Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 10.10.2019

Keskitytään kasvihuonekaasuihin

Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta huolta. Ongelman ytimessä on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ja sille onkin asetettu selkeä tavoite EU:ssa. Samalla on kuitenkin säädetty useita päällekkäisiä tavoitteita, jotka saattavat osoittautua ongelmallisiksi.

Kukaan ei pysty sanomaan etukäteen, mikä on esimerkiksi kasvihuonekaasujen kuriin saamiseksi tarvittava uusituvan energian määrä, minkälaisilla teknisillä ratkaisuilla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta tai miten energiatehokkuus kehittyy. Eikä näihin kysymyksiin tarvitse olla vastauksia etukäteen, sillä kasvihuonekaasutavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan parhaiden keinojen keksimistä alue ja tehdaskohtaisesti.

EU:ssa on kuitenkin säädetty useita rinnakkaisia tavoitteita, kuten esimerkiksi uusiutuvalle energialle ja energian käytölle. Pahimmillaan päällekkäinen tavoite voi olla hyvinkin ongelmallinen ja estää muiden mahdollisten innovatiivisten keinojen syntymistä. Energiatehokkuusdirektiivi on oiva esimerkki tämän kaltaisesta riskistä.

Energiatehokkuus on itsessään erinomainen tapa parantaa maailmaa. Jokainen kuluttaja tietää, että sähkölaskun suuruuteen pystyy vaikuttamaan jo pienillä muutoksilla ja samalla ympäristö kiittää. Näistä samoista syistä myös metsäteollisuuden tehtailla kartoitetaan ja toteutetaan energiatehokkuustoimenpiteitä järjestelmällisesti ja jatkuvasti.

On kuitenkin oleellista tunnistaa ero energian fiksumman käytön eli energiatehokkuuden ja sokealta pohjalta tehtävän energian vähentämisen välillä. Energiaa säästyy, jos asunnosta katkaisee lämmityksen talvella tai energiatehokkaan tehtaan luukulle lyödään lappu, mutta tehokkuudeksi sitä on vaikeaa kutsua.

Energiatehokkuusdirektiivissä on asetettu energian käytölle katto EU:ssa. Energian käyttöä tulisi vähentää. Samaan aikaan teollisuudessa ja monilla muillakin sektoreilla pohditaan vakavissaan sähköistymistä, mikä tarkoittaa joissakin tapauksissa energian käytön kasvua.

Lisäksi sääriippuvaisen uusituvan energian määrän kasvu sähköjärjestelmässämme on johtamassa yhä suurempaan tarpeeseen varastoida energiaa ja joustaa kysynnässä. Varastoinnissa syntyy aina häviöitä. Joustot tehtailla taas lisäävät tehtaiden tyhjäkäyntiaikaa.

Toisin sanoen primäärienergian tarve kasvaa, mutta hyvästä syystä. On myös hyvä muistaa, että mahdollinen hiilidioksidin talteen ottaminen ja varastointi kuluttaisi massiiviset määrät energiaa.

Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, niin en yllättyisi siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi lisääntyvää energian käyttöä. Tällöin energiatehokkuusdirektiivin energiankäyttökatosta mentäisiin heittämällä läpi. Tästä syystä päällekkäisten ilmastotavoitteiden tulisi olla enemmän suuntaa antavia ja niihin ei tulisi hirttäytyä.

 

“Innovaatioiden tekemiselle ja

markkinoille tulisi antaa riittävästi tilaa.”

 

Kasvihuonekaasujen vähentäminen on tärkeää pitää kirkkaana mielessä. Kasvihuonekaasuille on asetettu katto, mikä tulee ohjaamaan päästöt yhä alemmaksi EU:ssa.

Lopulliset vähennyskeinot selviävät kuitenkin vasta tulevaisuudessa. Innovaatioiden tekemiselle ja markkinoille tulisi antaa tästä syystä riittävästi tilaa. Liian tiukalla ”neuvostoliittolaisella suunnitelmataloudella” tuskin löydetään hyviä ratkaisuja.