Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 30.11.2012

Älykkäillä ratkaisuilla kohti virtuaalista hyvinvointia

Kommentit

16 kommenttia “Älykkäillä ratkaisuilla kohti virtuaalista hyvinvointia”

  1. Onslow van Hane

    “Eikö voitaisi luottaa siihen, että osaamme omin päin tehdä asioita fiksusti.”

    Olisiko jotain näyttöä siitä, että tämmöinen olisi joskus toiminut. Jos teollisuus päästettäisiin huseeraamaan ihan niinkuin itse haluaa lopputulos ei ole lasten katsottavaa.

  2. Kai Lähteenmäki

    Halpoja, laadukkaita perusvarusteltuja 20-60m2 asuntoaj tarvitaankin kipeästi täällä pk-seudulla.
    Pk-seudun päättäjät ovat ryssineet pahasti maan talousmoottorin toiminnan.
    HUS, kaupungit, yritykset voisivat houkutella hoitajia, insinöörejä, ym omilla 200-300e/kk sisääntuloasunnoilla.
    Myös Kelaa säästäisi asumistuissa miljardeja jos asunnot olisivat halvempia- ja niitä yleensä olisi tarjolla. Myös eläkeläisille, työttömille insinööreille,sinkuille, city-ihmisille, jne.

    Tervetuloa siis kaikki alan osaajat!
    Myös muut kuin puutalo- osaajat, esim. STX Cabins, Marinetek, IKEA, Stora-Enso,…
    Tilaa on pk-seudulla esim. 100 000 kämpälle…johan rupeasivat vuokrat ja hinnat tippumaan muun maan tasolle, kun tarjontaa olisi reilusti.
    Vakutuusfirmat, Kela, sijoittajat, noissa pysyy rahan turvassa- ja kansantalous saa uutta rlinvoimaa kuntyötä voidaan tehdä kilpailukykyiseen hintaan.

  3. Veikko Hintsanen

    Voihan nenä .

    Katsopa hieman ympärillesi ja sen lisäksi tarkemmin mm EU:ssa tehtyjä päätöksiä energiakulutuksen hiilidioksiidipäästöjen suhteen ja sitä mitä me Suomessa olemme tehneet esimerkiksi liikenteen osalta EU liikennestrategian toteuttamiseksi ja mitkä ovat suorat tulokset siitä, että emme ole noudattaneet EU liikennestrategiaa , edes älyliikenteen kehittämisessä.

    2000 luvun alussa Jyväskylän energia aloitti bionergia laitoksensa suunnittelun niin että voitaisiin polttaa haketta ja turvetta jolla vähennettäisiin hiilen ja öljyn polttoa vastaavasti.

    Jyväskylän energia ei saanut tahtoaan läpi ja olemassa olevia vesiväyliä ei otettu käyttöön. Ja koska avausta ei ole tehty myös muut mahdolliset käyttäjät loistavat poissaolollaan.

    Nyt niin Jyväskylän kuin muidenkin bioenegialaitoksia muutetaan takaisin kymmenillä miljoonilla että niillä voidaan polttaa hiiltä koska ei ole logistiikkaa jolla tuodaan taloudellisesti , muutoin mätänemään jäävää, energiapuuta metsistä vesiteitten varrelta esim. Jyväskylään ,Kuopioon jnee…

    Tämä ainoastaan siksi että maamme älyliikennettä on tutkittu ,suunniteltu ja toteutettu älyttömästi ilman kaikkein taloudellisinta ja kestävän kehityksen mukaista vesiliikenteen mukaan ottoa .

    Ei olla huomioitu sitä että kuorma auto liikennettä tulee ja sitä voidaan pienentää jopa 50% eu strategian mukaisesti vähentämään niin teitten kulusta,onnettumuuksia, hiilidioksiidipäästöjä ,ja energian kulutusta

    Odotan mielenkiinnolla eduskunnan oikeusasiamiehen tuloksia hänen omaaloitteisesti aloittamistaan tutkimuksista em toiminnan puutteiden syistä.

    Jää nähtäväksi löytääkö eduskunnan oikeusasiamies niissä yhteyttä metsäteollisuuden hankinta logistiikan kartellituomioon ?

  4. Seppo S

    EU:ssa ensin hutkitaan ja sitten tutkitaan. Esim: kuinka moni tietää, että bioenergiaan siirtymällä ilmastopäästöt tulevat todellisuudessa lisääntymään(?)… -Minä tiedän.

  5. Ahti Fagerblom

    Tässä lyhyesti palautetta tulleisiin kommentteihin:

    “Olisiko jotain näyttöä siitä, että tämmöinen olisi joskus toiminut…”

    Pointtina oli, että kansallisesti löydetään fiksuja tapoja hoitaa hommat. En toki kuvittele, että teollisuuden pitäisi päättää politiikasta.

    “Voihan nenä… mahdolliset käyttäjät loistavat poissaolollaan…”

    En tunne kuljetusasioita, mutta jos käyttäjät loistavat poissaolollaan, niin ehkäpä se on joku signaali sekin.

  6. Juhani A

    Jyväskylän esimerkki on vitsi ?

    Kukaan ei estä JE:n laivakuljetuksia Päijänteellä. Ongelma on, että meidän leveysastella laivaliikenne lopetetaan sisävesillä 1.11 ja jatkuu 1.4 ,tähän on päätynyt mm. Venäjä / Neuvostoliitto jossa mm. Pietari-Moskova kanavaliikenne on merkittävä kuljetusmuoto bulkki-tavaralle.

    Jyväskylään tulee neljältä suunnalta rautatie, kahdesta suunnasta se on sähköistetty. Kyllä pitäisi hakkeen kulkea edullisesti.

    JE:n lauhdetuotanto olisi tullut jättää pois, ei turpeen käyttö ole tuollaisessa laitoksessa ympäristön eikä talouden kannalta mitenkään perusteltavissa, ja kuten todettu, ei siihen riitä edes polttoainetta, elle käytetä ulkolaista fossiilista.

    Em kirjoitus osoittaa kuinka asiat voidaan kääntää päälaelleen, sen tarkoitus lienee juuri tuo.

  7. Onslow van Hane

    ““Olisiko jotain näyttöä siitä, että tämmöinen olisi joskus toiminut…”

    Pointtina oli, että kansallisesti löydetään fiksuja tapoja hoitaa hommat. En toki kuvittele, että teollisuuden pitäisi päättää politiikasta.”

    Siis tarkoitatko, että teollisuudenkin ajama päätös liittyä EU:hun oli virhe, kuten siis ilmeisesti muukin kansainvälinen yhteistyö ja sopiminen?

  8. Ahti Fagerblom

    “Siis tarkoitatko, että teollisuudenkin ajama päätös liittyä EU:hun oli virhe, kuten siis ilmeisesti muukin kansainvälinen yhteistyö ja sopiminen?”

    Asia ei toki ole mielestäni näin mustavalkoinen, vaikka tuosta snadisti satiirisesta kirjoituksesta sellaisen kuvan kieltämättä helposti saakin. Esimerkiksi ilmastotavoitteiden osalta nimenomaan aidosti kansainvälinen sopimus olisi passeli. Olkoonkin, ettei soppari ihan helpolla synny.

    EU on ollut mielestäni monella tapaa hyväksi, mutta kehittämisen varaa aina löytyy. Kaipaisin enemmän luottoa jäsenmaille siten, että keinovalikoimaa tavoitteisiin paasemiseksi ei rajattaisi liiaksi. Pitäisi riittää, että kiekon saa maaliin. Ilmaveivillä tai lämärillä.

  9. Onslow van Hane

    “EU on ollut mielestäni monella tapaa hyväksi, mutta kehittämisen varaa aina löytyy. Kaipaisin enemmän luottoa jäsenmaille siten, että keinovalikoimaa tavoitteisiin paasemiseksi ei rajattaisi liiaksi.”

    Tästä voi olla yhtä mieltä.

    “Pitäisi riittää, että kiekon saa maaliin. Ilmaveivillä tai lämärillä.”

    Tätä hieman kritisoisin. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tavoite ei olisikaan tärkeä vaan halvalla jippoiltu näennäisratkaisu – tämä ei ole minkään edun mukaista toimintaa. Näitä on jo liikaakin nähty.

  10. Veikko Hintsanen

    “Voihan nenä… mahdolliset käyttäjät loistavat poissaolollaan…”

    Niin tuskin junarahdin käyttäjiäkään olisi mikäli välistä puuttuisi pieniä pätkiä rataa. Sellainen on tilanne . Sen lisäksi Päijänne Keiteleelle ei ole rakennettu terminaaleja laivarahdille. Mutta valtio on panostanut kymmeniä miljoonia kuorma auto ja juna terminaaleihin.

    Jyväskylä on todella vitsi, mikä kuuluu asiakokonaisuuteen mitä eduskunnan oikeusasiamies tutkii . Miksi liikennepoliittiset selonteot ovat tehdyt vastoin eu strategioita.

    Siitä tuli erittäin huono vitsi erityisesti sen jälkeen kun LVM sai vastoin VTT:tä, EU komissiota ja Lappeenrannan yliopistoa lopputulokseksi Pöyryn ja Rambollin avulla sen että laiva liikenne ei ole ajankohtaista ja että kuorma auto liikenne on halvempaa kuin laivaliikenne Päijänne – Keitele alueella(Suomessa) .

    Tosin tulos laskettiin sellaisen ilmaveivin (hankintalogistiikka) avulla mikä todettiin sääntöjen vastaiseksi(kilpailuoikeus tuomitsi logistiikan kartelliksi) mutta itse mailaa(infraa) ei takavarikoitu – (eli käytännössä ei tehty uutta VTT:n kestävän kehityksen mukaiseksi toteamaa uutta vesitie infraa – vaan jatkettiin kuin mitään ei olisi tapahtunut) jolla veivin tekeminen olisi sääntöjen mukaan vaikeampaa.

    Yhtäältä kommentoitu Raide liikenteen rakentaminen niihin kahteen muuhun ilmansuuntaan on kaikissa muodoissaan kalliimpaa investointeina ja erityisesti ylläpidon suhteen mitä laivaliikenteen kehittäminen ja ympärivuotinen toteuttaminen.

    Samoin laivanrakennusteollisuutemme sekä varustamot loistavat poissaolollaan sisävesiliikenteen rahtikilpailusta joilla pyörii lähes ainoastaan ulkolaisia pien varustamoja ja laivoja. (Yli 90% sisävesirahtiliikenne on ulkolaisten varustamojen hallussa – ja 100% rakennettavien laivojen )

    .

    1. Lauri Oinonen

      Veikko!

      Tarvitsevatko Laffkompin laivat 8 metrin korkeutta Vaajakosken siltojen alittamiseen?

  11. Juhani A

    Miksi laivarahdit toimisi Jyväskylässä,kun ne ei toimi Kuopiossakaan ?

    Saimaalla tehtiin väylä Iisalmen suuntaan jotta turvekuljetukset Kuopion voimalaitokselle vesiteitse olisi mahdollisia. Minun tiedon mukaa yksi laivalasti on tullut turvetta Kuopioon,-Venäjältä, -laatu oli niin huonoa että se oli siinä.

    Voisiko joku asiaa tunteva antaa Kuopion tilanteesta parempaa tietoa, -väyliä Saimaalla riittää.

    Miksi tällaisilla heitoilla suunnataan katse pois todellisesta ongelmasta:
    – >70 % turvetta käyttävää laitosta nimitetään biolaitokseksi.
    -laitos on mitoitettu väärin, samalla akselilla oleva vastapaine-ja lauhdeturbiin eivät vaan toimi pienillä kuormilla (esim kesällä)
    -ei tuollaista sutta saa korjattua millään,kun lämpökuormaa ei vaan saa riittäväksi noin pienessä kylässä.Selittely vai pahentaa asiaa.
    -silloin kun polttoainetta tarvitaan on kanavat kulkukelvottomia jään vuoksi.

    Aletaan puhumaan asiaa !

  12. Veikko Hintsanen

    miksi laivarahdit toimisi Jyväskylässä kun ne ei toimi Kuopiossakaan.

    Hyvä Juhani ja muut tämän palstan seuraajat:

    Olen valmis tekemään laivan ja sopimukset mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

    1) tarvitaan sopimus volyymistä (1-3 purkauspaikkaa-tehdasta) min 2- 3 miljoonaa m3 /vuosi kuljetettavaa . Vähintään 5-6 vuoden sopimuksella.

    2) tarvitaan 10-15 laituri paikkaa joissa syväys vähintään 2,5 metriä joihin voidaan kerätä turvetta/energiapuuta haketettavaksi ja edelleen kuljetettavaksi n. 2-300 000 m3 vuodessa. keräily voi tapahtua kokonaistaloudellisesti 50km säteellä laiturista(viite tehdyt logistiset selvitykset) . laiturit siten sijoitettuina vesistön varrelle,ettei tule päällekkyyksiä.

    Näillä arvoilla voidaan tuottaa kestävän kehityksen mukaista vesiliikennekuljetusta mikä on halvempaa niin veronmaksajille kuin metsä energian käyttäjille kuin raide tai kuorma auto liikenne.

    Tuloksena säästetään energia tuonnissa (hiili/öly)niin liikenteen osalta kuin itse energia laitosten raaka aine tuonnissa.

    Lisäksi se olisi hyvä alku EU liikennepoliittisen strategian toteuttamisessä jossa tavoite on säästöjen lisäksi samalla myös ilmastoa parantava, budjettia tasapainottava ja kotimaan työllisyyttä edistävien vaikutusten edistäminen.

  13. Veikko Hintsanen

    Juhani

    ps tuo mainitsemasi jääongelma on ilmeisesti vitsi. viite : VTT raportti 37/73/2009
    ympärivuoitinen liikenne ja siihen suunniteltu ultrakevyt laiva on jo edellämainitun raportin mukaan todettu toimivaksi ja innovaatiotelakkatuen arvoiseksi; tuotantoon heti kun poliittinen yksimielisyys löytyy eu liikenne strategian toteuttamisen aloittamisesta maassamme.

  14. Juhani A

    Hieno homma

    Missä näitä ultrakevyitä laivoja on nähtävillä ?
    Yksin VTT:n selvitykset eivät oikein vakuuta, pelkän teorian pohjalta ei homma välttämättä toimi. Tulee ottaa huomioon Suomen talvi, jolloin 2,5 m:n väylä on pohjia myöden jäässä että kilahtaa.

    Näitä rahtisopimuksia kannattaisi tehdä ensin siellä missä on kunnon väylät,kuten Saimaalla. Ymmärrän että referenssikohteet ovat tärkeitä uusille tuotteille, ei niille kuitenkaan vesiväyliä voi vaatia rakennettavaksi, kun koetoiminta on mahdollista aloittaa jo olemassa olevilla reiteillä.

    Keski-Euroopan kanavilla innovaationne on varmaan toimiva
    Menestystä !

  15. Veikko Hintsanen

    kuten on todettu; suurin ongelma muuttaa Suomen liikennejärjestmää EU liikennepolitiikan strategian suuntaan ei ole tekninen, ei laivan operaatio-taloudellisuus – vaan poliittinen.

    Eli kysymys liittyy oleellisesti siihen milloin Suomi alkaa toteuttamaan euroopan liikennepoliittista strategiaa,ja sen kautta tuomaan omiin budjetteihin yksipuolisen tie ja raide liikenteen rinnalle vesiliikenteen kehittämisen tämänpäivän tieto taidon ja materiaalien ja jopa älyliikenteen kehittämisen avulla.
    Nyt vesiliikenteen kehittämisessä verraten tie ja raideliikenteeseen on kymmenien vuosien vaje; mm Saimaan ja muut maamme vesitieyhteydet rahtiliikenteelle ovat teknisesti,yhteydellisesti ja väylien koon suhteen 60 luvulla. 80 ja 90 luvuilla Suomen rannikkosatamat tuonti vienti ja transit suunniteltiin yksipuolisesti tie ja raideliikenteen varaan kun esim maailman suurimpiin kuuluvat keski euroopan satamissa noin 40% edelleenlastattavista lasteista valtamerilaivoihin tuodaan ja viedään pienlaivoilla.

    Meillä tuo 60 luvun sisävesiliikenne jäi voimaan , JOT (just on time) ja suurten volyymien Vuosaarten ja Kotka-Hamina liikenteen kehittämisen varjoon, vertaapa ja muistele missä kunnossa maamme maantiet ja raideliikenne olivat 60 luvulla niin saat kuvan siitä mihin on meidän sisävesiliikenne-infran kehittäminen budjeteissa jätetty, vaikka vesiliikenne olisi niin valtiolle kuin sen käyttäjilöle edullisin tapa järjestää logistiikkaa…. ollut ja tulee olemaan.

    Muistetaan myös että ilmasto on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Meillä on jääpeitto Vaasa -Joensuu alapuolella jo keskimäärin alle 40 cm ja suunta on yhä aleneva joten yhä vähemmän jäät tulevaisuudessa hidastavat ja tekevät siten liikennettä kalliimmaksi(huom ei teknisiä ongelmia)

Jätä kommentti