on tyypillistä kaupunkien vuokrakasarmeissa asuville punavihreille maailmanparantajille ja sosialisteille, jotka käyvät kerran vuodessa varastamassa joulukuusen jostakin ja eksyvät metsään heti kun auto lakkaa näkymästä.
    Onneksi Suomi on kuitenkin oikeusvaltio ja täällä yksityisen omistuksen suoja on niin vahva, että Einolla ja hänen hengenheimolaisillaan ei ole mahdollisuutta työntää pitkää nokkaansa asioihin jotka eivät heille kuulu.

  9. Metsäläinen

    Olen tullut kanssasi samaan lopputulokseen tuosta Eino Turhakkeesta. Mielestäni hän on trolli ja blogin pitäjä voisi aivan hyvin bannata Einon pois.
    Eino on myös hyvin tietämätön, mikä on luonnollista koska hän ei omista metsää, hänellä ei ole minkäänlaista metsällistä koulutusta tai työkokemusta ja hän tietää vain sen, että metsässä kasvaa puita. Siihen hänen metsällinen osaamisensa loppuukin.
    Hän vouhottaa avohakkuita vastaan, vaikka ei ymmärrä sitä, että tietyissä olosuhteissa avohakkuu on ainoa vaihtoehto, jos metsä halutaan uudistaa. Ja metsän uudistaminen on jokaisen metsänomistajan oikeus, eivätkä vihreät ekoterroristit voi sitä oikeutta kieltää.
    Eino vouhottaa myös pienistä ja nauhamaisista avohakkuista. Hän on niin tietämätön ettei tiedä sitäkään, että pienialaiset alle 0,3 hehtaaria aukkohakkuut sekä kaistalehakkuut ovat nykyisin hyväksyttyjä menetelmiä. Alle 0,3 hehtaarin aukkohakkuut ovat siis sallittuja, eikä metsälaki velvoita maanomistajaa istuttamaan niitä. Sitä suuremmilla avohakkuu aloilla uuden taimikon syntymisestä on huolehdittava tavalla tai toisella. Sama pätee pitkälti kapeisiin kaistalehakkuisiin. Minä tiedän nämä asiat, koska minulla on hyvä metsällinen koulutus toisin kuin Einolla, joka vain luulee tietävänsä asiat.
    Täysin oma lukunsa oli Einon käsittämättömän järjetön kommentti metsänomistajien määrän vähentämisestä. Millä Eino luulee sellaisen toteuttavansa?
    Suomi on läntinen demokratia toisin kuin Einon ilmeisesti ihailema suuri, mutta köyhä itäinen kehitysmaa. Siellähän diktaattori Vlad Putlerin mahtikäskyllä voi tehdä millaisia omistusjärjestelyjä hyvänsä, mutta täällä Suomessa ei toimita samalla tavalla. Yksityistä maanomistajaa ei mikään taho täällä Suomessa voi pakottaa luopumaan omistuksestaan. Eino olisi varmasti tyytyväinen, jos kukaan yksityinen ei omistaisi metsää, koska Einolla itsellään ei ole siihen varaa. Nämä asiat eivät silti koskaan tule menemään kuten Eino ja muut vihreät ekoterroristit haluaisivat ja siitä on syytä olla todella kiitollinen.

  10. Metsäläinen

    Eino Turhake väittää että Suomen metsien tila on huono, vaikka hänellä ei ole syvällistä tietoa asioista. Hänen oma kokemuksensa metsistä rajoittuu siihen, mitä hän on auton ikkunasta nähnyt ja senkin vain hyvin rajatulta maantieteelliseltä alueelta.
    Einon kommentit esimerkiksi metsien uudistamisajankohdasta ovat täysin vääriä, kun hän luulee että päätehakkuu tehdään pohjoisessa alle 50:n ja etelässä alle 60:n vuoden iässä. Etenkin pohjoisen oloissa metsän kasvu on niin hidasta, että kukaan ei uudista alle 50 vuotiaita metsiä
    Etelässä metsä kasvaa paremmin ja tietyissä oloissa 60 vuotias metsä on uudistuskypsää, mutta usein uudistaminen tapahtuu 70-90:n vuoden iässä.
    Eino ei näitäkään asioita tiedä, mutta silti hän vaahtoaa kuin paraskin oppimestari.

  11. Eino Turjake

    Palaamme asiaan taas seuraavassa kirjoituksessa jos se aihetta antaa. Tässä meni aloitettu asiallinen puheenvuoro pilalle kun esiin pomppasivat enemmän metsien tuhosta kiinnostuneet moraalittomat rahastajat joilla on patologinen tarve hyökätä sellaisten kimppuun joiden näkemykset asioista poikkeavat heidän omasta putkinäköisyyteen ja itsekkääseen ahneuteen pohjautuvasta tarpeestaan.
    Minä sentään osaan lopettaa kun näen että järjellinen keskustelu on täysin mahdotonta.

    1. Metsäläinen

      Kiitos itsellesi vain Eino Turhake.
      Aktiivisesti yrität sekoittaa puurot ja vellit, mutta metsäalalla itsekin työssä olevana ja yksityismetsänomistajana voin kertoa sinulle, että korkeintaan 1 % metsänomistajista ja 0,5%:a metsäammattilaisista on samaa mieltä kanssasi. Sinä olet siis todella vahvasti marginaalissa näkemyksiesi kanssa kuten kunnon trollien kuuluukin olla.
      Et varmaan tunne yhtään metsänomistajaa tai metsäammattilaista, joten et tiedä edes sitä että sinun mielipiteesi herättävät todella suurta vastustusta ja ärtymystä.
      Olen vedonnut myös metsälakiin monessa yhteydessä. Minä tunnen sen työnikin puolesta viimeistä piirtoa myöten. Sinä taas et siitä tiedä yhtään mitään, etkö edes halua tietää. Metsälain mukaisesti ne metsäalalla kuitenkin toimimme ja noudatamme esimerkiksi metsälain 10 pykälään kirjattuja erityisen tärkeiden kohteiden suojeluohjeita. Siinäkin mielessä syytöksesi metsien tuhoamisesta ovat törkeää valehtelua.
      Tämäkin oli pakko sanoa sinulle aivan suoraan, koska et olisi sitä muuten ymmärtänyt. Tosin epäilen että et silti sitä ymmärrä.

Jätä kommentti