Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 7.3.2016

Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa vaadittava tuloksia

Kommentit

9 kommenttia “Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa vaadittava tuloksia”

  1. Sivusta Seurannut Asiaa

    No montako vuotta nykyisin kestää ‘ammattitaitoisen’ metsäkoneenkuljettajan koulutus?
    Ja montako vuotta se kesti 25 vuotta sitten?

    Sama ongelma on muissakin ammattikoulutuksissa.
    Kuinka suuri osuus sen nykyisistä opiskelijoista jatkaa AMK-tasolle?

    Meinaan vaan, notta tälleen sivusta seuranneen mielestä on “hiukan” tyhjää näissä nykyisissä koulupäivissä.
    Verrattuna siihen omaan opiskeluaikaan.

  2. Vulcan

    Hanke on jo lähtökohtaisesti pielessä, jos se on rakennettu sille pohjalle, että sen tavoitteena on saada jollekin tietylle alalle lisää osaavaa työvoimaa.

    Kukaan ei kuitenkaan hakeudu millekään alalle siksi että voisi helpottaa kyseisen teollisuudenalan työvoimapulaa, vaan siksi, että voisi tehdä mielekästä työtä ja ansaita samalla itselleen työn ja koulutuksen vaativuuteen nähden kohtuullisen elintason.

  3. Olavi Nieminen

    Musiikkialan ammatillisen koulutuksen tuloksia saadaan vain aloittamalla koulutus nuorena, kasvuiän myötä, 16-vuotiaana. Myöhemmin ei enää onnistu.
    Edellyttää jo 5-6 vuotiaana soiton aloittamista ja fysiikan kasvamista sen mukaan.
    Koulutus pitää olla maan kattava, koko väestö saatava mukaan.
    Esimerkiksi nuorin Sibelius viulukilpailun nuorin voittaja oli 15 vuotias armenialainen Sergey Khachatryan, joka aloitti viulunsoiton opinnot 3-vuotiaana.
    Musiikkiala on myös täysin kansainvälinen ala ja antaa pitkän työuran.
    Suomella on alalle myös vahvat ja arvostetut perinteet, jotka on hyödynnettävä.

  4. Matti Korhonen

    Lähestymistapasi on tekstistä päätellen liiaksi koulutussuunnittelijalähtöinen.
    Oletko joskus ollut metsurin tamineissa raivaussahan kanssa taimikon perkauksessa ?
    Silloin tietäisit tienvarsimetsiä tarkkaillen jo matkalla kaupungista metsäpalstalle ,mikä ammatti on tulevaisuudessa pullonkaula koko metsä- ja biotaloussektorilla. Kun nykyiset entiset viljelijät ( sukupolvenvaihdoksen tehneet ) ovat palvelutaloissa,ei metsissä ole kasvukierron alkuvaiheiden työn tekijöitä. Se vain on raaka totuus. Hallituksen kärkihankkeille irvailevat yrittävät ampua alas biotalouden nimittämällä kaikkea siihen liittyvää ” risusavotaksi” mihin työhön ei ketään tulisi suositella saatikka velvoittaa. Karjatilallisilla ei ole aikaa eikä voimia, viljatilallisilla on tilan ulkopuolinen pääammatti kaupungissa,kaupunkilaismetsänomistajilla ei ole fysiikkaa tai osaamista ja metsurit ovat kulttuurihistoriaa. Metsänhoitotöihin tarvitaan kiireesti työvoimaa, jos omistajat sen tärkeyden ymmärtävät. Toinen vaihtoehto on kehittää ohjelmoitavia metsänraivausrobotti-mönkijöitä.

    1. Voitto Koivujärvi

      Kiitos Matti ! Kirjoituksesi on loistava tiivistelmä arkitodellisuudesta. Halutaanko sille tehdä jotain päättäjätasolla..jos oikeaa tahtotilaa löytyisi verokevennyksinä ja iso raha nimeltä metsäteollisuus maksaisi puusta enemmän..syntyisi haja-asutusalueelle työpaikkoja koko ketjuun. Metsät tulisivat paremmin hoidettua ja tulevaisuudessakin olisi sahapuuta.
      Arkadianmäen portaat on valitettavasti niin korkealla arjesta, että kiivetessä unohtuu yhteinen etu.
      Haketuen käsittelyssä joka oli hyvä yritys saada puuta liikkeelle näimme hyvin selvästi miten iso pääoma ohjailee päätöksiä.
      On erikoista että kaukaa kuljetettu kivihiili on kansantaloudelle edullisempaa kuin paikalliset lämpölaitokset jotka hyödyntäisivät läheiset energiavarat.
      Tekniikka varmaankin on olemassa metsänraivausrobotteihin jo nyt, mutta maksajia ei vielä löydy. Vrt. Koivikon ensiharvennus..50 kuutiota/ha. jos vähänkään kauempana tiestä, ei metsänomistajalle jää yhtäkään euroa tiliä. Lyhytnäköistä metsäpolitiikkaa jonka syyllinen ei ole metsänomistaja. Suuret yksiköt..yhteismetsät ym. näyttävät olevan tavoitteena, kun haetaan tehokkuutta.

  5. Työtön amisope
    1. Sivusta Seurannut Asiaa

      Vanha sanonta ei petä.
      Mutta Kepu pettää aina. ;)

      Blogisti hoi!
      Joko on selvinnyt kauanko kesti 25 vuotta sitten se ‘ammattitaitoisen’ metsäkoneenkuljettajan koulutus?
      Entäs nykyisin?

  6. Sivusta Seurannut Asiaa

    Kymmenen (10) vuorokautta kulunut.

    Eikä vieläkään teollisuusliitosta ole löytynyt ‘osaajaa’ sanomaan kauanko se ‘ammattitaitoisen’ metsäkoneenkuljettajan koulutus kesti 25 vuotta sitten.

    Eivät ilmeisesti edes tiedä kauanko se kestää nykyisin.

    Erään Ministerin Sanoin: VMP.

    1. Soile Koriseva

      Hei “Sivusta seurannut asiaa”. Pahoittelut, että en heti päässyt vastaamaan. Työpöydälläni on ollut paljon akuutteja asioita liittyen mm. tähän ammatillisen koulutuksen reformiin. Kysyit metsäkoneenkuljettajan koulutuksen kestosta nyt ja 25 vuotta sitten. 90-luvun alussa metsäkoneenkuljettajan ammatillinen koulutus kesti kolme vuotta, ja myös tänä päivänä ammatillinen peruskoulutus kestää 3 vuotta. Tämän lisäksi on toki erilaisia koulutusväyliä olemassa, kuten työvoimaperäinen aikuiskoulutus. Tällainen koulutus on tarkoitettu vailla työtä oleville henkilöille. Kirjoitin aiheesta aiemmin myös blogin https://www.lastuja.fi/tyovoimapoliittisella-aikuiskoulutuksella-nopeasti-ja-edullisesti-osaavaa-tyovoimaa Hyvää kevään odotusta sinulle!

Jätä kommentti