Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 14.6.2017

Toimiva tieverkko on metsäteollisuuden elinehto – rahoitus turvattava maakuntauudistuksessa

Kommentit

5 kommenttia “Toimiva tieverkko on metsäteollisuuden elinehto – rahoitus turvattava maakuntauudistuksessa”

  1. Aimo Huikka

    Blogikirjoituksesta ja ”analyysistä” puuttuvat kokonaan viitteet vesiliikenne tilan parantamisesta niin, että metsäteollisuuden bulkkikuljetuksia voitaisiin hoitaa suuri määrällisesti kunnostettuja vesiteitä ja sovellettua vesiliikenne kalustoa käyttäen käytännössä koko metsäteollisuuden Sisäsuomen alueella ja sieltä parista Suomen rajojen sisältä mereen yhdistetyllä uudella yhteydellä.

    Esimerkiksi Kymen vesistöstä Suomenlahteen ja Joko Päijänteen tai Oulujärven vesistöistä Pohjanlahteen/Perämereen.

    Jos erittäin mahdollinen vesiliikenteen parannus tehtäisiin, niin se helpottaisi radikaalisti painetta rakennella ja ylläpitää kalliita teitä harvaan liikenteeseen vain yhden teollisuuden tarpeisiin. Kevyempikin tiestö riittäisi jos suuret massat laitettaisiin ”laivaan”

    Siinä olisi myös valtakunnallisesti merkittävää kestävää infra sijoitusta ja túottavaa työllistämistä.
    Työkaluja rakentamiseen voitaisiin siirtää turvetuotannosta minkä voisi sitä mukaa vähentää ja lopulta lakkauttaa. Myös osaa metsä työkaluista voitaisiin infran rakennushankkeissa työllistää vuosiksi, ellei kymmeniksi, sillä vesi-infraa ei hetkessä rakennettaisi. Vesi-infra kuitenkin olisi satunnaiskäyttö teitä monipuolisempi ja tuottavampi sijoitus

    ps. Näin tänään muuten ihan oikeita puita enkä pelkästään oksaisia riukupuu peltoja millaisin ns. metsämme pääosin nykyisin ovat. Niitä oli Tuolla yhdessä Sipoon kulmassa.

  2. t.r.

    Suunnitellut muutoset ovat mitä ilmeisemmin sellaisia, että kansalaisia aletaan seuraamaan 24/7 GPS-laitteistolla. Perusoikeuksista välittämättä.

    Kuinka kävi Fingridille, Digitalle, Kemiralle, Fortumin sähkönjakelulle? Samanlainen kuppaus mahdollistetaan myymällä tieomaisuus sijoittajayhtiölle ja hilaamalla jo maksettu tieinfran käyttökustannukset pilviin.

  3. veikko hintsanen

    Hyvä Outi Nietola , kirjoitat:

    ”Kuljetusten kustannustehokkuus ja toimitusvarmuus ovat metsäteollisuuden keskeisiä tavoitteita, joiden saavuttamista ovat vaikeuttaneet heikkokuntoiset ja painorajoitetut tiet ja sillat.

    Logistiikkona Sinä tiedät, että vesitiekuljetuksilla Järvi Suomen alueella saavutettaisiin monen kertaisia etuja, kun siirryttäisiin EU liikennestrategian mukaisesti maantieliikenne volyymien maximi siirtoihin vesiliikenteeseen.
    Tämä vesiliikennemuoto kuitenkin on metsäteollisuudelle ongelma.

    Se on ollut sitä 90 luvulla kun suunniteltiin Kymi joen kanavointia ja Päijänteen sekä Saimaan yhdistettyä meriyhteyttä Suomenlahteen. Metsäteollisuus vastusti sitä.

    2000 luvulla ongelma sanottiin valtion liikennesuunnittelijoille ääneen KTM raportissa no 16/2007 sivulla 24 toteaa että :

    ”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”

    Eli olet oikeassa siinä että maantieliikenne ja sen sujut keskeisiä tavoitteita .
    Edelleenkään metsäteollisuuden logistiikkaklusteria ei ole murrettu koska metsäklusteri on kyennyt lobbaamaan valtion liikennesuunnittelun toimimaan EU liikennestrategiaa vastaan .

    Edelleen meillä on todellinen ongelma vain siinä Nietolan maininnan osassa missä mainitaan ”heikkokuntoiset painorajoitetut sillat ja tiet” ….. ne ovat ongelma mutta vain siksi, että eivät ole johdetut oikeisiin paikkoihin sijoitettuihin puu terminaaleihin.

    Puuterminaalit tulisi olla sijoitetut niin, että maantieliikenteen lisäksi sekä raide että vesiliikenne jatkokuljetukset olisivat mahdollisia. Nyt terminaaleista jatkokuljetukset pyritään suorittamaan pelkästään maantieliikenteen avulla.
    Kun terminaalit olisi tullut sijoitetuksi niin että myös raide ja vesiliikenteen avulla suoritettavat jatkokuljetukset olisivat olleet mahdollisia, niin tätä ongelmaa ei olisi.

    Nykyiset valtion varoilla tehdyt terminaalit ( tuki vv 2009-2015 noin 200 miljoonaa euroa) ovat tietoisesti sijoitetut niin, että niistä mistään ei ole vesitieliikenne mahdollisuuksia.

    Syy on edelleen siinä että metsäteollisuus katsoo oikeudekseen hallita puu raaka aine markkinoita pelkän maantie logistiikan avulla.

    Ja tätä yksipuolista tutkimusta joilla on mahdollistettu kansanedustajien informointi on suoritettu tietoisesti liikenneviraston ja LVM rahoituksella noin 70 miljoonan arvosta vv 2010-2016.

  4. Aimo Huikka

    Olen Veikon kanssa aivan samaa mieltä. Metsäteollisuus ei logistiikka-asioissa ole koskaan nähnyt nenäänsä pidemmälle, kuten ei ole maan kokonaiskehityksistä vastanneet hallituksetkaan. Molemmat ovat valinneet hetken helpoimman eikä pitkän tähtäimen yleishyödyllisimmän tien.

    Jollain tavalla sitä valintaa metsäteollisuudelta tiettyyn tasoon asti ymmärtää, mutta ei hallituksilta joiden tulisi nimenomaan ajaa valtakunnan pitkän tähtäimen parhaita ratkaisuja, joita juuri olisi tuollainen vesiliikenteeseen kautta maan saumattomasti liittyvä raaka-aine ja muunkin materiaalin terminaalista

  5. Johanna sipola

    T.JS

Jätä kommentti