Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 15.9.2020

EU:n hiilitullit ovat uhka, eivät mahdollisuus

Kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ajava EU:n komissio suunnittelee joillekin toimialoille hiilitullia. Hiilitullilla haluttaisiin varmistaa, että EU:hun tuotavien tuotteiden hinnoissa näkyisi paremmin niiden hiilijalanjälki ja ilmastovaikutukset. Lisäksi EU:ta ajaa tavoite koko maailman kattavista päästövähennyksistä: hiilitullilta saattaisi välttyä harjoittamalla yhtä tiukkaa ilmastopolitiikkaa kuin EU tai vähentämällä tuotannon hiilidioksidipäästöjä EU:n määrittämälle tasolle.

EU:n ilmastotavoitteet ovat hyvät mutta hiilitullit eivät niitä toteuta. Hiilitullit eivät pelastaisi ilmastoa. Sen sijaan ne murentaisivat kansainvälistä yhteistyötä ja lietsoisivat kauppasotia.

Komissio on ilmoittanut, että hiilitullilla pienennettäisiin riskiä hiilivuodosta. Hiilivuodossa päästöt siirtyvät muualle sen sijaan, että maailman kokonaispäästöt vähenevät. Hiilivuoto siis tekee tyhjäksi yhden maan tai alueen ilmastonmuutoksen vastaiset toimet.

Hiilivuotoriskin pienentäminen vaatii kahta asiaa. Ensiksi, tuotanto ei saa siirtyä EU:sta maihin, joilla on vaatimattomammat ilmastotavoitteet. Toiseksi, EU:ssa tuotettujen tuotteiden tulee käydä kaupaksi sen sijaan että niitä korvataan muualla tuotettujen suuremman hiilijalanjäljen tuotteilla.

Käytännössä hiilivuotoriskin pienentäminen tällä tavalla vaatisi Euroopan tehtailta parempaa pärjäämistä maailmanlaajuisessa taloudellisessa kilpailussa. Niiden ilmastoystävällisen tuotannon pitäisi kasvaa ja vallata markkinoita EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tässä tilanteessa EU:n ulkopuolinen saastuttavampi tuotanto pienentyisi ja sen maailmanlaajuinen myynti vähentyisi.

Hiilitulli ei kuitenkaan parantaisi eurooppalaisten tehtaiden kilpailukykyä. Ennemmin se heikentäisi EU:ssa tuotettujen tuotteiden markkina-asemaa Euroopassa ja maailmalla, koska tuotannossa tarvittavien EU:n ulkopuolelta tuotavien raaka-aineiden ja välituotteiden kustannukset ja lopputuotteiden hinnat nousisivat hiilitullin verran.

Vientikin kärsisi, kun EU:n hiilitullia pidettäisiin kaupan esteenä ja kansainvälisten sopimusten rikkomisena. Muut maat seuraisivat esimerkkiä ja asettaisivat EU:n viennille esteitä. Sopimukset alkaisivat rapautua. Suomella ei ole varaa vaarantaa vientiä. Metsäteollisuus toi Suomeen 12,5 miljardin euron vientitulot vuonna 2019. Metsäteollisuuden viennistä yli puolet menee Brexitin jälkeen EU:n ulkopuolelle.

Hiilitullia ei myöskään tarvita. EU:ssa on jo markkinaehtoinen päästöjä vähentävä järjestelmä, joka sisältää työkaluja hiilivuodon riskin torjumiseksi, esimerkiksi maksuttomat päästöoikeudet ja päästökauppakompensaatio. EU:n tulee keskittyä näiden keinojen vahvistamiseen, eikä kehittää epävarmaa uutta keinoa, joka ärsyttäisi kumppanimaita.

Teollisuuden kilpailukyvyn puolustaminen ja vahvistaminen on Euroopassa ensiarvoisen tärkeää. Ilmaston kannalta olisi parasta, jos tuotantoa siirtyisi mahdollisimman paljon päästövähennyksiä etulinjassa toteuttavaan EU:hun. Lisäksi tulee saada muut maat mukaan kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan ja vähentämään päästöjä, ja hiilidioksidipäästöille olisi saatava globaali hinta.