Metsäalan työpaikkoja ja uramahdollisuuksia on ympäri Suomen. Laadukas koulutus markkinoi itse itseään ja varmistaa työvoiman riittävyyden tulevaisuudessakin.
Nykyiset metsäalan toisen asteen koulutusmäärät vastaavat laskelmien mukaan kohtuullisen hyvin työelämän tarpeita. Riittävien määrien ohella on tärkeää kehittää opetuksen laatua ja saada opiskelijoiden osaaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin työelämässä vaadittavia tietoja ja taitoja. Koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota nuorten ammattiin kasvattamiseen ja työelämän pelisääntöjen tutuksi tekemiseen. Opetuksessa opiskelijoilta tulee vaatia asioita, joita työelämässä vaaditaan, kuitenkin tunnistaen nuorten kyky oppia ja omaksua uusia asioita. Mieluummin alussa laadukkaasti ja rauhallisesti kuin nopeasti ja hutiloiden. Alussa on tärkeää opettaa ja oppia oikeat sekä laadukkaat työtavat, jonka päälle vauhtia on helpompi kasvattaa harjaantumisen ja kokemuksen myötä.
Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta lisää se, että oppilaitosverkosto on koko maan kattava ja lähellä nuoria. Koulutuksen saavutettavuus on tärkeää etenkin metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa. Moni alasta kiinnostunut nuori toivoo työllistyvänsä lähelle kotiseutuaan. Metsäkoneala ja yleisesti metsäala työllistää koko Suomessa. Työpaikkoja ja uramahdollisuuksia on ympäri Suomen. Tämä on metsäalan vahvuus.
Ajanmukaiset oppimisympäristöt ja opetusvälineet, kuten konekalusto, simulaattorit ja tietojärjestelmät, parantavat metsäalan kuljettajakoulutuksen vetovoimaa. Lisäksi on tärkeää kehittää opettajien ammattitaitoa ja oppilaitosten työelämäyhteistyötä. Laadukas koulutus markkinoi itse itseään nuorten keskuudessa.
Metsäteho on laskenut ja arvioinut Savotta 2025 -laskelmassa metsäalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden tarvetta vuoteen 2025 asti. Työntekijöiden tarvearvio perustuu laskelmissa työsuorite-, olosuhde- ja tuottavuustietoihin ja arvioihin niiden kehityksestä.
Laskenta tehtiin kahdelle vuoteen 2025 ulottuvalle skenaariolle. I skenaario perustuu oletukseen, että kotimaisen teollisuuspuun käyttö nousee tiedossa olevien investointipäätösten myötä 65 milj.³:iin ja metsähakkeen käyttö 12 milj.³:iin vuodessa.
Laskelmien mukaan puutavara-autonkuljettajien kokonaistarve on käynnissä olevien investointien seurauksena noin 3 300 henkilöä v. 2025. Puun käytön kasvusta huolimatta määrä on hieman nykyistä pienempi koska autokaluston kuljetuskapasiteetti kasvaa ja sen lisäksi autokuljetuksen tuottavuuden odotetaan paranevan tarkastelujakson aikana 15 %:lla.
Uusia puutavara-autonkuljettajia tarvitaan keskimäärin noin 220 henkilöä vuodessa. Uusien puutavara-autonkuljettajien tarve ylittää yli kaksinkertaisesti valmistuneiden määrän.
Metsäkoneenkuljettajien kokonaistarve on I skenaariossa investointipäätösten seurauksena noin 6 200 henkilöä v. 2025. Puun käytön kasvusta huolimatta määrä on vain hieman nykyistä suurempi koska korjuutyön tuottavuuden odotetaan paranevan tarkastelujakson aikana 20 %:lla.
Uusia metsäkoneenkuljettajia tarvitaan seuraavien 10 vuoden aikana keskimäärin noin 330 henkilöä vuodessa. Uusien kuljettajien tarve on suurimmillaan seuraavien lähivuosien aikana, kun teollisuuden puun tarve nousee nopeasti. Nykyinen valmistuvien kuljettajien määrä riittää keskimäärin kattamaan uusien kuljettajien tarpeen, mikäli valmistuneiden osaamistaso ja alalla pysyminen on riittävää. Tämä on tärkeä viesti sen puolesta, että ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä metsäalan ammatillisen koulutuksen aloituspaikat pitää turvata valtakunnallisesti, ja koulutuksen järjestäjät omalta osaltaan tekisivät sellaisia määrällisiä linjauksia, että metsäalan työvoimatarve tyydyttyy myös alueellisesti.
Palkkaus ratkaisee myös jaksamista ja viihtymistä, eli suurteollisuuden ei kannata syödä hengiltä urakoitsijoita, jos haluavat puuta tehtaalle.
Muuten metsä työllistää murto-osan aikaisemmista tarpeista. Eli laatuun kannattaisi satsata, ennakkovalintaa tarkemmin (koska koulutus on superkallista) sekä alalle alkaville kilpailukykyiset olosuhteet, palkkaus, työaika, työmatkakorvaukset, työn jatkuvuus, ympärivuotisuus, normaalilomat. Näitä edellytyksiä ei voi repiä urakoitsijoiden selkänahasta, vaan suurteollisuuden olisi hieman tingittävä omista voittotavoitteistaan ja nyt satsattava tasaiseen turvalliseen puunsaantiin. Johon hyvin pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös nyt tehdyn työn laatu.
Metsissä työskentely muuttuu yhä enemmän pätkätöiksi. Esim. Motoyrittäjät hakkaavat vain sen aikajakson vaikka 1 kuukauden puuntarpeen sahoille. Sellutehtaille ei hakata paljonkaan varastoon sellaista puuta jota ei pystytä kuljettamaan kesällä. Aika poukkoilua jatkuvasti..3kuukauden jaksoja seurataan.Metsänhoitotöihin palkataan alipalkattuja ulkomaisia tekijöitä istutus,raivuu yms.töihin. Syntyy aliarvostusta tälläisiin töihin..
Toimihenkilöpuolella palkataan määräaikaiseen työsuhteeseen väkeä, Käytetään harjoittelijoita. Eläkkeelle jääneen tehtävät siirretään kylmästi lähialueen toimihenkilön hoitettavaksi..Metsänhoitajia käytetään alemman toimihenkilöiden työtehtävissä..hyvä näin aluksi…
Tällä hetkellä metsäteollisuuden kuningasajatus on, että valtio antaa metsänomistajille satoja miljoonia tukirahaa ja se laskee puun hintaa.
Uskooko joku vakavissaan että tämä saataisiin toimimaan.
Mutta ei ole Vammasille.Koska emme anna vammaisten tehdä töitä.
Pienien metsäalojen omistajien ei ole kannattanut tukia hakea, niistä suurin osa kun menee pyrokratiaan. En muutenkaan kannata tukia joka paikkaan. Korkea verotus on vienyt puun tuottamisen kannattamattomaksi. Maaseudulla maksetut verot valuvat kaupunkien hyväksi. Maaseudulla ei enää teitäkään korjata. Kaupunkilaiset omistaa paljon metsiä, ovat suurelta osalta säälittävässä kunnossa hoitamatta. Maanviljeliät ja yrittäjät maaseudulla hoitaa parhaiten metsät.
Metsäalan koulutusta tulisi tarkastella metsäklusterinakin: vaikka puu saadaan liikkeelle metsästä, on oleellista saada sille myös korkea jalostusarvo. Mekaanisen puunjalostuksen koulutus on ajettu alas jos sitä on ollutkaan. Myös amk-tasoa tarvitaan pyörittämään yrityksiä ja tuotekehitystä. Viime laman alun koulutuksen supistuksia itketään jo nyt, kun isot ikäluokat ovat jääneet osin työelämästä. Tehtyjä koulutustarveselvityksiä on rahan puutteessa heitetty romukoppaan: mikä lienee lopputulos?
Metsäkonealalla palkkaus on monilla kuljettajilla aika kehnoa. Suuret avainyrittäjät saavat sopimukset. Kuka kouluttaa uuden kuljettajan?Pistetään metsään ilman “kisälliä”Keväällä ja kesällä tulee seisokit .Puute kesäkelpoisista savotoista.Teollisuus ja sahat hakkauttavat vain sen hetken tarpeensa puutavaralajeittain..jatkuvasti seisokkeja..Työmatkat pitkiä,talvet yhä lyhyempiä. Silloin työtä vaikka kellon ympäri
Toimihenkilöpuolella viisikymmenvuotias on jo “kehäraakki”Sanerataan ulos seuraavissa yt neuvotteluissa. Jos on vielä sairastellut ,annetaan pikkuhiljaa potkut.Alisuorittajille annetaan ensin kirjallinen varoitus. tai pakkosiiretään kauaksi uusiin “haasteisiin”..