Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 28.4.2020

Korona koettelee myös metsäteollisuutta, silti pehmopapereiden ja pakkaustuotteiden kysyntä pysynyt vahvana

Koronavirus on maailmantaloudessa johtamassa historialliseen taantumaan. Laaja sairastavuus sekä toimet viruksen leviämisen hillitsemiseksi leikkaavat Suomenkin bkt:stä ennusteiden mukaan 5–12 prosenttia tänä vuonna.

Mittaluokasta voi tehdä yhden varman johtopäätöksen: mikään toimiala ei selviä koronakriisistä täysin kolhuitta. Kriisi on iskenyt voimalla palvelusektoriin, mutta alkuvaiheessa teollisuus on selvinnyt vähemmällä.

Taloudellinen toiminta kärsii koronasta, kun sairastavuus on laajaa, toimintaketjuihin tulee häiriöitä ja kysyntä vaimenee. Metsäteollisuuden yritykset pyrkivät varotoimilla huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja varmistamaan tuotannon jatkuvuuden. Monessa yrityksessä on varauduttu myös työvuorojärjestelyihin ja tilapäisiin lomautuksiin.

Toimintaketjun häiriöitä ei metsäteollisuudessa ole juuri ollut. Kun arvoketju on pitkälti kotimainen, tuotantoa eivät ole haitanneet esimerkiksi aasialaisen komponenttituotannon toimitusongelmat.

Sen sijaan kysynnän heikkeneminen painaa myös metsäteollisuutta, joskin tilanne vaihtelee huomattavasti tuotekohtaisesti.  Tällä haavaa kysyntä Euroopassa on paikoin jäissä, eikä Kiinassakaan ole vielä kokonaan palattu koronaa edeltävälle tasolle.

Selluntuotanto on Suomessa pysynyt vakaasti käynnissä, kun kysyntä varsinkin hygieniatuotteiden markkinoilla on vahvaa. Kertakäyttöiset, kierrätettävät pehmopaperit voivat kehittyvissä maissa nyt tehdä läpimurron laajenevaan käyttöön.

Pakkaustuotteiden kysyntä on pysynyt vakaana, kun verkkokauppa ja esimerkiksi ruoka-annosten kuljetukset eivät ole hiipuneet. Pakkaustuotteiden kysynnän voimistuminen on jo pidempään ollut muutoinkin toimialan megatrendi.

Heikommin menee sahoilla, paperitehtailla ja huonekaluteollisuudessa. Sahateollisuutta painaa rakennustoiminnan hiljentyminen; paperinkulutusta koulu- ja toimistotyön siirtyminen koteihin ja mainoskampanjoiden vähäisyys; huonekaluteollisuutta kalustehankintojen peruminen.

Metsäteollisuus ei ole kriisin aikana ollut kovaäänisimpien avunpyytäjien joukossa. Julkista taloutta kriisin hoitaminen raskauttaa niin paljon, että lähivuosikymmenen talouspoliittinen tilanne muuttuu perustevanlaatuisesti.

Tulevina vuosina on tarpeen muistaa vientiteollisuuden merkitys suomalaisten hyvinvoinnin takaajana. Myös mahdollisuutemme jälleenrakentaa palvelusektori riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin teollisuuden vaurautta luova kone pysyy käynnissä.

Se tarkoittaa, että Suomen ei kannata päätösperäisesti raskauttaa vientiteollisuutta, vaan kehittää omaa kilpailukykyään. Keskeisten kilpailijamaidemme ratkaisujakin kannattaa seurata tarkkaan, sillä jokaisesta kriisistä nousee aina joku voittajaksi.

 

Teksti on julkaistu myös työ- ja elinkeinoministeriön Biotalous.fi-verkkosivustolla.