Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 8.3.2019

Katse puumääristä monimuotoisuustoimiin

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa ja tulokset on tänään julkaistu lajien Punaisena kirjana. Huoli uhanalaisista lajeista on yhteinen. Jotta uhanalaistumiskehitys saadaan tavoitteiden mukaisesti pysähtymään, tarvitaan lisää panostusta sekä metsien suojeluun että talousmetsissä tehtäviin luonnonhoitotoimiin.

Metsälajien osalta tulokset ovat samansuuntaiset kuin kymmenen vuotta sitten toteutetussa arvioinnissa: metsälajien uhanalaistumiskehitys on tasaantunut ja metsälajeilla menee suhteessa paremmin kuin monien muiden elinympäristöjen lajeilla.

Uhanalaisten metsälajien turvaamisessa monimuotoisuustoimien riittävyys on keskeisempää kuin se, kuinka paljon puuta korjataan metsistä. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan kasvavan puunkäytön tilanteessa ekologinen kestävyys voidaan turvata kehittämällä metsien suojelua, lisäämällä säästöpuiden ja lahopuun määrää ja laatua sekä edistämällä luonnonhoidollisia kulotuksia. Mistään uusista keinoista metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ei ole kyse, vaan toimet ovat osa arkimetsänhoitoa jo nyt.

Tärkeimmät monimuotoisuuskohteet rajataan metsätaloustoimien ulkopuolelle

Lähtökohtana metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on, että monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät kohteet rauhoitetaan metsätaloustoimien ulkopuolelle. Tärkeimmät luontokohteet on lainsäädännöllä suojeltu. Lisäksi suojeluverkostoa täydennetään esimerkiksi vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma METSO:n avulla. Onkin tärkeää, että METSO-ohjelman resurssit turvataan hyvän suojelukehityksen varmistamiseksi.

Talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta turvataan luonnonhoidolla. Talousmetsien luonnonhoidossa on kyse luonnontilaisten metsien piirteiden kuten lahopuun lisäämisestä talousmetsiin.

Lahopuun väheneminen on ollut yksi keskeinen syy monen metsälajin uhanalaistumiselle. Lahopuuta saadaan lisää talousmetsiin esimerkiksi säästämällä kuolleet puut ja jättämällä säästöpuita, joista ajan myötä muodostuu lahopuuta. Metsäala on yhdessä tarttunut lahopuun lisäämishaasteeseen ja onkin odotettavissa, että Etelä-Suomessa havaittava myönteinen lahopuukehitys vaikuttaa tulevaisuudessa positiivisesti myös talousmetsien lajistoon.

Uhanalaistumiskehitys saadaan laskuun yhteistyöllä

Metsäteollisuus on vastuullisuussitoumuksissaan asettanut tavoitteekseen kääntää metsälajien uhanalaistumiskehitys laskuun edistämällä talousmetsien luonnonhoitoa sekä metsien ja soiden vapaaehtoista suojelua. Emme pääse tavoitteeseen yksin, vaan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on metsäalan toimijoiden yhteispeliä.

Vastakkainasettelun sijaan on keskityttävä siihen, miten edelleen parannamme toimintaamme ja miten toimilla saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Meillä ei ole Suomessa varaa luopua talousmetsistä, mutta samaan aikaan metsissä on toimittava mahdollisimman fiksusti. Parhaaseen tulokseen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa pääsemme laajapohjaisella yhteistyöllä.

Kommentit

Yksi kommentti “Katse puumääristä monimuotoisuustoimiin”

  1. Risto Lauhanen

    Moi

    Oikein hyvä. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

    Luonnonhoitotoimien lisäksi muodollisella metsäverotuksessa vähennyskelpoisella (vapaaehtoisella) metsänkäyttömaksulla esim. 10 €/ha puunkorjuu voisi kerätä Metso-ohjelmaan lisärahoitusta?

    Sitten maankäyttöluokan muuttajille eli niille, jotka itkevät metsien talouskäytöstä, mutta haluavat tehdä metsän avohakkuun ja metsän tilalle Lapissa matkailuhotellin, Espoossa moottoritien tai Vantaalla betonilähiön, voisi laittaa merkittävän maankäyttömaksun ja ennakkokatselmuksen ennen maankäyttöluokan muutostoimia? Ja rahat esim. kansalliseen metsärahastoon, jota MMM hallinnoisi.

    t. Risto Lauhanen
    MMT, metsänhoitaja, metsänomistaja

Jätä kommentti