Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 16.11.2018

EU:n ja Britannian neuvottelutulos herätti toiveet hallitusta brexitistä

EU:n ja Britannian neuvottelema erosopimus täyttäisi myös metsäteollisuudelle tärkeän toiveen eroprosessiin kuuluvasta siirtymäajasta. Vielä neuvottelutulos vaatii hyväksynnät EU:n 27 jäsenmaan valtionpäämiehiltä sekä Britannian ja Euroopan parlamenteilta.

 

Hallitun eron mahdollisuudet paranivat keskiviikkona, kun Britannian hallitus hyväksyi hahmotellun erosopimuksen. Jos hyväksyntä saadaan myös EU:n 27 jäsenmaan valtionpäämiehiltä sekä Britannian ja Euroopan parlamenteilta, hallitusta erosta voidaan olla varmoja.

Erosopimuksen mukaan Britannian maaliskuussa tapahtuvaan EU-eroon liitetään siirtymäaika. Sen puitteissa kauppaa käytäisiin käytännössä kuten nyt vuoden 2020 loppuun asti ja siirtymäajan kuluessa pyrittäisiin neuvottelemaan EU:n ja Britannian välinen uusi kauppajärjestely.

Metsäteollisuuden tavoitteena on ollut nimenomaan sopimuspohjainen ero ja tätä kautta siirtymäkausi, jonka aikana kauppasuhteet Britannian kanssa jatkuisivat ainakin vuoden 2020 loppuun käytännössä kuten tähänkin asti.

Siirtymäkauden aikana Britannia olisi osa EU:n sisämarkkinoita ja tulliunionia. Sisämarkkinajäsenyys tarkoittaa mm. tavaroiden, pääomien, palvelujen ja ihmisten vapaata liikkumista ja yhteistä sääntelyä. Siirtymäkauden kestäessä tulee neuvotella EU:n ja Britannian välinen kunnianhimoinen ja laaja-alainen sopimus kaupankäynnistä tulevaisuudessa.

 

Siirtymäaika hyödyllinen yrityksille

 

Yrityksille ja hallinnoille siirtymäaika on hyödyllinen, koska se antaisi lisäaikaa valmistautua tullirajaan, joka nousee nykyisen EU:n tulliunionin ja sisämarkkinan keskelle. Se ei toisaalta välttämättä riittäisi uudesta kauppajärjestelystä sopimiseen ja sen voimaansaattamiseen. Eli uusi tuntematon tilanne kaupankäynnissä voisi olla edessä tammikuussa 2021.

Erosopimus antaisi mahdollisuuden jatkaa siirtymäkautta. Jatkoaika edellyttäisi erosopimukseen perustuvan uuden yhteiskomitean päätöstä ja Britannian ennen heinäkuuta 2020 ilmaisemaa halua jatkaa siirtymäkautta. Jatkoajalle ei ole ainakaan vielä sovittu enimmäiskestoa. Britannia voisi siis pitkäänkin jatkaa kuin EU:n jäsen, jolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaikuttaa EU-sääntöjen sisältöön.

 

Paketissa mukana myös tulliunioni

Jos uutta kauppajärjestelyä ei saataisi valmiiksi siirtymäajan päättyessä, erosopimuksen mukaan Britannia ja EU muodostaisivat tulliunionin. Tulliunioni merkitsisi ainakin yhteistä ulkorajaa ja tullitariffeja. Se rajoittaisi Britannian mahdollisuuksia itsenäiseen kauppapolitiikkaan ja kauppasopimusten neuvottelemiseen.

Tulliunioniin siirtyminen olisi tiettyjen edellytysten vallitessa automaatio mutta siitä poistuminen vaatisi yhteiskomitean päätöstä. Britannia ei siis voisi yksipuolisesti päättää tämän suhteen lopettamisesta. Uusi yhteiskomitea perustettaisiin erosopimuksella ja siihen kuuluisi 25 henkilöä, joista muodostettavat paneelit ratkaisisivat erosopimuksen toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä.