Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 17.11.2016

Nyt haukutaan väärää puuta

Kommentit

14 kommenttia “Nyt haukutaan väärää puuta”

  1. Juha Aaltoila

    “Nielupolitiikan osalta Suomen ongelmana oleva vertailuvuosi juontaa juurensa jostain ihan muualta kuin edunvalvonnan puutteesta.” Hyvä tietää, pyydän vastausta, mistä tuo vertailuvuosi “juontaa juurensa”?

  2. Aimo Huikka

    Minua taas eivät mitkään vertailuvuodet lainkaan kiinnosta. Minua kiinnostaa se minkä kykenen kautta maan omin silmin oikeaksi toteamaan ja analyyttisesti todellisiin faktoihin pohjautuen päättelemään ilman etuajatusta. Puhtaan objektiivisesti.

    Silloin valitettavasti päädytään täysin eri tulemaan kuin Pakarinen antaa ymmärtää.
    Metsät ovat lähes sisällöttömiä, kaluttuja ja se mikä on jäljellä on pääosin oksaista puupeltotikkua.

    Myös viite hyvästä maatalouspolitiikasta ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Meillä on maataloustukien vuoksi erittäin huonolaatuista einestä. Teknisesti puhdasta ja mautonta kuitenkin. Maatalous on täysin stagnoitunut eikä osaa enää tehdä mitään muuta kuin tukihakemuksia. Tilakoot ja tuotantovalikoimat ovat tukien vuoksi täysin virheellisiä ja tehottomia

    Metsien oikea hiilinielu ollaan hallituksen haluin savustamassa ilmastoon kasvihuonekaasuina ja pienhiukkasina eikä vuodessa poltetun määrää saada millään matematiikalla kasvatettua takaisin alle 20 vuoden ja sinä aikana ehditään savuttaa ilmaan se 19 lisävuosikertaa ja tuhota loputkin metsä jos niitä teolliseen energiaan hallituksen ja metsälobbarien tyyliin käytettäisiin.
    Perinteelliseen metsäteollisuuteemme metsäämme juuri ja juuri vahvan tuonnin avustuksella riittää ja se teollisuus on paikallaan sillä valtaosa sen tuotannosta sitoo hiiltä pitkäksi aikaa eikä pöllytä sitä välittömästi atmosfääriin kuten sen energiakäyttö tekee.

    Olen täällä eräitä kertoja nämä asiat metsäteollisuudelle positiivisesti kommentoinut ja tehnyt objektiivisesti ja selkeällä sekä täysin kiistämättömällä matematiikalla osoittanut että metsää ei metsäteollisuuden hylkypuun lisäksi voi, eikä saa käyttää teollisen energian tuotantoon. Siivouspuuta hylyn lisäksi kontrolloidusti kun osan siitä täytyy jäädä kotitalousklapeiksi.

    Siis hallituksemme metsäpolitiikka ja energiaideologia on erittäin ilmasto ja luontohaitallinen. Samaa luokkaa kuin maailman kalleimmat maataloustuotehinnat ja mauttomimmat laadut tuottava maatalouspolitiikka.

    Perinteellinen metsäteollisuus on kansallinen syömähampaamme ja sen edellytyksistä on pidettävä hyvä huoli. Puujussien ja triviaalimetsänomistajien rahastus ja biomassan valtakunnallinen energiakäyttö ovat tuhon polku.

    Metsä-ja maatalouspolitiikkamme ovat siis maailman surkeimmasta päästä ja todella suuren remontin tarpeessa. EU sattuu tässä biomassa ja metsäasiassa olemaan meitä paljon oikeammassa.

    Toivotan onnea oikealle metsäteollisuudellemme tässä subjektiivisen ja harhaanjohtavan biomassa energiapolitiikan maassa.

    1. Jani Virta

      Suomen metsät kasvat 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kokonaispoistuma, jossa taitaa olla muka lahoaminenkin on ehkä n. 80 miljoonaa kuutiometriä. Suomet metsävarat ovat tällä hetkelle suuremmat kuin koskaan aikaisemmin itsenäisyyden aikana. Tuohon lukemiin on päästy tehokkaalla metsänhoidolla joista ojitus yksi merkittävimmistä, toinen merkittävä teko oli harsintahakkuista luopuminen (tosin nykyään sallitaan ns. jatkuva kasvatus joka lähentelee sitä). Jos joka vuosi kertyy yli 20 miljoonaa kuutiometriä puuta enemmän metsiin kuin on poistuma niin eikö metsään sitoudu enemmän hiiltä kuin siitä poistuu. Lisäksi nuorten metsien kasvu on suurempaa kuin vanhojen ja yli-ikäisten. Suomen kasvaneet metsävarat selittyvät aika pitkälti sillä että metsät on laitettu kasvukuntoon ja keskimääräinen hehtaarilla oleva puumäärä on kasvanut. Tietysti laajamittaiseen energiapuun käyttöön liittyy ongelmia mm. ravinnepoistuman ja kannattavuuden suhteen eli täysin ongelmatonta se ei ole. Metsätalous saa mm. kemeratukia, maatalous maataloustukia mutta kannattaa huomioida että esimerkiksi tuulivoima saa merkittävää tukea syöttötariffissa.

      1. Aimo Huikka

        Tuosta kasvutilastosa samoin kuin poistumatilastosta eli 100 versus 80 miljoonaa kuutiota on suoraan todettava vastineeksi, että se on tilasto ja tietänet itsekin että tilasto kaikista valheen varianteista suurin.

        Aivan pelkkä oma silmä joka on riittävän vanha pystyy kertomaan, että metsiemme kokonaissisältö on systemaattisesti vähentynyt jo vuosikymmeniä ja että metsän laatu ja metsäluonnon laatu on samaa vauhtia heikentynyt.

        Siihen ei tilastoja tarvita. Riittää kun menee metsään missä tahansa päin Suomea niin totuus näkyy silmään, paitsi jos näkee sen oksaisen puupellon mikä harvesterilla leikataan joka 15-20 vuosi maapohja pilaten samalla, nähdään vain rahana ilman mitään kestävää arvoa.

        “Puolet” minua lyhyemmän aikaa metsiä tallustaneen ja nähneen Jorma Heleniuksen todellisuuteen pohjaavat kommentit kertovat lisää. (Minun oman näkemiseni lisäksi vaikka itse energia alalta olenkin, isäni oli sahateknikko ja isoisäni höylämestari ja veikkaan hänen isänsä olleen jonkinlainen puunkaataja hänenkin, joten myös historiallista perimätietoa on)

        Metsänhoidossamme ja käytössämme on siis massiivinen ongelma mikä pitäisi korjata jotta saisimme laatupuuta säilyttävään metsäteollisuuteen ja laatumetsää sen asukeille ja siellä vieraileville, meille!

  3. Kalle

    Tulokset ratkaisee edunvalvonnassa, ei työmäärä. Etupulpettimaisesta käytöksestä ei kiitosta heru, vaan siitä mitä saadaan aikaiseksi ja millaisia seurauksia päätöksestä on suomalaisten hyvinvoinnille. Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnille on olennaista se, miten resurssiköyhä Suomi voi hyödyntää metsävarojaan kestävästi ja kasvattaa kansantalouttaan viennillä, jotta korkea sosiaaliturva ja sivistystaso pystytään ylläpitämään.

    Se joka omin silmin kokeneena väittää, että suomessa metsienhoito ja talouskäyttö köyhdyttää edelleen luontoa, ei todennäköisesti ymmärrä luonnon kiertokulkua ja elinkaarta ja syvälle juurtuneita kestävän metsänhoidon periaatteita, eikä elä luonnon kanssa vastavuoroisessa suhteessa, jollaisessa suomalaiset ovat oman luonnon kanssa eläneet vuosisatoja, ehkä -tuhansia ja money yhä elävät. Tässä suhteessa sekä otetaan, että annetaan ja vaalitaan luontoa myös tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.

    1. jorma helenius

      Kalle, teen työni metsässä 30 vuoden kokemuksella, en tiedä mikä sinun suhteesi on metsään. On turha puhua kestävyydestä , vastuullisesta ja hyvästä metsän hoidosta.. Metsää ei hoideta kestävästi vaan halvasti. Kuivat mäntykankaat harjuineen äestetään rikki ajatuksena syöttää näin tapettava kuntta kerros tulevalle puusukupolvelle. Jääkaudesta on tarinan mukaan 12000 vuotta. Kuivan hiekan päälle on mudostunut 1cm/ tuhat vuotta, humusta/kunttaa. Nyt ahneet ymmärtämättömät kestävyydestä puhuvat “hyvän metsähoidon osaajat” riepovat kosteutta tasaavan ja happosateita ym. keräävän kuntan riekaleiksi. Hydrologia muuttuu: hiekka päästää sateet pohjavesiin ja haihduttaa kosteuden taivaalle. Se, että mänty taimettuu hyvin, ei ole koko puun elikaari. Tuhansia hehtaareita tuhottaneen joka vuosi Metsähallituksen ja suuryhtiöiden toimesta.
      Äestyksellä avattuun hiekkaan iskee jäkälä ja aikaan saatuun möykkyvanaan kanerva- puolukka ja vähäinen mustikka kuolee kuivuuteen. Metsähallituksen väki sanoo, että kun varjostus palautuu, niin aluskasvillisuus palautuu. Mistä kadonnut puolukka itäisi kanervatureikkoon?”Asiantuntemus” on tuolla tasolla. Vanhimmat äestykset, joita olen tutkinut ovat yli 30 vuottavanhoja paahdeaukioisia räkämäntyä kasvavia kanervatureikko nuorpuustoja. Viereiset vielä käsittelemättömät alat kauniita puolukka kankaita. Avohakkuun reunalla näkee paahteen vaikutuksen, sillä jäkälän määrä reunametsissä lisääntyy huomattavasi(kuivuminen) Myös kunttaan sedimentoituneet raskasmetallit laitetaan äestämällä liikkeelle pohja ja pintavesiin. Jos vaivautuisit käymään mm. Pohjois- Karjalan seudun metsissä, näkisit kuinka kauniit harjutkin muuttuvat kanerva/jäkälä tureikoiksi.Suojelualueiden vieressä ajetaan äestäjällä korkeille harjuille syvään kuopien niin korkealle kuinpääsee- aivan karmeata katsottaavaa-kestävyydetä ei voi puhua. Jäljet eivät ikinä tasaannu, kuten eivät tasamaallakaan kun em.kasvit sitovat vakoisen äestetyn maan. Kuivat ohut kunttaiset kankaat taimettuisivat luontaisesti jos raskittaisiin jättää suojuspuuaseto tai edes kohtuullinen siemenpuuasento toiseen kietoon tuottamaan arvopuuta…mutta kun ahneus on tolkutonta. Valtion metsissä päätehakkuu järeyttä on jatkuvasti pudotettu, eikä kenelläkään kellot soi. Nyt se on 23 cm rinnakorkeudelta mitattuna…onko ihme jos on tukkipuupula? Myös vesitöjen rantaan hakataan, joten usko mantraasi, että suomessa osataan metsänhoito hyvin… minä en usko, koska liikun metsässä toteamassa vastuutonta halpaa metsänhoitoa. Katso myös tolkuttomia kivikoita, joita käännelään kalliisti ja saastuttavasti eästyshärveleillä…turha opetaa enää että maankamaran on muovannut jääkausi.
      Pahempaa on tulossa: uusi metsälaki sallii metsän muutamisen puupelloksi. Puuston saa hakaata vaika kuinka nuorena ja pienenä kunhan uudistaa alueen. Kohta leikkuuharvesterit nielevät köyhtyvästä maaperastä viimeisetkin risut ja eroosio etenee.Sellunkeittäjät lobanneet kuitupuun tuottamiseen tähtäävän lain Toiset yrittävät epätoivoissaan kylvää saastuttavilla koptereilla kuonatuhkaa, jotta riuikot kasvaisivat “etanolia”. Äestäminen tulisi kieltää välittömästi vähintään kuivilta kankailta ja luonnon vastaisena muualtakin. Luonnon evoluutio ei voi edetä Suomessa, sillä uudistusprosessissa tapetaan lähen kaikki pienelämä ja mahdollisesti symbioosien ym kehittymiset? Luontoa ei tule kohdella halvasti, vaan kestävästi…vaikka se kustantaa.Turha arvostella brasilialaisia, käykää oman maan perukoilla, sielä näkee riiston todellisuuden- syvälle juurtuneen käytännön.

    2. Raimo Kaisto

      Metsävaratutkimus on tiedettä, ja tätä tiedettä on Suomessa harjoitettu n. 100 vuotta. Sen antamien tuloksia ei tieteellisillä menetelmillä ole voitu osoittaa vääriksi. Eili. jos ajatusmallisi ja viedään väestötilastoihin niin voidaan sanoa että meitä suomalaisia on 3,5 mijoonaa. Laskin itse ohimennen pääluvun.

  4. Jaska Jokunen

    Kyseessä on aivan toisesta ongelmasta. EUn virkamiesten täydellinen typeryys johtaa tällaisiin ongelmiin. UK päätti lähteä tästä sontakasasta.

  5. Juha Aaltoila

    Toistan esittämäni kysymyksen, mistä tuo vertailuvuosi juontaa juurensa. Tiedon panttaaminen ei kannata.

    1. Aimo Huikka

      Eipä taida Rikka sinulle vastata. Tuskin tietää vastausta. Minä laitan ne viitteet mistä selviää tuo vertailuvuoden 1990 Kioto sopimuksen ongelma meille tai meidän sellaisille joiden ajatusmaailma rakentuu metsän polttamiselle eikä sen rationaalille suojelemiselle pitkäaikaiseen hyödylliseen ja hiiltä sitovampaan käyttöön.

      Ei tuo vuosi ole ongelma muuta kuin hallinnollemme mikä on Kepu-MTK hallinto ja jonka ainoa ajatus on saada tukia ja savuttaa metsät kenenkään siihen puuttumatta.

      Riittävän selvillä olevalle havainnoitsijalle tuo vertailuvuosi myös kertoo koko energiapolitiikkaamme perusongelman mitä ei edelleenkään 26 vuotta myöhemminkään ole kyetty muuttamaan järkiperäiseksi ja maan todelliset edut huomioon ottavaksi vaan päinvastoin. Nytkin puuhataan lisäjohtoa Pohjoissuomeen jotta sähköriippuvuutta edelleenkin saataisiin lisättyä järjettömällä argumentilla että päästäisiin nauttimaan skandinavisista “markkinahinnoista” jotka o0vat propagoijien mukaan meitä edullisemmat. Propagoijat tosin unohtavat mainita että niin ovat kun meillä tuhlataan ruuti tuulivoiman tukiin, metsäenergian tukiin vaikka naapurimaat tuottavat joko pelkkää vesivoimaa tai vesivoima-ydinvoima palettia kuten Ruotsi.

      Me emme vesivoimaa korkeuserojen puutteen vuoksi voi lisätä, mutta mikään ei estäisi poistamasta tuulivoiman energiamme hintaa nostavia tukia ja lisäämästä ydinvoimaa niin että uraani9 ja torium tuotetaan kaikki kotimaasta. Meillä on lisäksi suuri mahdollisuus tuottaa karjatiloiltamme biokaasua ja siten vähentää tuontitarvetta ja päästöjä joka tasolla mukaan lukien suursaastuttaja maatalous.

      Hallituksemme vain kieltäytyy hyväksymästä tosiasioita niin kauan kuin kansalaiset hyväsyvät heihin kohdistetun tukikuppaamisen

  6. Pekka

    Suurimmat luonnonkatastrofit on aiheuttanut juuri se ydinvoimantuotanto, jota jotkut vielä mainostaa saasteettomana vaihtoehtona. Kallein tapa se kyllä on kokonaiskustannuksiltaan.

    Kotimaisen puun käyttö, muiden uusiutuvien energian tuottotapojen ohella, sopii tänne hyvin kunhan metsistä ei ulosmitata liiaksi metsämaan kunnon kannalta tärkeitä jakeita. Karsitun rangan käyttö myös energian tuotantoon ei heikennä maaperän ominaisuuksia eikä köyhdytä ravinnevaroja liiaksi.
    Olisi tuulivoimaloidenkin ylitukemisen sijasta järkevämpää tukea pienemmällä osuudella oikeasti kotimaista taloutta hyödyttävää energiantuottamista.

    Metsänhoidon kannattavuuden parantaminen olisi myös metsäteollisuuden puunhankinnan etu pidemmällä aikavälillä. Nythän heikon kuitupuun hinnan/menekin takia metsänhoidon taso ja metsäteiden kunto heikkenevät jatkuvasti.

    1. Aimo Huikka

      Ydinvoimaanhan on täysi oikeus suhtautua suurella tietämättömyydellä ja tunteen palolla.

      Jos haluaa tosiasioihin perehtyä niin silloin on yksiselitteisen selvää, että kaikista sähkön bulkkituotantomenetelmistä ydinvoima on kokonaisuutena edelleenkin ylivoimaisesti, toistan ylivoimaisesti turvallisin ja jos muulta energiantuotannolta poistettaisiin niiden saamat tuet niin se olisi myös kenties hiiltä lukuun ottamatta ylivoimaisesti taloudellisin.

      Taloudestakin on mahdollista huiputtaa itseäänkin ottamalla huomioon vain puhdistettuja totuuksia eli oikeasti olemalla henkisesti epärehellinen itselleenkin.

      Tshernobylissä sattui suuri ydinonnettomuuss siitä itsestään lähtien eli täysin vastuuttomien laitoksen operoijien toiminnasta. Siinä kuoli silloin 39 ihmistä ja seurannaiskuolemista ei ole yksimielisyyttä mutta niitä varmasti ajan kuluessa useampia satoja on tullut.

      Fukushimassa Tsunami aiheutti massiiviset tuhota ja n. 19000 ihmisen kuoleman, mutta itse ydinvoimala ei yhtään säteilykuolemaa vaikka Tsunamin seurausvahingot Ydinvoimalaitokselle olivat paikallisesti taloudellisesti mittavat.

      Alue jolla Ydinvoimalastakin tullut vahinko aiheutui oli varsin pieni ja on jo poistunut asutuskiellosta.

      Et varmaan halua kuulla faktoja siitä kuinka monta ihmistä maailmassa on kuollut vesivoiman seurauksena! Tai miten paljon luontoa on sen vuoksi tuhottu lopullisesti.

  7. Pekka

    Ydinpäästöjen aiheuttamat välittömät vahingot on vain jäävuoren huippu.
    Syöpätapausten lisääntyminen muutaman vuosikymmenen viiveellä ydinonnettomuuksista on yleisessä tiedossa. Luonnontuhot on myös mittavia mm. Fukusiman jäljiltä. Epärehellinen itselleen voi olla varsinkin sinisilmäisellä suhtautumisella ydinvoiman turvallisuuteen.
    Ydinvoima on hyvin kallista (esim. Olkiluodon tapaus) ja vastuuvakuutukset on niin kalliita, että vakuutusyhtiöt ei niitä edes myönnä. Kansalaiset maksavat vahinkotapausten kustannukset omasta pussistaan. Siinä tuetaan ydinvoimaa hyvin suurella rahamäärällä.

    Ydinvoimalobbarin agendaan varmaan kuuluu koettaa mitätöidä jo vuosikymmeniä tehty metsänmittaustoiminnan luotettavuuskin omilla
    “silmämääräisillä mittauksilla”. Muusta ei voine olla kysymys, kun lukee
    ko. henkilön väittämiä.

  8. Aimo Huikka

    En tiedä kannattaako tätä pidempään jatkaa kun ei tässä asiat kuitenkaan vaikuta. Pekkakin listaa ihan kuin suoraan kopioituna Greenpeacen, Vihreiden tai Kepu propagandan käsikirjasta argumentteja joiden tiedämme oleva suhteellisuutta vaille.

    Kutakuinkin niin, että jokin asian marginaalinen osatekijä saattaa olla tottakin mutta se on sitten muutettu koskemaan koko totuutta vaikka totuuden osa olisi mahdollisesti vain 0.01% alun perin.

    Silmä on muuten erittäin tarkka ja hyvänlaatuinen argumentti ja täysin pettämätön todiste.

Jätä kommentti