Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 2.11.2017

Suomalaisten mukaan työelämä muuttuu – ja se vaatii ketteryyttä

Taloustutkimus on selvittänyt suomalaisten asenteita työelämän muutoksiin ja teollisuuden toimintaedellytyksiin. Tulokset puhuvat puolestaan – ja puhuttavat. Niiden mukaan suomalaiset uskovat joustavampien työmarkkinoiden hyötyihin paljon vahvemmin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

Tästä voi vetää johtopäätöksen, että ihmiset aistivat ammateissaan talouden realiteetteja ja muutoksen tuulia hyvin tarkasti. Samalla he kehittävät taitojaan luovia nykyisessä työelämässä, jossa tuulen suunta saattaa kääntyä nopeasti haastavammaksi. Välttämättömiä menestystaitoja ja ajattelumaailmoja suomalaiset tuntuvat omaksuvan sääntelyä ja jäykkää työehtosopimusmaailmaa vauhdikkaammin.

Moni uudistus, joka suomalaisissa instituutioissa ja mediassa näyttäytyy vaikealta ja muutosvastarintaa aiheuttavalta, kuulostakin monen suomalaisen korvaan itsestäänselvyydeltä. Tästä on vahvoja viitteitä.

Moni ajan ilmiö heijastuu selvästi myös vastauksiin työelämän tulevaisuudesta: Tahti kiihtyy, pitää juosta kovempaa mutta samaan aikaan voimme olla luovempia ja ketterämpiä.

Työikäinen väestö odottaa, että käytännön työelämä muuttuu lähivuosina kiireisemmäksi sekä vähemmän ajasta ja paikasta riippuvaiseksi. Kilpailun uskotaan niin ikään lisääntyvän. Esimerkiksi 86 prosenttia työikäisistä ajattelee, että suomalaiset yritykset altistuvat jatkossa enemmän kansainväliselle kilpailulle.

Selvää on sekin, että suomalaisten mielestä teollisuudella on tulevaisuudessa iso rooli talouselämässämme hyvinvoinnin varmistajana sekä uudistumisen veturina: Peräti 59 prosenttia työikäisestä väestöstä pitää teollisuuden kasvua ja kehittymistä erittäin tärkeänä ja 36 prosenttia melko tärkeänä.

Entä mitä suomalaiset ajattelevat hieman konkreettisemmin keinoista, joita työelämän mahdollisuuden ja haasteet nykyään edellyttävät? Tärkein tekijä kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisessä on uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä olemassa olevien laadun parantaminen.

Toisaalta työikäisen väestön mielestä palkkatason pitäisi säilyä yritysten kilpailukyvyn turvaavalla tasolla, sääntelyä tulisi purkaa ja työehtoja saisi joustavoittaa. Tästä kertoo myös se, että paikallisen sopimisen lisäämistä kannattaa hieman yli puolet suomalaisista. Haastatelluista vain viisi prosenttia haluaisi vähentää paikallista sopimista.

Erityisesti suomalaiset uskovat joustoihin, kun kysyntä esimerkiksi suhdanteen takia tuotteillemme tai palveluillemme vaihtelee.

Esimerkiksi: Jos suomalaisten tuotteiden tai palveluiden kansainvälisessä menekissä tapahtuu äkillisiä muutoksia, 23 prosenttia työikäisestä väestöstä pitää työehtosopimusten joustamista erittäin tärkeänä ja 43 prosenttia melko tärkeänä.

Ainoastaan kuusi prosenttia ei pidä työehtosopimusten joustoa menekkihäiriöissä lainkaan tärkeänä.

Ylipäänsä vastauksissa joustamattomuus ja muutosvastarinta loistavat poissaolollaan. Työttömyys koetaan ehkä sittenkin epäedullisempana ja kovempana keinona reagoida esimerkiksi äkillisiin kysyntäshokkeihin.

Kattavaan joukkoon kysymyksiä Taloustutkimuksen internetpaneelissa vastasi noin tuhat työikäistä suomalaista. Kyselyn tilasi Metsäteollisuus ry.

(Vastaajat: työikäinen väestö, 18–68 -vuotiaat.)