Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 13.11.2018

Lintujen pesintää ei tahallaan häiritä

Lintujen pesimäaikaan toteutettava puunkorjuu nousi yllätyksellisesti keskusteluun europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen tuoreen blogin myötä. Aihe ei ole uusi tai yllättävä, mutta ajankohta on. Teemasta on keskusteltu usein keväisin lintujen pesimäajan kynnyksellä.

Pietikäinen esitti blogissaan, että juuri Suomi rikkoo kesähakkuisiin liittyvällä tulkinnallaan EU-lainsäädäntöä lintujen suojelussa. Väitteen ytimessä on kysymys, onko kesäisin toteutettava puunkorjuu lintujen tahallista häirintää vai ei.

Kesäisin toteutettava puunkorjuu ei ole lintujen tahallista häirintää.

Suomalainen metsäteollisuus suhtautuu vakavasti lintujen pesinnän huomioimiseen osana metsänhoitotöitä sekä EU:n lintudirektiiviin ja sen oikeaan soveltamiseen. Siksi metsäteollisuus pitää tärkeänä, että Suomen viranomaiset käyvät asian vielä yhdessä läpi komission kanssa.

Lintujen pesinnän huomioon ottaminen on ollut keskeinen osa suomalaista kestävää metsätaloutta 1990-luvun lopulta lähtien. Käytännössä hakkuita suunnataan lintujen pesimäaikaan kuiville ja kuivahkoille kankaille, joilla lintujen luku- ja lajimäärä ovat huomattavasti vähäisemmät kuin rehevillä kasvupaikoilla. Esimerkiksi lehdoissa, korvissa ja rehevissä rantametsissä vältetään puunkorjuuta touko-kesäkuussa.

Paikkatiedolla lisää rauhaa linnuille

Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on Suomessa 20,3 miljoonaa hehtaaria. Arvion mukaan uudistushakkuita toteutetaan vuosittain touko-kesäkuussa noin promillen pinta-alalla tästä. Lisäksi uhanalaisten lintujen pesät kierretään puunkorjuussa aina kun pesäpaikat ovat tiedossa. Nämä käytännön järjestelyt eivät tue käsitystä, että puunkorjuussa häirittäisiin tahallisesti lintuja.

Uusimman paikkatiedon myötä lintujen eloa voidaan vielä entisestään rauhoittaa. Metsäteollisuus on jo pitkään kannustanut paikkatiedon avaamiseen, jotta esimerkiksi tiedot harvinaisten petolintujen pesäpaikoista olisivat eri toimijoiden käytössä. Jos metsissä toimivilla yrityksillä olisi ajantasaisin tieto huomioitavista kohteista, sitä myös hyödynnettäisiin metsien käsittelyä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Nyt tilanne ei valitettavasti ole näin, vaan metsätalouden toimijoiden käytössä oleva paikkatieto petolintujen pesäpuista on puutteellista.

Puunkorjuuta tehdään ympäri vuoden, sillä tehtaiden pyörät pyörivät tasaisesti läpi vuoden. Samalla varmistetaan myös se, että suomalaisilla metsäalan toimijoilla on töitä myös keväällä ja kesällä.

Metsäteollisuus haluaa linnuille mahdollisimman vähän häiriötä. Työtä lintujen huomioonottamiseksi tehdään jatkuvasti ja käytäntöjä halutaan edelleen parantaa: käytössä on sekä yrityskohtaista että toimialan yhteistä ohjeistusta, kuten Metsätehon opas Metsänkäsittely ja linnusto. Nykyisiä käytäntöjä metsissä on vaikea tulkita tahalliseksi lintujen häirinnäksi. Aina voimme parantaa ja yksi avain siihen olisi metsäteollisuusyritysten käytettävissä oleva paras ja ajantasaisin paikkatieto. Sen avointa ja aktiivista hyödyntämistä on syytä kiirehtiä.

Kommentit

12 kommenttia “Lintujen pesintää ei tahallaan häiritä”

  1. Jari Eeva

    Palovaroitusten aikaan on aika kyseenalaista lähteä kipinöitä sinkouttamaan. Palaa muutkin kuin närhen munat.

  2. Joni Tarto

    Kyllö raivaustöihin patistetaan kesken pesimiskauden. Ja jälki on julmaa pikkulintujen pesien teurastusta. Näin asiat paikan päältä.

    1. Jari Eeva

      Kyllähän tiedät, että imperiumi iskee vastaan. Sehän on se en duuni. Pyhärannankin metsäpalon syytä sopii miettiä…

  3. Ilpo Paajanen

    Eeva ja Tarto, miksi heittelette ‘väärin sammutettu’ kommentteja. Itse metsää omistavana ja sitä rahantarpeessa myyvänä en ymmärrä, mistä tämä pahantahtoisuus kumpuaa. Minun mailla on kunnioitettu ja tullaan kunnioittamaan myös lintujen pesimistä. Tuohon kipinöiden sinkoamiseen vielä erikseen mainittakoon, että metsäteollisuus vastuullisesti keskeytti hakkuut metsäpalovaaran vuoksi syttymisherkillä lemikoilla viime kesänä.

  4. Jari Eeva

    Ei kaikki onnistu sataprosenttisesti, sen verran kaikki voinevat myöntää. Itse olin palkattuna metsänhoitotöissä metsää halventamassa touko-kesäkuukausina. Tuhoutuiko monta pesintää, en tiedä. Eipä sitä taida tietää metsäjohtajat tänäkään päivänä, miten on. Ja oli muuten hyvä, että tajusivat lopettaa ne metsätyöt viime kesänä. Taisi olla pakko.

  5. Jari Eeva

    Harventamassa, mutta taisi se halventuakin.

  6. Jorma Soukka

    Harmittaa suunnattomasti että tuollainen lentokyvytön poliittinen proileri, EU parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen lässyttää asioista joista ei mitään tiedä! Miksi hän ei puutu EU:n alueella idioottimaiseen Muuttolintujen, siis nämä pikkulinnut, joita pyydystetään Verkoilla, loukuilla, ‘liimanaruilla, sokeutettujen ‘laululintujen’ avulla.. -Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Kreetalla, Maltalla.. Myös Afrikan välimeren rannoilla, Egypti, Libya.. -Tilastojen mukaan ainakin 25 miljoonaa muuttolintua ei jatka matkaa pohjoiseen, ei myöskään suomeen! Suomen talousmetsissä, ja kaikissa muissakin metsissä riittää puita pesimiseen! Luin jostain artikkelista että “huippukokit” viiden tähden Michelin ravitoloissa kaipaavat pikkulintujen kehonosia maksukykyisten asiakkaitten lautasille! -Tämä Miljoona miljoona pönttöä on hiono hanke jota kaikki kykeneväiset jatkavat, minä myös!

  7. Elina Paajanen

    Hyvä kun otit keskusteluun muuttolintujen tilanteen etäläisellä Eu-alueella! Asia on nostettava viimein keskeiseen keskusteluun ja toimintaan lintujen muuton vapaaseen lentoliikkuvuuteen. Esim. pääskyset ovat kovin vähentyneet kurmeekokkien pannuille.YÖK.

  8. Arto Bäcklund

    Ei tietenkään häiritä. Avohakkuu ei ole lintujen häirintää. Vai onko? Mikä logiikka? Vai yleinen metsägenren idiotismi.

    Haluaisin kuulla sen ihmisen kommentin, joka sanoo, ettei avohakkuu ylipäätään häiritse alueella reviirejään pitäviä lintuja. Se kun saattuu olemaan tosiasia. Että häiritsee. Siksi, kirjoittajan juttuineen voi laittaa tyhmyyden piikkiin.

  9. Elina Paajanen

    Arto, kirjoitat tosi asiaa. Raha ja lyhytnäköinen ahneus elää hyvin ihmisen ajassa. Metsiä oli ennen Homo Sapienssia ja toivon metsien olevan jollakin muodoin meidän jälkeenkin. Suuret muutokset ovat tulossa 100 vuoden sisään. Silloin elävät ihmiset halveksivat meidän nyt tapahtuvia tekoja. Isoisän kuuluisia 2018 ajan puupeltoja ja avohakkuita. 2100 Suomen runoissa muistetut metsät ovat vain kituvaa eläin/sieni kasvustoa, ehkä pajun ja palmun sekapusikkoa. Isoisän perinnön ja inflaation/pörssiromahdusten syömiä metsärahoja ei ole enää. Siinä lapsenlapsille perintö.
    Naapurin ukko pisti elokuussa matalaksi metsän koko talomme maiseman ympäriltä. Piti ukon päästä aurinkoon talveksi ja “kun nyt Suami tarttee puuta kiinalaisten vessapaperiin”.

  10. jorma fagerroos

    Kiinalaiset ovat vaurastuneet, kun ostamme heidän halpatuotteita konttikaupalla.
    Elintason noustessa kiinalaiset haluavat pyyhkiä peppunsa pehmopaperilla, jota tehdään Suomen metsiä, puupeltoja niittämällä ja selluksi keittämällä.

    Tulevaisuudessa voimme joutua pesemään kiinalaisten selät nöyränä, kun
    olemme ensin tuhonneet kansallisvarallisuutemme lyhytnäköisesti. Tarvitsemme metsiä monella tapaa. Metsän puut ovat vihreää kultaa ja monimuotoisena pyhäkkö, jossa mieli lepää. Mielenterveyttä voi parhaiten hoitaa, kun menee metsään, istuu kivelle tai kannolle ja juo kahvit. Kuuntelee lintujen ääniä.
    Voiko tällaista nautintoa saada avohakatulla alueella, jossa törröttää puun pätkiä
    siellä täällä. Elävää olentoa ei ole näkyvissä eikä piilossa pusikossa.

    Puusta pitää tehdä korkeajalosteisia tuotteita vientiin ja työn arvo ja hyvinvointi jää Suomeen. Ei siinä sen kummempaa logiikkaa tarvita.

  11. mehtäläinen

    Jatkuvakasvatus ei ole se hyvä ratkaisu avohakkuiden sijaan joka sopisi joka paikkaan. Tiedän sen kokemuksesta ja tutkimustuloksienkin perusteella. Esim . juurikääpä lisääntyy kuusettumisen lisääntyessä eikä jk ole välttämättä sen parempi luonnon monimuotoisuuden (eikä lintujen kannalta) kuin tasaikäinen metsänkasvatus. Tuuli kaataa helposti harveikoksi hakatut jk-puustot. Jk. sopii kyllä luontaisesti erirakenteisille turvemaille ja yleensä myös maisemametsiin.

Jätä kommentti