Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 28.5.2012

Aurinko nousee biotaloudelle

Kommentit

25 kommenttia “Aurinko nousee biotaloudelle”

  1. Ilkka Mononen

    Mitä mieltä olet CO2-Raportin lausumasta:

    http://www.co2-raportti.fi/?heading=Bonnin-ilmastokouksen-tulokset-vaatimattomia&page=ilmastouutisia&news_id=3420

    Miten se sopii yhteen näkemyksesi kanssa.

    Oletko tosissasi, vai keskustellaanko aiheesta?

  2. Ilkka Mononen

    Tarkennuksena hyväntahtoisesti, mitä esim. EU,ssa meinataan, kun laineet eivät lyö tänne asti.

    http://notrickszone.com/2012/05/22/eu-internal-strategy-paper-calls-for-an-end-to-subsidies-for-green-energies/

    Ehdotan vuoropuhelua?

  3. Mofantas

    Vuoropuhelua… siinäpä ongelman ydin. Tuntuu että näillä ihmisillä korkeilla paikoilla on kovin yksipuolinen asiantuntijajoukko neuvomassa.

    Luulisi että tulevaisuutta suunniteltaessa kuultaisiin erilaisia mielipiteitä ja näiden ristiriitaisuuksia sitten mietittäisiin.

    Suomessa ja EU:ssakin meininki on, että ensin päätetään linja mihin edetään ja sitten haetaan tätä linjaa pönkittäviä mielipiteitä, hankitaan jonkinlainen hovi yes -miehistä.

    Tätä menoa EU ja Suomi tulevat olevaan syvällä suossa.

  4. Markku Kilpeläinen

    Parasta ympäristönsuojelua on kai ettei tuoteta jätettä ollenkaan. Se tuskin on mahdollista mutta elintarvikepakkaukset voitaisiin tehdä uusiutuvista raaka-aineista, jotka olisivat standardikokoisia ja sisäkkäinpinottavia. Niitä voisi palauttaa vastaanottopisteisiin, ne voisi polttaa kotona, ne maatuisivat jos ne joutuvat kaatopaikalle tai luontoon.
    Kallista ( ja vahingollista) öljyä ei tarvitsisi käyttää niihin ja raaka-ainetta riittäisi omassa maassa hyvin.
    Metsäteollisuus kai kehittää jo muovin korvaavaa materiaalia ( vedenpitävyys ja hygieenisyys ) tälläkin hetkellä.
    Minä henkilökohtaisesti olisin valmis maksamaan enemmän ruokatarvikkeista joiden kuoret eivät rasittaisi luontoa.
    Toimiihan Suomessa pullopalautuskin, samalla kauppareissulla veisi tyhjät pakkaukset kun ostaa uusia.
    Tässä olisi mielestäni bisneksen paikka metsäteollisuudelle, aluksi Euroopassa ja myöhemmin muuallakin ( ympäristökysymykset nousee pintaan kohta Kiinassakin ) kun ihmiskunta hukkuu jätteisiin ja öljy käy vähiin.

  5. Ilkka Mononen

    No havaitsin että olet “puhtain asein” liikkeellä, ja halusin tukea käsityksiäsi.

    Itse olen pahasti ryvettynyt “ilmastosodassa”
    eli kannattaa pitää mahdollisimman suurta etäisyyttä ettei tule leimatuksi.

    Joten pelkkä artikkeli ilman mielipiteitäni riittänee.

    http://junkscience.com/2012/05/29/why-american-natural-gas-will-change-the-world/

  6. Tapio O. Neva

    Olen kuullut, että Suomessa alettiin opettaa liiketaloustiede 2:a eli markkinointia 1960-luvun lopulla. Siitä lähtien on ollut kiellettyä miettiä tarjontatyöntöistä tuotekehitystä, vaan on aina pitänyt ajatella kysyntälähtöisesti.

    Pakkaamisen alalla muovi saattaa tuottaa kaikkein pienimmän ympäristörasituksen, koska se pienimmällä materiaalimäärällä saavuttaa riittävän kestävyyden. Tässä mielessä paperipussikampanja on jälleen kerran ohitse muussa muin imagomielessä.

    Tarjontatyöntöisesti ajatellen Suomessa, Euroopan metsäisimmässä maassa, pitäisi ensin taata metsänhoito ja ensiharvennushakkuiden kannattavuus keinolla, millä tahansa, vaikkapa polttamalla.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/mt-neljannes-talousmetsista-30-vuotta-koskemattomina/572358/

    Kuntien kaukolämpöhankkeet ovat ensisijainen keino käyttää ensiharvennus- ja energiapuu, jotta kuitu- ja tukkipuista tulisi komeita toisharvennukseeen ja tukeista päätehakkuuseen.

    On kuitenkin niin, että parlamentaariset luottamushenkilöt ajattelevat neljän vuoden vaalikausissa, joita menee metsän 80 vuoden kasvujaksoon 20 ja talouden päätöksentekojät vuosineljänneksittäin, mikä tarkoittaa, että metsäjasko on 320 neljännesvuoden välitilinpäätösjaksoa.

    Nämä kaksi asiaa: markkinoinnin tarjontatyöntöisen talouden kielto ja neljännesvuosiajattelu aiheuttavat sen, että on kovin vaikea keksiä mitään järkevää käyttöä Suomen pelloille ja metsille, joiden menestyksekkäästä suojelemisesta kesällä 1944 edistyksellisisltä voimilta vieläkin järjestetään muistotilaisuuksia kyyneltippa silmäkulmassa.

    Suomen pinta-ala on 95% Saksan liittotasavallan pinta-alasta ja maa on melkein kooltaan kuin Japani tai Kongo.

    Silti 5 400 000 asukasta eivät voi keksiä järkevää käyttöä itselleen ja isänmaalleen. Ehkä maahanmuuttajat keksivät, kun alkuasukkaista itsestään ei ole.

    Tämä “takaisin muovikasseista paperipusseihin” -liike on kyllä hyvää viestintää, mutta ei teollisuustaloutta eikä ekologiaa.

    Seuraava haaste on puukerrostaloihin siirtyminen, joka aiheuttaa sen, että koko talo menee, kun alakerta palaa yhden grillaajan vuoksi.

    Tämä puuepätoivo synnyttää hieman samankaltaisia toiveita kuin aurinkopaneelit kaamoksen maassa tai ihmiskunnan asuttaminen avaruuteen.

    Näitä projektihenkilöiden ja tuotekehitysrahojen tai tutkimusrahojen saamiseksi tarvittavia suuria kertomuksia löytyy aina silloin tällöin, mutta tuo kasvihuoneilmiöuskovaisuus ja kasvihuoneilmiöateismi opetti dialogina suuren yleisön laittamaan numero Excellille (Open Office Calc:lle) ennen suurta innostusta.

    Ellei puulle keksitä mitään käyttöä, voisi sen myydä selluloosana kiinalaisille. Ellei se kelpaa siihenkään, sen voi polttaa kunnallisessa lämpökattilassa yhdessä roskien kanssa lämpimäksi vedeksi koteihin.

    Parempia ajatuksia odotellessa pitäisi nyt vain nuo ensiharvennushakkuut saada jotenkin kannattamaan ja yksi tapa on kehittää kuljetuskustannuksia halvempaan suuntaan. Jonkun mielestä se on rautatie ja toisen mielestä vesitie.

    Yleensäkin projektitoiminta on mukavaa, koska siinä saa ajatella, mutta yleiseksi kehitykseksi tarvitaan teollisuus- ja energiapolitiikka, joista edellinen on luovutettu lemmenlaivailevien amerikkalaiseläkeläsiten rahastoille ja jälkimmäinen Uuden Euroopan vihreille säätelijöille.

    Suomen kaikkein halvin käyttö kaukolämmöksi polttamisen jälkeen on tehdä siitä suuri saksalainen luonnonsuojelualue.

  7. Veikko Hintsanen

    Ympyrä sulkeutuu taas kerran kun näkee millä innolla hallitus yrittää vahvistaa jo tehtyä ja rakennettua ja kartellituomion saanutta metsäteollisuuden hankinta infraa ( rautateitten ja kuorma auto liikenteen tutkiminen ,kehittäminen ja tukeminen) ilman että otettaisiin huomioon ylläoleva mahdollisuus myös muitten kuin metsäteollisuuden puunhankinta. Tarkoitan lähinnä logistiikan kehittymättömyydellä tyrmättyjä suurten energialaitosten hakepolttoja(Jyväskylä ja Helsinki) jotka voitaisiin helposti toteuttaa EU:n liikennepoliittista strategiaa toteuttamalla, ympärivuotisen sisävesiliikenteen käyttöön otolla.

  8. Anne Pirilä

    Metsäteollisuuden päällimmäisin toive on, että kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Jos saadaan tasapuolinen ja kattava sopimus, niin päästövähennystavoitteet eivät aiheuta ongelmia kuten nykyisin, jolloin EU on tavoitteineen kovin yksin. EU:lla ei ole omaa ilmastoa, eli yksipuoliset tavoitteet eivät toimi, vaan globaalin ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää globaaleja toimia. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen osuus on vain noin 11 prosenttia maailman päästöistä. Ilmastopoliittisten sopimusten lähtökohtana tulisi olla merkittävästi Eurooppaa laajempi osallistuminen päästöjen vähentämiseen.

    Päästöjen vähentäminen edellyttääkin maailmanlaajuista ilmastosopimusta, jossa sitovat velvoitteet koskevat kaikkia päästöiltään merkittäviä maita. Sopimusten lisäksi tarvitaan tekijöitä. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän panostusta ja osaamista uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaan teollisuuteen. Tässä metsäteollisuus on biotalouden veturina avainasemassa. Suomessa jo tänä päivänä metsäteollisuus tuottaa noin 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta ja metsäteollisuuden käyttämästä sähköstä noin 80 prosenttia on hiilidioksidivapaata. Suomen tuleekin ajaa EU:ssa sellaista ilmastopolitiikka, joka kannustaa investoimaan vähähiiliseen teknologiaan ja kehittämään uusia ilmastomyönteisiä tuotteita.

    Valitettavasti EU:n keskeiset kilpailijamaat eivät edelleenkään ole tulossa sitovien ilmastovelvoitteiden piiriin ennen vuotta 2020. Durbanissa päätettiin, että kaikkia maita sitova ilmastosopimus valmistuu vuonna 2015 ja astuu voimaan 2020. Maailmanlaajuisesti kattavan ilmastosopimuksen lykkääntyminen merkitsee sitä, että vuoteen 2020 asti EU on edelleen ainoa merkittävä taho, jolla on sitova tavoite päästöjen vähentämiseksi.

  9. Ilkka Mononen

    Ei ole näköpiirissä mitään sitovaa sopimusta aiheestasi.

    Jopa SYKE rahoitteinen CO2-raportti tunnustaa tämän.

    http://www.co2-raportti.fi/?heading=Bonnin-ilmastokouksen-tulokset-vaatimattomia&page=ilmastouutisia&news_id=3420

    Tärkein IPCC kokoushan pidetään DOHA,ssa joulukuussa, ja kaikki osapuolet ovat kovin pessimistisiä, että siellä saataisiin aikaan mitään sitovaa ilmastosopimusta, koska näkemyserot ovat liian suuret.

    Olisi syytä myös varautua siihen ettei ilmastosopimusta synny, ja tarkastella aihetta tältä pohjalta.

  10. Ahti Fagerblom

    Tulevien ilmastositoumusten kattavuutta ja laatua on tietysti vaikea ennustaa, mutta toivoa sopii, että Qatarissa mennään eteenpäin COP18:n puitteissa.

    Nykytilanne on jo kotvan aikaa ollut todellisuutta ja on totta, etteivät neuvottelut välttämättä etene suunnitellusti. Se ei kuitenkaan muuta sitä miksikään, etteikö kattava soppari olisi hyvä tavoite.

  11. Arto Saukkonen

    Biotalous-innostuksen taakse on saatu hypetettyä innokkaita ihmisiä. Biokaasun tuottamiseen esim. maatilalla vaaditaan noin 200000 euron investointi. Mutta jos vaikka hangonvarren ergonomian parantaminenkin on biotaloutta niin käteen sopivan varren voi löytää sattumalta metsästä, tietysti omalla maalla täytyy ulkoilla jos aikoo varren sieltä ottaa. Ilmainen se ei ole sittenkään. Kyse on valtavia pääomia vaativasta alasta.

    Miljoona kaupungin vieresssä sijainti on eduksi, Saksassa varmaan toimitukset jo pelaavat.

  12. Ilkka Mononen

    Ei kai metsäteollisuuden päällimmäinen toive voi olla se että sopimus syntyy, vaan sellainen sopimus tai ei sopimusta lainkaan, jolloin suomen metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat tasa-arvoisessa asemassa muuhun maailmaan nähden.

    Asiastahan on tullut mitä ihmeellisimpiä tutkimuksia viime aikoina, eli tulokset kovin ristiriitaisia ns, vallitseviin käsityksiin nähden.

    http://wattsupwiththat.com/2012/05/31/who-would-have-thunk-it-standing-trees-better-than-burning-ones/

  13. Ahti Fagerblom

    Emme toki toivo mitä tahansa pilipalikuponkia vaan nimeenomaan tasapuolista ja sisällöltään fiksua = lisääntyvää puunkäyttöä tukevaa sopimusta.

  14. Ilkka Mononen

    Niinpä tietenniin, kuten mainitsit.

    Mutta tottahan ymmärrät että olet metsäteollisuuden palkkaama mallinukke Panda puvussa.

    Se ei kertakaikkiaan riitä, ajattele omilla aivoillas, tai olet pelkkä täky.

    Kaikki heitti sut susille, pelasta ittesi toivoo Ilkka.

  15. Ilkka Mononen
  16. Urpo Lehtimäki

    Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että aurinko nousee biotaloudelle. Kirjoituksen taustalle liittyy varmasti paljon tietoa. Itse kiinnittäisin eniten huomiota toiveeseen biotaloudelle suotuisan toimintaympäristön syntymisestä.

    Luulisin, että ilmastosopimusten aika on jo ohi silloin, kun merkittävät teollisuusvaltiot kaikkialla maailmassa saadaan niiden taakse. Siksi ei kannata jäädä odottamaan.

    Biotalous käsittää laajasti kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Biotalouden kasvu Suomessa ja maailmalla on mielestäni ensiaskeleissa enemmänkin sitä, että kehitetään kotimaisia, paikallisia menetelmiä jotta voidaan ylläpitää siedettävää mukavuustasoa ja elämää. On toki toivottavaa, että biotalouden alalla saamme merkittävien innovaatioiden avulla aikaan valuuttavirtoja kansantalouteemme.

    Euroopan finanssikriisi heikentää tällä hetkellä tulevaisuususkoamme, mutta jostainhan se polun pää taas löytyy. Deflaation tuoma superlama on hyvinkin mahdollinen, mutta pelkoon ja paniikkiin ei ole aihetta. Suomessa on laajalti kokemusta taloudellisesta kurjuudesta ja kärsimyksistä. Ja vaikka päätoimestaan tunnettu salolainen kirjailija-maanviljelijä-pankkiiri haluaisikin eroon enemmistön tyranniasta, saattaa finanssisektori tarvita joitakin suunnistusmerkkejä toimintojen tasapainoiseen kehittämiseen. Vaikkei ihan Glass-Steagall –lakia kopioitaisikaan.

    Globaali talous, joka on nostanut päätään sitä mukaa, kun energia- ja raaka-ainevaroja tai halpaa työvoimaa on pitänyt lähteä hakemaan ”kehittyvistä maista”, on kohtalaisen riippuvainen öljystä. Öljyvarojen ehtyessä globaalin talouden pyörät hidastuvat ja esiin nousee muita asioita, kuten puhtaan veden puute, pandemiat, ydinsodan uhka tai luonnonkatastrofit. Uusien energioiden hankintakustannukset (alhainen ROI) ovat niin suuria, että halvan öljyn vertaiseen tuhlaavaisuuteen ei kenelläkään ole varaa.

    Uskoisin, että biotalous ainakin ensin on paikallisempaa ja pienimuotoisempaa. Tai oikeammin – biotalous ei kehittyäkseen tarvitse globaaleja markkinoita. Energian käytön korkea hyötysuhde on avainasemassa. Karrikoidusti voidaan ajatella, että 50-luvun alun suomalainen pientila oli biotalouden edelläkävijä. Ravinteet ja raaka-aineet kierrätettiin tarkoin. Pyöräytämmekö kehityksen siis takaisin 50-luvulle. Ei sentään. Omasta mielestäni olisi parempi, jos kykenisimme rakentamaan hieman omavaraisemman yhteiskunnan, koska esim EU:n laajentuminen ja Euron ottaminen käyttöön eivät ole tuoneet sellaista turvallisuuden tunnetta tai huoltovarmuutta, jota olisimme halunneet. Markkinat avautuivat – kenelle?

    Rikastumista odotellessa meidän täytyy opetella tulemaan arkiaskareissamme vähemmällä toimeen. Yltiöahneudesta ja itsekkyydestä on opeteltava pois. Ja sinne metsäänkin on mentävä, hakkuukonein tai marjakorin kanssa.

  17. Mofantas

    Rautalangasta väännettynä Anne Pirilälle:

    Oletko koskaan ajatellut miksi koko muu maailma paitsi EU ja joku pikkumaa ovat jättäytyneet ilmastotalkoista pois?

    Ovatko muut pahoja jotka haluavat tuhota maailman? Väärin.

    Oikea vastaus on se, että muilla mailla on kyvykkäitä neuvonantajia, jotka ovat ilmoittaneet maataan johtaville hallituksille, että CO2 ei ole ilmastoa lämmitävä kaasu.

    CO2 -ilmastomuutosihmiset eivät haluakaan ajatella muuta vaihtoehtoista selitystä miksi 1950 -luvulta asti katsottuna on lämmennut 2000 luvun alkuun.

    Auringossa jaksottaisesti tapahtuvat aktiivisuudenmuutokset ovat syy sille miksi viime vuosikymmeninä lämpeni.

    Tämä, Anne hyvä, on vain viesti jota sinullekaan ei välitetä. Ja mikä on syy? Syy siihen miksi sinun korviisi ei kantaudu tämän kirjoituksen kaltaisia viestejä on se, että Eurooppaan on luotu tukiaisrahoista riippuvaisia tahoja jotka suoltavat teidänkin korviinne mieleistään tekstiä.

    Mikäli kysytte heidän mielipidettä tästäkin postista, vastaavat he vähättelevään tyyliin että tämä posti on täyttä valhetta ja harhaanjohdetun yksilön puheita, tai kenties he vetoavat omaan asemaansa ja tämän tekstin kirjoittajan oletettuun kouluttamattomuuteen.

    Tämä yhteiskunta kustansi minulle koulutuksetn ja kävin yliopistot sun muut, ja jos jotain olen velkaa Suomelle, niin se on kertoa että ilmastonlämpenemisasia on suurta väärinkäsitystä. Ilmasto ei tule lämpenemään, ja kaikki tukieurot jotka tällä verukkeella maksetaan, ovat hukkaan heitettyä rahaa.

    Nämä jutut, hyvä Anne, eivät ole vaikeita asioita ymmärtää, ja kuka tahansa suomalainen pystyy käsittämään nykyisen ilmastonmuutoskeskustelun valheellisuuden pienellä avustuksella.

    Vakuutan, Anne, että kun itse ymmärrät missä mennään, tulet katsomaan asoita erilaisten lasien läpi.

    Jos haluat apua ilmastonlämpenemisvalheen läpi näkemisessä, ota yhteyttä vaikka minun sähköpostiini tai sitten voit itse hakea toisenlaisia asiantuntijoita ympärillesi, kummin vain.

    Suomen valtion ja suomalaisten palvelijana olen käytettävissänne, hyvä Anne Pirilä.

  18. Ilkka Mononen

    Tiukkaa tekstiä, ja ikävä kyllä olen samaa mieltä.
    Jopa Saksassa ajatellaan näin.

    http://notrickszone.com/2012/05/31/despite-tens-of-billions-spent-on-renewables-and-steeper-energy-prices-europes-co2-output-climbs/

    Mutta jos oiva Anne Pirilä haluaa keskustella aiheesta, luen päivittän kaikki artikkelit maailmalta aihesta, enkä käännä niitä ittelleni.

    Sähköteurastaja, Myteurastaja.

  19. Ilkka Mononen

    Urpo Lehtimäelle:
    Ei biotalous voi olla itsetarkoitus.
    Tukiaissoppa on johtanut siihen että haketta tuodaan Venäjältä, ja jopa laivanlasteittain Kanadasta asti.

    Oli miten oli, sillä tulee olemaan vain marginaalinen merkitys, paitsi turpeella.

    Ruotsi tuottaa huomattavan osan energiaansa, jätteitä polttamalla, mikä direktiivien mukaan ei aiheuta päästöjä.

    Koulukaskin osaa laskea kannaako rekan tuoda risukuormaa Tampereelta, mikä oli Helsingin kaupungin tähtämessä äskettäin, nyt on hiljaisempaa.

  20. Veikko Hintsanen

    mutta haketettuna , laivalla se kannattaisi tuoda. samalla se tuonti Helsinkiin ai Jyväskylään olisi osa sitä 26% biomassaa mikä jää nyt metsiin mätänemään logistiikan kalleuden takia.

  21. Ilkka Mononen

    No niin niin, mutta metsistä poistettu biomassa on sitten korvattava lannotteilla.

    Ja mukavampi kulkea ei ryteikössä joka oli ennen hakkuun jälkeen.

    Minusta Suomessa on homma hyvin hyppysissä noiden paikallisten kattiloiden kanssa,mutta
    suuruudenhullut visiot johtavat siihen ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

    Niin kauan kun toimintaan ei laiteta tukiaisia, homma on hyppysissä.

  22. Ben Olof

    Paljon kauniita sanoja, mutta vain niitä.

    Kerrot, että tarvitaan panostusta kestävään kehitykseen ja että metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala. No, Suomessa se on, koska suomalaiset yritykset eivät enää investoi Suomeen eivätkä rekrytoi suomalaisia.

    “Tarvitaan poliittista tahtoa, tutkimusta ja kehitystä sekä investointeja uuden sukupolven teknologioihin ja tuotteisiin.”

    Miksei metsäteollisuus sitten investoi noihin kunnolla?

  23. Ilkka Mononen

    Jopa CO2-raportti kirjoittaa aiheesta järkevästi.
    Jos tämä on Suomen virallinen kanta, biotalouden auringonnousu ei ehkä näytäkkään kovin ruusuiselta.
    Ainakin se on osin SYKE,n rahoittamaa tekstiä.

    http://www.co2-raportti.fi/?heading=Biopolttoaineiden-ymp%C3%A4rist%C3%B6hy%C3%B6tyj%C3%A4-yliarvioitu&page=ilmastouutisia&news_id=3429

  24. Veikko Vitikainen

    Metsäomiswtajille ei jaeta julkisia tukiaisia.
    Oletertaampa jos metsiä ei enää myytäisi eikä raiskattaisi, niin verotulojen menetys valtiolle olisi valtaisa. (30% metsäkaupan arvosta)Tukiaisia ei metsänomistajat saa.
    Kun katselen liikenteessä puurekkojen risukuormia, niin en voi päästä muuhun johtopäätökseen kuin, että metsät on jo suomessa hakattu. Loppu on lähellä. Mistä Suomi sen jälkeen elää. Ei ainakaan puusta,
    vaan puusta pudonneena.

  25. Veikko Vitikainen

    Aurinko nousee aina Idästä. Ja minun pitkän elämäni aikana sieltä ei mittään muuta hyvää ole tullutkaan.

Jätä kommentti