Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 22.10.2014

Kaarnakuoriaiset kuriin

Kommentit

3 kommenttia “Kaarnakuoriaiset kuriin”

  1. Jari Kaitila

    Valitettavasti on pakko sanoa, että en usko, että kirjoittajan esittämin keinoin olennaisesti estetään tuhojen leviämistä tai jatkumista. “Luonnon” vastustaminen ei ole helppoa ja kovin usein ollaan tilanteessa, että asioiden tapahtuminen on vain pakko hyväksyä. Olkoon esimerkkinä vaikka hirvikärpäsen leviäminen (joka myös voitaisiin torjua kaikki hirvet tappamalla).

    Kaarnakuoriaisten runsastumisen tausta on ilmaston lämpenemisesssä, jonka seurauksena ne pystyvät tuottamaan kasvukauden aikana kaksi sukupolvea aiemman yhden sukupolven asemasta. Hyönteisten lisääntymispotentiaalilla tämä tarkoittaa kannan “räjähdyksellistä” kasvua. 2-polvisuus vähintäänkin tuplaa torjunnantarpeen (tarvitaan kaksi erillistä torjuntaa)ja myös lyhentää entisestään tehollista torjumisaikaa.

    Ilmaston lämpenemisen myötä myös kuusista pitävä havununna on voimakkaasti yleistynyt ja levinnyt Suomessa. Aiemmin harvinaisena vain etelärannikolla harvinaisena esiintynyt laji on levinnyt jo Kuopion korkeudelle ja alkanut paikoin tehdä tuhoja etelärannikolla.

    Hyönteisillä on todettu vastaava “leviämis- ja runsastumisilmiö” hyvin suurella joukolla eteläpainoitteista lajistoa. Samoin toisen polven kehittyminen on erittäin merkittävästi yleistynyt. Perhosten lajistokoostumus on radikaalisti muuttunut 20 vuodessa ja esimerkiksi etelärannikolla se vastaa hyvin pitkälti Etelä-Latvian lajistokoostumusta 1990-luvun alkupuolella (huomioiden kasvillisuuden asettamat rajoitteet).

  2. Matti Myllyniemi

    Uudellamaalla alkoi mm. luonnonsuojelualueiden liepeillä esiintyä kaarnakuoriaistuhoja 2000-luvun puolenvälin tienoilla ja niiden leviämisen ehkäisystä viereisiin talousmetsiin olivat metsäkeskuksen edustajat huolestuneita. He tiedustelivat asiasta mm. Uudenmaan Ely-keskuksesta, että olisiko pahimpien tuulenkaato-/ tuhokeskittymien korjuulla mahdollista torjua leviämistä, koska kaarnakuoriaiset eivät varsinaisesti olleet kaivattua tai uhanalaista metsien monimuotoisuutta. Suojelumetsien hallinta ja käyttösuunnitelmien laadintahan siirtyi maanhankinnan jälkeen puolen vuoden aikajänteellä Metsähallitukselle, joten Ely-keskuksella ei ollut eväitä haitan torjuntaan esittää. Käyttöuunnitelmien tekoon ei Metsähallituksellakaan ollut riittävästi resursseja, näin sanottiin ja ko. ongelman lievennyskeinoihin tarttumista aivan ilmeisesti myös vähäteltiin, joten nyt ollaan sitten kasvihuoneilmiöistä ja talousmetsien hakkuiden vähenemisestä johtuen yhä suuremman ongelman edessä. Metsänomistajien kannalta ongelma on ymmärrettävä ja huolestuttava. Nähtäväksi jää miten metsätuholaki ja käytännön metsänhoitomenetelmät sitten taipuvat taloudellissten tappioiden torjuntaan lähivuosikymmenellä, mutta selvää lienee, että asioihin on syytä tarttua vahinkojen laajenemisen rajaamiseksi. Olen itse todennut tuttavan pyydettyä ammattimiehen lääkettä, että kuivumassa olevien kuusten hakkuilla ei enää ole kiirettä vaan niiden terveiltä näyttävien kuusien kaadolla on jo kiire, joissa näkee kuoriaisten porautuneen terveiltä näyttäviin puihin ja silloin on jo varavyöhykeellekin pikaisten hakkuiden yllettävä.

  3. Jari Kaitila

    Luonnonsuojelualueet on tässä asiassa aivan lillukanvarsia eikä ongelma ratkea sillä, että luonnonsuojelualueita aletaan “hoitamaan”.

    En usko, että tätä kehityskulkua, jossa kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät ilmaston lämpenemisen seurauksena, pystytään mitenkään realistisesti vastustamaan. Sen sijaan kannattaisi pyrkiä sopeutumaan muutokseen ja hyväksiä se, että kuusi ei tule menestymään kaikissa niissä kohdissa, jossa se perinteisesti kasvanut tai johon sitä on totottu istuttamaan. Etelä-Suomi kannattaisi mieltää nyt “latviaksi” ja katsoa sieltä millaisille paikoille se vielä Etelä-Suomessa soveltuu. Samalla voi katsoa, miten kannattaa toimia niiden paikkojen kanssa, joihin kuusi ei enää sovellu.

Jätä kommentti