Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 9.9.2016

Metsäalalta valmistuneen työllistymismahdollisuudet ovat moninaiset

Kommentit

18 kommenttia “Metsäalalta valmistuneen työllistymismahdollisuudet ovat moninaiset”

  1. Aimo Huikka

    Siinä on “likka” valinnut kunnon alan elämän suunnakseen. Metsäteollisuudessa kun on aivan 100% varmuudella maamme runkotulevaisuus ja myös kehitysmahdollisuudet tulevaisuuden metsäteollisuustuotteille ja innovaatioille.

    Metsistä on vaan osattava pitää oikein huolta ja nyt ei kyllä niin tehdä vaan metsä on jätetty kokonaisuutta ymmärtämättömien ja lähes pääsääntöisesti sen lompakkona näkevien tahojen järsittäviksí vailla vastuuta luonnosta ja tulevaisuudesta.

    Yksi pahimpia järsijöitä on MTK pohjainen biomassaenergia mitä ei teollisessa muodossa saisi lainkaan käyttää minkään muun kuin metsäteollisuuden hylkypuun ja tienvarsi siivouspuun osalta. Hyvin harkittuna paikalliskäyttöön myös hakkuualueiden siivousmateriaalin osalta pienemmissä lämpölaitoksissa ja kotitalousklapina.

    Metsien käytössä ja metsäteollisuudessa on myös osattava käyttää kokonaistalouden järkeä eli ymmärrettävä että esimerkiksi tuontipuusta jää maahan koko jalostusarvo lisättynä tuonti-ja vientilaivausten ja liikenteen arvoilla.

    Näitä asioita ei kuitenkaan liito-oravan papanoista elävät ymmärrä, joten niitä pitää olla ohjaamassa reaalisen ammatin ja työn ihmiset. Silloin voidaan metsätkin pitää sellaisessa kunnossa, että siellä voi elää muutakin kuin hirvikärpäsiä ja kirjanpainajia.

    Nuoriso on kaikenkaikkiaan erkaantunut pahasti reaalielämästä kuvitellessaan kaiken hoituvan pelejä tekemällä ja pelaamalla, ottamalla virtaa töpselistä ja vinguttamalla luottokorttia kun tulee nälkä tai tarvitsee jotain.

    Monet nuoret tuskin edes tietävät mikä on tehdas ja miksi sellainen ylipäätänsä on olemassa. Miksi tarvitaan prosesseja, prosessi-insinöörejä, levyseppiä, sellunkeittäjiä, metsureita tai miksi tarvitaan 24 tuntia ympäri vuoden saatavilla olevaa sähköä ja lämpöä ja niitä jotka sen aikaan saavat.

    Kun tulee kylmä niin kukaan ei pelejä ja pankkiireja kaipaa mutta eldaria kaipaa.

    Sivumennen sanoen, sattuman kautta päätyminen mihinkään ei ole erityisen suotavaa vaikkakin mahdollista menestyksellisesti. Parempaa ja varmempaa olisi kyky tiedostaa mitä haluaa ja mihin oikeasti omat taipumukset osoittavat ja valita uransa tietoisesti. Silloin siitä pakkaa tulemaan pysyvämpi ja laadullisesti parempi.

    Metsäala on kuitenkin hyvä valinta vaikka sattumalta.

    1. oss

      Ja hitot mä kannatan puun energiakäyttöä, luo painetta metsäteollisuudelle maksaa kunnon hintaa kuidusta, tähänasti teollisuus on lähinnä vienyt halvalla puun ja metsänomistajalle jäänyt lähinnä laskut ja työt, parhaimmassa tapauksessa metsänomistaja ei sa mitään tuottoo itselle koko metsän elinikänän ..

      1. Aimo Huikka

        Ilman puun energiakäyttöäkin kuitupuu ja muu puutavara on kautta aikain ollut keskimäärin 25% kalliimpaa metsäteollisuudelle kuin vastaava puu tärkeimmissä kilpailijamaissamme, mukaan lukien kalliit Ruotsi, USA ja Kanada.
        Osa hintahaitasta johtuu virheellisestä tilkku metsänomistuksesta verrattuna kilpailijamaiden ammattimaiseen suur metsänomistukseen kaikkine hoito, korjuu ja hallinta etuineen.

  2. oss

    Aimo Huikka on selkeesti metsäteollisuuden lobbari, puu pitäs saada ilmaseksi ..

  3. oss

    25 % kalliimpaa, kumma kun metsäyhtiöt myy metsiään, jos olis noin niin ei yhtiöt metsiä pois myis, mutta kun sadaan se puu “ilmaseksi” metsänomistajilta, jotka tekee työn ja yhtiö voitot ..

  4. Aimo Huikka

    Asia ei ole lainkaan niin yksiselitteinen mitä se kommenttien ahtaan tulkinnan mukaisesti saattaisi vaikuttaa vaan on aina kaiken suuntaisia sivujuonteita ja sävyjä.
    Siksi minä muun muassa kiteytän melko “raa’asti” realiteetit ja todellisuuden energiasta, luonnosta ja ilmastosta sekä maamme teollisista prioriteeteista joiden vain yksi, joskin suurin, tukijalka perinteellinen metsäteollisuus on.

    Enkä muuten satu olemaan millään tavalla metsäteollisuuden lobbari tai koskaan edes ollut sen palkkalistoilla ellei sellaiseksi lasketa kesätöitä v. 63 Kaukaan uuden tehtaan rakennusprojektissa.

    Minä olen lähes täysin energiateollisuus taustainen sen koko ketjun osalta ja se myös kansainvälisesti hyvin pitkään.

    Tästä syystä olen poikkeuksellisen tietoinen mitä voidaan suuressa mittakaavassa järjellisesti energiantuotantoon käyttää ja mitä ei.

    Minä, kuten esimerkiksi tänään bioenergia-aihetta käsitelleessä MOT ohjelmassa esiintynyt Prof. Olli Tahvonen näemme koko biotaseyhtälön ja realiteetit rationaalisesti ja tieteellisesti, emmekä tilaus selvityksinä joita nykyisin media tutkimuksina referoi. Niillä ei todellakaan ole mitään yhteistä tosiasioihin pohjautuvan tieteellisen tutkimuksen kanssa vaan nimenomaan lobbauksen. Eturyhmälobbauksen, missä tilattua ja ennakkoon määritettyä “tutkimusta” käytetään subjektiivisesti oman asian ajamiseen.

    Minäkin kirjoitan vain absoluuttisen selkeistä tieteellisesti todistettavista tilanne analyyseistä enkä uskomuksista, jonkun edusta tai varsinkaan jonkun välistävedosta.

    Luonnon ja ilmaston etu on että metsiämme ei käytetä muuta kuin tarkkaan rajattuna teollisen energian tuotantoon eikä juuri lainkaan polttoaine nesteytykseen.

    Esimerkiksi kasvipohjainen etanoli mikä on lobattu direktiiveihin ei ole ilmastohyödyllinen vaan haitallinen ja tästä ei ole mitään epäselvää kun asiasta tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin perehtyy tai edes käyttää objektiiviosta tietoa ja harkintaa asiaa miettiessään. Ei mitään epäselvää. Samoin ei ole mitään epäselvää siinä, että puumme tulee pääosin jättää perinteellisen metsäteollisuuden käyttöön ja että metsänhoitoa ja omistusta on radikaalisti uudistettava jotta kykenisimme pitkällä tähtäimellä siitä raaka-ainetta metsäteollisuudellemme ottamaan ja siitä uudestaan hiilivaraston aikaan saada. Nyt se varasto eli täysikasvuinen puu loistaa tyhjyyttään mutta “ilmastorikolliset” saavat risun ja roikon kasvuluvuista manipuloitua kasvumäärän mitä ei olekaan siellä metsässä vaan teoriassa ja kasvamassa mutta ei valmiiksi.

    Se balanssi mikä on pois sieltä metsästä on hiilidioksidina ilmassa ja se on tieteellisesti pääteltynä aivan ilmiselvää eikä sitä pysty mikään lobbari kätkemään ajattelukykyisiltä objektiivisilta ihmisiltä

  5. Aimo Huikka

    Siitä 25% kalliimmasta väitteestä saatte muuten ihan helposti selvää kun viitsitte kaivaa kansainvälisistä hintatiedoista pystyssä myydyn metsän tukki ja kuitupuuhinnat esimerkiksi Ruotsissa, Venäjällä, Kanadassa, USA’ssa ja vaikkapa Chilessä mikä myös on pitkäkuituisen puun suurtuottaja.

    Sitten noiden keskihinta vertailuun Suomen vastaavien myyntihintojen kanssa

    En nyt tässä ryhdy selittämään mistä tuo hintaero tappioksemme johtuu mutta viittaan mainitsemaani metsänomistuksen tilkkuisuuteen ja siitä aiheutuviin monenlaisiin metsätalousongelmiin. Metsähallinnon osuutta ei myöskään voi unohtaa.

  6. oss

    Eikait metsäyhtiöt yrittäsi myydä metsiään pois, jos kerta 25% puu suomessa kallimpaa, nehän päinvastoin yrittäsivät ostaa raakainelähteitä, se on yksinkertasta matikkaa, ei siinä tarvi selitellä mitään, mutta kuten todetaan puu on suomessa niin halpaa että se kannattaa ennemmin polttaa ku myydä, jos metsänomistajalle ei jää muuta kuin työ ja yhtiöt veivät voitot. ei siinä huikan hapatukset asiaa muuta mikskään ..

    1. Aimo Huikka

      Jos on vaikeuksia kielen vuoksi löytää kansainvälisiä hintoja niin sen verran autan, että hakusanoina voi kokeilla Lumber prices, timber prices, fiber wood prices.

      Sitten vaan lompakko auki ja maksamaan tilaamastaan hintatiedosta.

  7. oss

    Mutta kuten todettu, on hyvä että energiakäyttöä lisätään metsästä, tulee todellista kilpailua raakaaineesta, ja metsäteollisuuski joutuu maksamaan kunnohintaa puusta, mikäli mielivät saada puuta, ja se pelottaa yhtiöitä kun joutuvat vähän kilpaileen puusta, kun tähänasti ovat voineet käytännössä määrätä mitä haluavat maksaa ..

  8. oss

    En nyt tässä ryhdy selittämään mistä tuo hintaero tappioksemme – kenen tappioksi?, tuossa puhuu metsäyhtiön mies aivan selkeesti, paistaa kilometrin päähän.
    Kerran enson mes jossain tilaisuudessa puhui kuinka metsien tuottoa voisi parantaa (puhui enson omista metsistä, yleensä metsistä) – siihen tuli vastaus yleisön joukosta, nostatte kantohintaa, heti tuotto paranee :)

    1. Aimo Huikka

      Suomen tappioksi kansainvälisessä kilpailussa.

      1. oss

        Lue metsäteollisuuden tappioksi (hyvät voitot ovat tehneet vuosien aikana, jotta pystytään tuhlaan muutama miljardi tyhmiin kauppoihinki), kun eivät saa raakaainetta “ilmaseksi”, mutta joo pitäähän se sanonta paikkansa sen lauluja laulat jonka leipää syöt :) ..
        Mutta se on todella hyvä että energiankäyttöä lisätään, tuo aitoa markkinataloutta metsäpuolelle, kun joudutaan aidosti kilpailemaan raakaaineesta, eikä ole enään samanlaista ostokartellia kuin vuosia, vuosikymmeniä käytännössä oli metsäpuolella .

  9. Kaisu Lehtinen

    Kiitos Anna blogikirjoituksestasi. On mukava lukea eri mahdollisuuksista joita metsäteollisuus on sinulle tarjonnut. Uskon, että kirjoituksestasi iloitsee moni muukin opiskelija, joka miettii tulevaisuutensa suuntaa.

  10. veikko hintsanen

    OSS : Viitsimättä mennä sen tarkempiin yksityiskohtiin – totean vaan ,että meillä on edelleen metsäteollisuuden hankintakartelli täysissä voimissaan ( KTM raportti vuodelta 2007 sivu 24 ) . Voit tarkastaa katsomalla metsäteollisuuden tehtaitten sijainti ja metsän myyjien käytännön mahdollisuudet esim. vapaaseen kauppaan esim. vientiin (vrt viljanmyyjät) niin rannikolle kuin ulkomaisille ostajille (vapaa kilpailu) . Edelleen vedäpä lisä johtopäätökset siitä, että Suomi ei ole alkanut toteuttaa vuodelta 2011 sovittua EU liikennestrategiaa , jossa edellytetään maantieliikennevolyymien siirtoa raiteille ja vesille.

    Edelleen vesiliikenteen kehittämisiin on tehty TEN_T (EU rahoitusjärjestelmä jossa tukivaroja noin 23 miljardia) ja varoista korvamerkitty 10% vesiliikenteen kehittämisiin. Meillä ei ole anottu penniäkään vaikka jo 2000 luvun alussa mm Jyväskylän energia olisi halunnut risut maanteiltä vesille, ei vaikka meillä on EU:ssa toiseksi eniten vesiväyliä. (ranskalla eniten-meillä lähes 8000 km sisävesillä)

    Talviliikenne ongelmat vesiliikenteen osalta ovat ratkaistut jo aikoja sitten …..ne ovat enää vain myyttejä lobbareitten power pointeissa.

    1. Aimo Huikka

      Mitäs mieltä Veikko olet henkilökohtaisesti ja merikapteenina sellaisesta ajatuksesta, että toisimme vapaata puuta suurilla “puu”bulkkereilla, vaikka ESL suurimmilla Pohjoisamerikasta pitkäkuituisena ja Eteläamerikasta lyhytkuituisena.
      Kuoriaisten tappo suljetussa ruumassa matkan aikana “kaasuttamalla” tai jopa höyryttämällä.

      Purku Eteläsuomen ja Pohjanlahden suurpurkusatamissa ja jatkokuljetus sekä rannikon, että sisämaiden tehtaille niin että kanavat olisi aukaistu Oulujoesta Saimaalle ja Kymijoesta sekä Saimaalle että Päijänteeseen ja mahdollisesti jopa Porista Näsijärveen ja sitten olisi olemassa se sisävesi ja kanava sopiva laivasto kuljettamassa esimerkiksi raakapuuta sisämaan tehtaille, kaoliinia myös ja tuomaan sellua, sahatavaraa ja paperia taas rannikon ulkomaansatamiin.

      Näitä aluksia jotka voivat kuljettaa vaikka 50-100 rekallista suuntaansa muutaman hengen miehistöllä. Sellaisia millaisia olen nähnyt sinunkin saiteillasi.

      Näin koli aikana jo seilanneena ajattelisin itse sitä monen hyvän kautta. Koliseilaajana aloitin ja kai juuri siitä energiakuljetuksesta siirryin luontevasti energia alalle

    2. oss

      Onhan se olemassa edelleenki, eihän puulle sa suomessa mitään tuottoa, senhän kertoo sekin että metsyhtiöt myy omia metsiään pois, jos puu olisi kallista niineikait metsäteollisuus myis metsiään pois, nyt se on helpompaa kun ei metsänomistajille tarvi maksaa käytännössä mitään ..
      Senhän näkee huikan kommenteista, joka on metsäteollisuuden lobbari..

  11. Pekka

    Miten se Suomessa kuitupuu olisi ollut 25 % kalliimpaa, kuin muilla ?
    Venäjältä on tuotu puuta, jonka hinta rajalla on ollut n. 50 € , täällä tienvarsihinta n.30 € ja nykyään sen alle monta euroa.
    Ruotsalaiset rekat ajaa nykyäänkin Itä-Lapistakin kuitupuuta länsinaapuriin.

    Konaiskuvassa pitäisi laskea sekin, kuinka paljon häviää tuloja, työpaikkoja ja verotuloja, kun kotimainen puu on halpaa eikä usein mene edes kaupaksikaan.
    Laivat seilaa ulkomaisten lippujen alla, ulkomaisella työvoimalla. Niistä
    ei tuloja tule kotimaahan.

    Metsäteollisuuden pitää saada puunsa, mutta mo:n kustannuksella
    liiaksi halpuutettu puu vähentää haluja ja mahdollisuuksia hyvään tien-ja metsänhoitoon. Se heikentää pitkityksessä myös teollisuuden puunhankinta mahdollisuuksia.

    Myös bioöljyjen ja lämmön tuottoon riittää puuta, kunhan tuulivoiman
    ja muun liiaksi tuetun energiantuotannon edistäminen muutetaan
    oikeasti kotimaisen ja uusiutuvaa energiaa suosivaksi esim. verottamalla
    saatuttavampia fossiilisia e-lähteitä enemmän.
    Puuta riittää kotimaassakin. Inventoinnit kertoo puun kasvun lisääntymisen ja määrät luotettavammin kuin mutu-arvailut.

Jätä kommentti