Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 4.2.2019

Innovaatiorahoitusta kannattaisi suunnata myös teknologioiden käyttöönoton edistämiseen

Suomen innovaatiokoneisto on yskinyt, kun yliopistoissa tapahtuva osaamisen synnyttäminen on kärsinyt tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorahoituksen leikkauksista. Sellua, paperia ja kartonkia tuottavissa metsäyhtiöissä ongelma tunnistettiin jo vuonna 2016.

Tuolloin alan innovaatiotoimintaa tekevistä yrityksistä 56 prosenttia ilmoitti Tilastokeskuksen CIS-kyselyssä kärsivänsä osaamisvajeesta. Metsäteollisuudessa luku oli kuusi prosenttiyksikköä korkeammalla kuin teollisuuden keskiarvo. Myös rahoituksen riittämättömyys koettiin pullonkaulaksi.

Osaamisvajeen seuraukset voivat olla vahingollisia. Tuore selvityshenkilö Erkki Ormalan työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä raportti paljastaa, että yritykset ovat julkisen rahoituksen ja osaajien puutteessa alkaneet siirtää tutkimus- ja kehitystoimintojaan ulkomaille.

Myös yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on kuihtunut. Tällaiset tiedot ennustavat huonoa säätä Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvylle.

Moni puolue näyttää lähtevän vaaleihin lupaamalla hoitaa tutkimus- ja koulutusrahoituksen kuntoon. Voimavarojen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös muutoksia innovaatiorahoituksen   kohdentamiseen.

Metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan kannalta on olennaista jatkaa esimerkiksi yliopistojen profiloitumisrahoitusta. Sen avulla tutkimuksessa voidaan syventyä entistä tehokkaammin nykyongelmien ratkaisussa tarvittavien kyvykkyyksien ja tiedon luontiin.

Kyvykkyyksiä tarvitaan, sillä biotalouden nousussa on kyse laajemmasta muutoksesta, jossa uusien teknologioiden hyödyntämiseksi tarvitaan myös uusia arvoketjuja ja liiketoimintamalleja. Puupohjaiset vaatetekstiilit, lääkeaineet ja biokomposiitit saatetaan yhteiskunnan käyttöön tukeutumalla tyystin erilaisiin kumppanuuksiin, markkinakanaviin ja liiketoimintamalleihin kuin vaikkapa kartonkipakkaukset, rakennuselementit tai sellu.

Innovaatiotoiminnan riskit eivät liity pelkästään uuden teknologian synnyttämiseen, vaan riskejä otetaan myös uusien toimintamallien kokeilussa ja markkinoita luotaessa. Alkuperäisen määritelmän mukaan myös synnytetyn teknologian käyttöön saattaminen kuuluu innovaatiotoimintaan.

Näin julkista rahoitusta tulisi kohdentaa enenevästi myös innovaatioprosessin loppupäähän. Se tarkoittaa soveltavan tutkimuksen, kokeilujen, demonstrointien ja pilottien tukemista.

Innovaatiorahoituksen uudelleensuuntaamiselle löytyy klassinen perustelu: julkisilla varoilla kannattaa tukea ponnisteluja, jotka ovat liian riskipitoisia yksittäiselle yritykselle, mutta yhteiskunnan kannalta onnistuessaan merkittäviä.

Älykkääseen biopohjaiseen kiertotalouteen kytkeytyvässä liiketoiminnassa koko yhteiskunnan hyötyä tuskin voidaan kyseenalaistaa.

Kommentit

Yksi kommentti “Innovaatiorahoitusta kannattaisi suunnata myös teknologioiden käyttöönoton edistämiseen”

  1. jorma fagerroos

    Tässä yksi esimerkki siitä, että innovaatioprosessin loppupäähän olisi tullut kohdentaa julkista rahoitusta. Todettava on myös, että kohdennettiin, mutta toimittiin väärin. Millä estetään se, että kaikki tehty kehitystyö ja yhteiskunnallinen hyöty sekä tehdyt panostukset menetetään ?
    ***************************************
    Innosuomi ennustaa tulevaisuuden tekniikkaa
    Julkaistu: 25.8.2000 0:00

    Voiko kansallista innovatiivisuutta edistää projektin avulla? Siihen uskovat ainakin Innosuomi-projektin taustayhteisöt yrittäjien, keksijöiden, rahoittajien ja julkishallinnon piiristä.
    -Haemme trendejä, valtakunnallisesti tulevaisuuden arvoltaan tärkeitä innovaatioita, kertoo projektipäällikkö Juha Korkeila Innosuomi-kilpailusta.

    Innovatiivisuuden edistämistyöhön kuuluvat jokavuotisen kilpailun lisäksi ympäri maata järjestettävät tapahtumat.

    Vuonna 1994 aloitettu projekti on päässyt aika lähelle tavoitettaan, jos katsotaan sen palkitsemien yritysten menestystä ja niiden saamaa julkisuutta. Vuoden 1996 palkittujen joukossa olivat muun muassa Benecol-margariini sekä tietoturvayritys SSH:n salausohjelmistot.

    Kilpailuvoitoista näkyvyyttä

    Korkeila kuitenkin muistuttaa, että Innosuomi ei toki ota koko kunniaa keksintöjen löytämisestä.

    -Ne ovat olleet usein tiedossa jo aikaisemminkin ja ovat saaneet meidän kauttamme lisää näkyvyyttä.

    Uusimmista Innosuomi-menestyjistä Korkeila mainitsee viime vuonna palkitun kuhmoislaisen Lock-Wood Kuhmoinen Oy:n, jonka kehittämä menetelmä mahdollistaa pienpuun hyödyntämisen tuottamalla siitä korkealaatuista liimapuutuotetta.

    -Se on esimerkki siitä, miten pieni yritys suurella toimialalla toteuttaa asioita hyvin toisenlaisella tavalla.

    Korkeilan mukaan suomalaiset innovaatiot ovat usein hyvin teknisiä, sillä kansallinen osaaminen on parhaimmillaan korkeassa teknologiassa ja mittaustekniikassa.

    -Kilpailussa saadaan kattava otos koko maasta ja sen avulla voi ennustaa, millainen Suomi saattaisi olla tekniikaltaan kolmen vuoden päästä.

    Kilpailuehdotukset tulee jättää syyskuun 8. päivään mennessä.

    -Tavoitteena on saada kilpailuun tänä vuonna nelisensataa osallistujaa. Tähän mennessä töitä on lähetetty useita kymmeniä.

    Tasavallan presidentti luovuttaa valtakunnallisen kilpailun Innosuomi-palkinnot marras-joulukuussa. Pääpalkinto on vähintään 100 000 markkaa.

    Innosuomi-tapahtumia järjestetään ympäri Suomea. Joensuun tapahtumassa 25.8. esitellään pohjoiskarjalaisia keksintöjä. Espoossa 26.9. keskitytään innovaatiojohtamiseen.

    Taina Salomaa

Jätä kommentti