Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 19.6.2018

Mänty, kuusi ja koivu (ja mitä niillä tehdään?)

Suomessa luontaisesti esiintyviä puulajeja on noin 30, joista yleisimmät ovat mänty, kuusi ja koivu. Suomen metsäteollisuus on rakentunut niiden ominaisuuksien pohjalle.

Mänty, honka, petäjä – rakkaalla lapsella on monta nimeä – pätee myös tässä yhteydessä, sillä mänty on Suomen yleisin puulaji. Puolet Suomen puustosta on mäntyä. Mänty kasvaa pohjoisempana kuin kuusi ja on kasvupaikkavaatimuksiltaan vaatimaton, eli se menestyy myös karuilla ja kuivilla mailla. Männystä on saatu aikojen saatossa tervaa ja nälkävuosina myös leivän jatketta. Nykyisin mänty on tärkeä raaka-aine sekä saha- että selluteollisuudessa. Vuonna 2016 sahateollisuus käytti 12 miljoonaa kuutiota järeää mäntyä eli tukkeja ja selluteollisuus 14 miljoonaa kuutiota pienempää kuitupuuta. Mänty on kevyttä mutta kestävää rakennuspuuta. Havupuista valmistettu pitkäkuituinen sellumassa antaa paperille lujuutta, mikä on merkittävä kilpailuetu tropiikin lyhytkuituisia puulajeja vastaan.

Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji, sitä on 30 % puustosta. Kuusi on viljavampien kasvupaikkojen puulaji ja se sietää varjostusta varsinkin nuorella iällä erittäin hyvin. Tämän vuoksi monet alueet kuusettuvat herkästi ajan kuluessa. Kuusen puuaine on kevyttä ja väriltään vaalean kellertävää tai valkeahkoa. Kuusi onkin suosittu puu sekä sisä- että ulkorakenteissa ja sitä käytetään myös sisustuspuuna oviin, erilaisiin laudoituksiin ja panelointiin. Kuusitukkeja sahattiin vuonna 2016 lähes 13 miljoonaa kuutiota. Lisäksi vaneriteollisuus käytti järeää kuusta 1,7 miljoonaa kuutiota. Massateollisuudessa kuidutettiin kuusta lähes 9 miljoonaa kuutiota.

Koivu on maamme yleisin lehtipuu. Koivun puuaines on vahvaa, sitkeää ja taipuisaa ja siksi se on suosittua puusepänteollisuudessa. Koivu sopii hyvin huonekalujen, lattioiden ja vanerin raaka-aineeksi. Vaneriteollisuus käytti vuonna 2016 noin 1 miljoona kuutiota koivutukkeja. Lyhytkuituisen hienosellun valmistukseen koivukuitupuuta käytettiin vuonna 2016 noin 8 miljoonaa kuutiota. Lyhytkuituinen sellu parantaa mm. paperin paino-ominaisuuksia.

Muiden Suomen puulajien merkitys teollisuudelle on pieni, mutta puusepänteollisuudessa useasta lajista loihditaan mitä moninaisimpia, kauniita käyttö- ja koriste-esineitä, kuten huonekaluja, astioita, rasioita ja puukonpäitä.

Metsäteollisuudessa kehitetään koko ajan uusia tuotteita. Puusta syntyy uusia tuotteita bioenergia-, biopolttoaine- ja biokemikaalien alalle. Puusta valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita esimerkiksi pakkauksissa. Puu sisältää moninaisia ainesosia, joita voidaan käyttää myös kosmetiikka- tai lääketeollisuudessa. Tekstiiliteollisuuteen kehitetään puusta tehtyjä tekstiilikuituja, joilla voidaan korvata mm. puuvillaa tai polyesteriä.

Kommentit

8 kommenttia “Mänty, kuusi ja koivu (ja mitä niillä tehdään?)”

  1. Nakki

    Hevoskastanijasta voi sorvata dildoja.

    1. Aina Saamaton

      Kiitti vinkistä, asunkin tässä Hesperianpuiston laidalla.

  2. Matti Saarinen

    Suomalaista koivuvaneria (Finn Birch / Marine Plywood) käytetään maailman parhaimpien LineArray-kauttimien valmistukseen! Amerikkalaisen Clair Globalin asiakkaita ovat mm. AC/DC, Elton John, jne..

  3. Klaara

    Ja ei pidä unohtaa että aika paljon tulee vessapaperia, myös enenevissä määrin vientiin. Sopii miettiä tätä aina kun yrittää sienestää, marjastaa tai muuten vaan nauttia luonnosta talousmetsäksi muuttuneessa lähimetsässä. Kuinka pitkään tulos voi vielä väenväkisin kasvaa ja mitä jää jäljelle?

  4. Veli Leppäjuuri

    Tässä on palattu takaisin -60 luvulle, jolloin Suomi oli bulkkituotannon kärkeä maailmalla metsätaloudessa. Bio sana tietenkin on itsessään 2000 lukua, mutta sen käyttäminen sellutuotannon etuliitteenä, on niin sanottua kusetusta. Suomi on tekemässä samat virheet kuin Ruotsi aiemmin, jossa ahneet avohakkuut ovat täyttämässä biotehtaiden nielut.

    1. Eino Turjake

      Pitää täysin paikkansa, että bio etuliite on 100% puhdas markkinointimielikuvaliite jolla on muokattu vanhoja toimintoja ja tuotteita näyttämään ihan uusilta, hienoilta ja vastuullisilta.

      Samoin on aihetta arvioida, että kokonais metsäteollisuuden tuotannossa on otettu pikemminkin askelia taaksepäin lisäämällä vähän jalostetun sellun tuotantoa korkeammin kehitettyjen kuitutuotteiden ja puuteollisuuden korkeatasoista ja täysi-ikäiseksi kasvatetun puun laadun kustannuksella.
      Pieniä tehdaskohtaisia valon pilkahduksia toki on. Kokonaisuudessa Metsäteollisuuden halu ja kyky kuitenkin pelottaa sillä ihan liikaa pidetään huolta ja tehdään liiketoimintaa metsien kaikkein alhaisimmalla ja todellisuudessa erittäin ilmastohaitallisella puun energiakäytöllä muussa kuin korkeamman jalostuksen hukan yhteydessä.
      Rakennustuotteiden tuotekehitykseen ja markkinointiin pitäisi satsata paljon enemmän. Samoin erikois ja sekakuitujen tuottamiseen ihan tekstiilikäyttöön bulkkimittakaavassa. Jos jäädään sellun ja sahatavaran tasolle pysymme aina henkisesti köyhänä tervanpolttaja kansana. Terva muuten erinomainen metsäkemian tuote!
      Sahatavaran myyjätkin voisivat lisätä ainakin yhden jalostuskerroksen eli höylätä sen lankkunsa ja myydä höylätävaraa.

  5. Eino Turjake

    Tärkeintä järkevästi jalostetun puutuotteen kannalta ovat nämä kaksi seikkaa:

    1. Tutkimus.-ja kehitystyöhön panostetaan vieläkin enemmän ja luodaan myös puusepänteollisuuden uusia kaupaksi käyviä korkean jalostusasteen tuotteita ja rakennustuotteita

    2. Vain todellinen mekaanisen puunjalostuksen ja sellu sekä puukemian minimaalinen ja lopullinen hylkytuote käytetään matalimman jalostusarvon energiaksi ja ilmastotuholaiseksi, mitä metsän ja suon polttaminen erityisen voimakkaasti on kun balanssilaskelmaan otetaan kaikki tekijät täydestä arvostaan eikä valita pientä itselleen sopivaa lukua tai ajanjaksoa ja kertoa sillä kaikki, kuten nyt tehdään.

    Puumme on meille aarre ja sitä on aarteena käsiteltävä eikä sallia sitä ahneudella tuhottavan sukupuuttoon. Puustamme on päästävä omalle kohtuulliselle osingolleen myös metsästä riippuvan eläimistön ja eliöstön.

    Ei voida toimia niinkuin UPM Kuukkelimetsässä Ruokolahdella

  6. Juha Koivisto

    Tiedostettu ja hallittu, kestävän kehityksen mukainen monipuolinen ja -lajinen hyöty- ja virkistyskäyttö. Ajatus hyvin hoidetusta Suomen kansallisomaisuudesta, josta koko maa hyötyy, kannattaa enemmän maanläheisesti ja kansankielellä esitellä kansalaisille. Mitä? Kuka? Kenelle? Miten? Milloin? Missä? Miksi? Miten tästä eteenpäin +10, +20, +30,…vuotta?

Jätä kommentti