Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 22.10.2019

Avohakkuita, jatkuvaa kasvatusta ja kaikkea siltä väliltä

Kommentit

2 kommenttia “Avohakkuita, jatkuvaa kasvatusta ja kaikkea siltä väliltä”

  1. Juha Aaltoila

    Hyvä kirjoitus! Olen nähnyt laajalti jatkuvan kasvatuksen “avulla” pilattujen metsien korjaamista avohakkuulla ja metsänviljelyllä tuottokuntoon. Sama urakka on tehty Ruotsin metsissä ja kokolailla samaan aikaan 1940 -luvun lopulla havahduttiin molemmissa maissa puuston perimän rikkautta vaalimaan. Pluspuita etsittiin, risteytettiin, jälkeläisiä testattiin ja nyt meillä on käytössämme loistavaa viljelymateriaalia metsiimme. Ihmettelen suuresti, kuinka sahojen etujärjestön pomo toteaa jatkuvan kasvatuksen olevan sahojen mieleen. Onko hän nähnyt kolmannen tukin poiminnan jälkeisiä heinittyneitä harveikkoja, huonolaatuisia tyvitukkeja (janhos, lylyisyys) yrittämässä huonolla menestyksellä varjostaa harveikon kastikka-angervo -kasvustoja. Samaa trendin perään kuolaamista esiintyy jopa alan lehtien päätoimittajilla. Eritoten soilla, ah soilla soisin jatkuvan kasvatuksen meidät pelastavan. Talvikorjuun vaativia leimikoita on joka vuosi jokaisella puunostajalla riesaksi asti, pitääkö pulmaa tietoisesti pahentaa hakkuutavalla, josta irtaantuminen ja kova työ on meidät nykyiseen puuvarojen rikkauteen johtanut.

  2. Teuvo Levula

    Suomen metsiä hakattiin ”jatkuvalla kasvatuksella” noin vuoteen 1950 saakka. Sen jälkeen metsien kasvu on lisääntynyt n. 70%. Kasvun lisäys johtuu siitä, että metsät ovat tiheämpiä ja puut nuorempia. Hiilidioksiditpitoisuus tai lämpötilan nousu eivät ole lisänneet kasvua luonnonpuistoissa.
    Metsänkäsittelyjen nopean muutoksen mahdollisti sodanjälkeinen yhtenäiskulttuuri. Kaikki suomalaiset kuuntelivat radiosta samat uutiset. Yhtenäiskulttuurin nopean jalkautumisen metsiin mahdollisti Metsähallituksen ylläpitämä metsäopistoverkosto. Se oli niin yhtenäinen, että kaikki oppilaat olivat miehiä. Metsäpomon työ ei sopinut naisille.
    Väitteet, että jatkuva kasvatus lisäisi puuston kasvua 30% (MT 18.9. 2019), tuntuu ristiriitaiselta edellä kuvattuun nähden.

Jätä kommentti