Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 15.3.2016

Työvoimakustannusten pienentäminen sai lisää tukea – ”työpaikkoja on kadonnut nimenomaan vientiteollisuudesta”

 

Viime viikko päättyi huonoihin mutta osin odotettuihin uutisiin, kun luottoluokitusyhtiö Fitch riisui Suomelta parhaimman mahdollisen luottoluokituksen. Fitchin mukaan Suomen viennin elvyttäminen säilyy huomattavana haasteena. Luottoluokittaja suhtautuisi suopeasti siihen, että keskipitkän aikavälin kasvunäkymät ja kilpailukyky parantuisivat, Fitch kertoo tiedotteessaan.

Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi viime viikolla, että Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkijat pitävät palkkojen pienentämistä euromaissa hyvänä ajatuksena.

IMF:n tutkijoiden mukaan palkkojen pienentäminen johtaisi siihen, että vienti alkaisi vetää. Investoinnit seuraisivat perässä. Näin talouskasvu saisi vauhtia. Kotimaisen vientiteollisuuden näkökulmasta paras vaihtoehto olisi työajan pidentäminen riittävästi – palkkoja pienentämättä. Mutta tästä lisää blogin lopussa.

Vaikka IMF:n tutkijoiden viesti on suunnattu lähtökohtaisesti talousvaikeuksien kanssa painiville Etelä-Euroopan maille, sitä voi pitää merkittävänä kotimaisen keskustelun kannalta. Erityisesti Suomen poliittisen kentän vasemmalla laidalla kustannuskilpailukyvyn parantamista nopeasti pidetään riskialttiina “tulonsiirtona” vientiteollisuudelle. Kriitikoiden mukaan riskin aiheuttavat ennen kaikkea kilpailukykytoimien ostovoimaa pienentävät elementit.

Viennin piristymistä ja investointien lisääntymistä kannattaa tutkijoiden mukaan kuitenkin tavoitella, vaikka palkkojen pienentäminen heikentäisikin yksityistä kulutusta. Hyödyt olisivat suuremmat.

“Tutkimuksen argumentit ovat uskottavia. Voidaan jopa sanoa, että Suomessa työvoimakustannusten pienentämisen vaikutukset olisivat vieläkin myönteisempiä kuin Etelä-Euroopan kriisivaltioissa, koska työpaikkoja on kadonnut nimenomaan vientiteollisuudesta”, totesi Helsingin Sanomissa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Niku Määttänen.

Artikkelia kommentoi lehdessä myös Helsingin yliopiston taloustieteen tutkija Juha Tervala, jonka mukaan Suomessa palkkojen pienentäminen pitäisi toteuttaa tekemällä pyhäpäivistä palkattomia lomapäiviä, lomarahoja leikkaamalla ja vuosityöaikaa pidentämällä. Julkisen sektorin lomarahat ja vuosityöajan pidennys ovat osa kilpailukykysopimusta, joka ei yksi riitä korjaamaan Suomen kilpailukykyä ja joka voi toteutua vain, jos siitä tulee riittävän kattava.

Metsäteollisuuden näkökulmasta järkevin tapa ottaa tarvittava 10–15 prosentin kilpailukykyloikka olisi pidentää työaikaa riittävästi, sillä se ei leikkaisi palkansaajien ostovoimaa. Lisäksi jäykkiin työehtoihin tarvitaan joustoja ja jatkossa paikallisen sopimisen pitäisi mahdollistaa konekohtaiset ratkaisut. Eri maissa sijaitsevat tuotantoyksiköt kilpailevat toistensa kanssa myös yksittäisen yrityksen sisällä.

Kansainvälisessä kilpailussa marginaalit ovat joka tapauksessa pienet. Samalla kilpailijamaat pyrkivät jatkuvasti pitämään kustannuksensa kurissa ja parantamaan tuottavuuttaan, joka lopulta mahdollistaa kovassa kilpailussa pärjäämisen.

Vientiteollisuuden merkitys on tunnustettu Ruotsissa, jossa avoin sektori määrittää palkankorotusvaran. Siksi Suomeen pitää rakentaa käynnissä olevissa neuvotteluissa aito vientiliittomalli. Pelissä ovat – jälleen kerran – kotimainen tuotanto ja työpaikat.

Kommentit

15 kommenttia “Työvoimakustannusten pienentäminen sai lisää tukea – ”työpaikkoja on kadonnut nimenomaan vientiteollisuudesta””

  1. Kalevi Lystimäki

    Tilanteeseen nähden meillä on ostovoimaa liikaa koska tuonti ylittää jatkuvasti viennin. Elämme yli varojen. Tämän vuoksi olisi palkkoja pienennettävä. Jos haluamme nostaa elintasoamme niin se tapahtuu hoitamalla vienti kasvuun. Sekin onnistuu palkkoja alentamalla jotta jää rahaa investointeihin. Huolena on kaupungistuminen ja muuttoliike. Nousevien asumiskulujen vuoksi palkansaajan ansaintapakko on kasvussa ja tämä vaikeuttaa palkkojen sopeuttamista.

  2. Juha

    Tutkiskelin tuossa taannoin WEF:n raporttia jossa oli rankattu 140 maata kilpailukykynsä mukaiseen järjestykseen. Suomi oli siinä 8. , mutta sijoitus voisi olla parempikin. Selvityksestä kävi ilmi “hauskoja” yksityiskohtia kuten: suomen kiinnostavuus sijoituksille oli jossain sijalla 80 , suomen kokonaisverotus huiteli vertailun 90. keveimpänä , suomen säännöstely oli kutakuinkin 70. keveintä jne… eli kaikki ne asiat jotka tekevät maasta oikeasti kiinnostavan paikan yrittäjille ja yrityksille olivat pahasti retuperällä, ei se korkeakoulutus tai hyvä infra tuo maahan yrityksiä/yrittäjiä jos tulosta ei saa tehdä…

    Jos nyt joku haluaisi oikeasti korjata tilannetta, niin “sääntö-suomi” purkuun, kokonaisvero-aste alemmas jne…
    Ainoa taho jolla olisi voimaa painostaa hallintokonetta on teollisuus ja sinne täytyisi palloa heittää, ja teollisuuden täytyisi ottaa se koppi asiasta….

  3. Juha

    Anteeksi, listasta jäi uupumaan se tärkein eli: työehtosopimusten joustot, niissä Suomi sijoittui komeasti viimeiseksi eli oli 140. mikä meidän liitoilla on vialla kun paikallista sopimista ei aidosti sallita? Tämän luulisi olevan asia jonka liitotkin tajuaa! Ei nykymaailmassa enään pärjätä kekkoslovakian ja bilateraalikaupan säännöillä!!!!

  4. Jari

    Artikkelin kirjoittaja elää selvästi menneisyydessä kuten monet muutkin päättäjät, täytyisi seurata maailmassa tapahtuvaa jatkuvaa muutosta. Digitalisaatio ja robotiikka tekevät työntekijöistä lähes tarpeettomia lähi vuosikymmeninä, näitä tutkimuksia olisi vanhemmankin sukupolven syytä seurata. Työajan lisääminen tuntuu todella oudolta, kun tulevaisuudessa mietitään, miten suuri osa ihmisistä viettää elämänsä työn ulkopuolella. Ei “ojan kaivamisen” tuntimäärän lisääminen auta tulevaisuudessa.
    Toinen asia on tämä paikallinen sopiminen, joka ajatuksena on aivan loistava, mutta suomalainen johtamiskulttuuri ja yrityskulttuuri on edelleen niin kehittymätöntä, nyt olisi hyvä tutustua siihen ruotsalaiseen tapaan toimia. Siellä henkilöstön johtaminen on aivan eri tasolla.

    1. antti.mäkeläinen

      Otat Jari aika paljon etunojaa. Tovi menee vielä ennen itsestään ajavia autoja, robotteja joka paikassa ja vastaavaa. Eräs proffa jo latasi että sähköautot syrjäyttää polttomoottorin ja liikenne pitää järjestää sen mukaan. No, tovi menee siinäkin jos niin kävisi että 3.4 miljoonaa pirssiä tosta vaan uusiksi. Aistivaraiset ja erikoistilanteisiin perustuvat toimet ovat ja jäävät ihmisten hoidettaviksi. Samoin robottien korjaaminen. Minä en usko yhtään että Suomessa palkkoja lasketaan. Eikä ole syytäkään. Sen sijaan joustojen esteitä ja yleistä sähläämistä itse tekemisessä on aina syytä tehostaa. Kun olin teollisuuden palveluksessa HR:ssa kymmeniä vuosia niin yleensä aina ajatus kirkastui ja mieli myllersi kun kävi tehtaalla. Kunhan vaan kysyi luottomiehiltä että mitäs tänne.? Kyllä meni teoreettiset konsulttien ja muiden paskapuheet jiiriin kun taas kuuli että tavaraa ei ole ja viikonloppu istuttiin tumput suorina. Tai että alihankkijan tavarasta puolet palautettiin Aasiaan. Tai että tiedätkö että muutamat prosessit on nyt onnistuttu dilkaamaan määräaikaisille tai paroonan kavereille eli ei omaa vaki sakkia ei ole ja aiotkos vakinaistaa ne …meinaan vaan kun niitä irtisanottuja on vielä takaisinotossa. Kaikesta huolimatta tulosta tehtiin mutta kyllä ihan mut asiat kuin palkat niitä vaaratilanteita aiheutti. Siks toisekseen niitä palkkoja pitäisi laskea läpi linjan koska johdon ja ylempien potti on dominoiva.
      Sitä en ymmärrä miksi EK ei hyväksynyt SAK:n tarjousta syksyllä. ? En usko että sopimusta syntyy ja jos niin se on 300 neuvottelupöydässä vetistetty kuin swedujen keskari.

      1. Jari

        Tässä linkki erääseen artikkeliin. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/ihmista-ei-tarvita-robotit-oppivat-pian-itse-tyonsa-6534235
        Ei tämä mitään scifiä ole. Ruotsissa on jo kauppa, jossa ei ole henkilökuntaa, kirjastoissa samaa suuntausta, onko kaupan kassoja enää viiden vuoden kuluttua? Miten teollisuudessa, 3D-tulostus…
        Kyllä nyt ollaan menossa “metsään” vahvasti suomessa, tuotekehitys, innovointi, investoinnit uuteen tekniikkaan ovat pahasti jäljessä muusta kehittyneestä maailmasta, ei täällä sellunkeitolla enää pärjää, vaikka puhutaan “biotaloudesta”. Koulutusta, innovaatioita ja investointeja tämä maa tarvitsee, ei kurjistamista ja työajan lisäyksiä.

    2. kriz

      Mielestäni on näköalatonta väittää että automaatio, robotiikka ja digitalisaatio veisi työpaikat. Historia ei tue väitettä. Joka kerta historiassa tekninen murros on myös tuonut työpaikkoja. Maailmassa on oleellisesti enemmän työpaikkoja nyt kuin vaikka 100 vuotta sitten.
      Ennen kaikkea kehitys ja automaatio on tuonut tuottavuutta ja hyvinvointia. Meilläkin oli aika alhainen elintaso vielä 50-luvulla.

  5. Leevi Korpela

    Eipä tuota tulonjakoa kukaan mieti eli sitä aikaa, kun robotit jauhavat puolet töistä tai enemmänkin. Meneekö tuotto kaikki omistajille vai kansalaispalkaksi ns. työstä osattomille? Eli oikeasti suurimmat päätökset odottavat nurkan takana, kun nyt puuhastellaan vasta kilpailukyvyn kanssa.

    1. Ekonomi

      Kyllä toi robotisaatio ja automaatio voi lisääntyä nopeastikin. 20v päästä se lienee hyvin paljon käytettyä.

      Kysymys onkin juuri tulon jaosta. Ihmisiltä katoaa töitä ennestään ja yritysten tuloksen jako pitäisi olla reilua. Mutta entä jos yritykset eivät haluakaan maksaa veroja niin kuin eivät nykyisinkään? Robot siirtyy sinne missä niitä ei veroteta. Toisaalta isoilta ihmisryhmiltä katoaa ostovoima ja markkinat supistuvat -> yritysten voitot pienenevät, joten yritysten kannattaisi sittenkin maksaa myös veroja.

      Jännäksi homma menee tulevina vuosikymmeninä.

  6. Fasaani

    Mikä on se vietiteollisuuden ala, jonka työpaikkoja on kadonnut työvoimakustannusten vuoksi? Minusta kyse on ennenkaikkea siitä, että meillä ei ole riittävästi vientikelpoista teollisuustuotetta. Hyvä artikkeli aiheesta on

    http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/tekin-kauppi-suomen-ydinongelma-tuotekehitys-koko-roska-kaadetaan-silti-palkansaajien-niskaan-3483221

    Eiköhän lopeteta tämä jatkuva marina Suomen ylisuurista työvoimakustannuksista. Esim. täällä Saksassa vienti vetää ja palkat ovat parempia kuin Suomessa.

  7. Timo _60

    Selvää on, että joustoja tarvitaan ja monia muita asioita. Kuitenkin varsinkin vientialojen pitkäkestoisten ongelmien syynä ovat laatuongelmat.
    Pirstaloitunut tuotteen valmistuspolku vajavaisella valvonnalla sekä otetaan mistä halavalla saadaan on johtanut monien vaikeasti korjattavien ongelmien syntyyn. On käynyt “Volkkarit“

    On sitä paitsi tuubaa, että Suomen palkkataso olisi jotenkin korkeampi kuin kilpailijoilla. Tuotteen hinnanalennuksilla saadaan kauppa kyllä syntymään paremmin, mutta jatkuvuuteen päästään ainoastaan vakaalla ja hyvällä tuotteen laadulla. Esim. Tokmanni/Lidl hintalaatusuhteen ero on huima.
    Olen ollut Ruotsissa duunissa, esim. korjaamassa Gudrun myrskyn tuhoja sähköverkoille, ja paikallinen ammattiliitto määräsi saman liksan ulkolaisille kuin Svantelle ja Bror Erikille. Minun palkka nousi 4,5 €/h.
    Miten muka Saksa ja Ruotsi pärjää maailmalla? Suomessa pitäisi tarkistella palkan lisäkuluihin jemmattua tulonsiirtoa finanssialoille. Siellä pyörii kymmenet, sadat miljoonat.
    Onhan vientialoilla epäterveitä palkkarakenteitakin, mutta väitän että vaikka kuinka lasketaan palkkoja ja lyhennetään lomia, Ek:n virsi jatkuu samalla nootilla.
    Nimimerkki Fasaani on kirjoittanut asiasta tyhjentävästi. Kuten Saksalainen jalkapallo, jauhaa jopa tylsyyteen asti samalla kaavalla, mutta on tehokasta ja tuottavaa. Hyvä tuote, hyvä brändäys ja usko omiin mahdollisuuksiin. Myös Saksalainen terveydenhuolto on huomattavasti tehokkaampaa ja laadukkaampaa kuin Suomessa, jossa margariiniteollisuus ja Valio ovat yhdessä THL:n valehtelijoiden klubin kanssa tehneet selvää jälkeä.
    Suomessa on paikallinen tuotanto kuristettu suurten keskusliikkeiden lobbauksella minimiin, ja Prismat kasvavat kasvamistaan.

  8. tulkki

    Ajatukset ovat saaneet aivotärähdyksen jo syntyessään.
    Yksi vastaaja on oikeass siinä että tämän artikkelin kirjoittaja elää menneisyydessä.

  9. Esko T. Kokko

    Vientiteollisuudessa koneellistamiseen infestointi suurin työpaikkojen menetyksen aiheuttaja. Mikä on seuraus kovasta kilpailusta. Jo yli 5v sitten omalla työpaikallani saneerattiin 750 työpaikkaa! Jäljelle jäin vajaa kolmesataa työpaikkaa ja tuotanto lähes nelinkertaistui koneellistamisen myötä!

  10. Juhis

    Myöskään kommentoijat ja jutun kirjoittaja ei ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että jos palkkoja piennenetään niin millä sitten maksetaan laskut ja eletään? Ei kaikki tienaa yli 7000 € kk niinkuin vaikka pääministerin apulainen. Hyvin suuri määrä ihmisiä elää köyhyysrajalla ja nippa nappa sen yläpuolella. Kaikki vähennykset vähennetään siten suoraan ruuasta. Onko tämä mielestänne oikein ?

  11. Toivo

    Kyllä se maailmantalous itsensä ajan mittaan oikoo ja suomalainen palkansaaja saa kirota minkä haluaa. Globaali maailma muuttuu ja Suomi sen perässä. Yrittämistä pitäisi enemmän rummuttaa.

Jätä kommentti