Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 21.1.2016

Pitäisikö laki valtakunnansovittelijasta laittaa remonttiin?

Vuonna 1995 Ruotsissa tapahtui Suomen kannalta paljon kiinnostavaa. Ruotsi oli silloin toipumassa lamasta, joka iski vuosikymmenen alkupuolella melkein yhtä kovaa kuin Suomessa. Työttömyys oli hieman hellittänyt, mutta pysyi siitä huolimatta ongelmana. Syntyi paineita korottaa palkkoja.

Samaan aikaan Ruotsin metsäteollisuudella meni suhteellisen hyvin. Nämä tekijät muodostuivat ratkaiseviksi, kun naapurimaassa ryhdyttiin vuonna 1995 alakohtaisiin palkkaneuvotteluihin.

Kovan väännön jälkeen Ruotsin metalliliitto ja työnantajan edustajat pääsivät neuvotteluissa loppusuoralle. Myös paperiliitto Pappers istui saman viikon aikana neuvottelupöydässä. Metallin sopimuksessa kaikki oli yksityiskohtia lukuun ottamatta valmista, kun uupuneet neuvottelijat päättivät levätä viikonlopun yli.

Tässä vaiheessa neuvotteluiden koordinaatio petti. Kyseisen viikon lauantaina metsäteollisuus taipui korkeisiin palkankorotuksiin. Ensimmäinen sopimus käynnisti metallin neuvottelut käytännössä alusta ja avasi tien aivan liian kalliiseen liittokierrokseen.

Parin vuoden päästä järki kuitenkin voitti. Teollisuuden työmarkkinaosapuolten välille rakentui uudenlainen yhteisymmärrys, josta tuli nopeasti ruotsalaisen yhteiskunnan yhteistä omaisuutta.

Ruotsin mallissa avoin sektori määrittää teollisuussopimuksen pohjalta palkankorotusten enimmäistason. Uudistettu ja vahvempi valtakunnansovittelijan toimisto paimentaa osapuolia kansantalouden kannalta vastuulliseen sopuun.

Mitkä ovat tarinan keskeiset opetukset kuluvaa työmarkkinavuotta ajatellen? Suomessa sorruttiin hieman Ruotsin kaltaisiin virheisiin vuoden 2007 työmarkkinaratkaisussa. Viime vuosien maltillisista palkkaratkaisuista huolimatta Suomi ponnistaa edelleen pahasti takamatkalta.

Siksi tulisi muistaa, että palkankorotusvara ei kasva käydään neuvottelut sitten liittokohtaisesti tai jollain muulla tavalla. Tämä edellyttää työmarkkinaosapuolilta vastuunkantoa kaikilla toimialoilla. Usein unohtuu, että ylisuuri palkankorotus kolmannella alalla luo kustannuspaineita myös teollisuudessa.

Suomen lainsäädäntöä pitäisi myös muuttaa niin, että valtakunnansovittelijan mahdollisuutta tehdä sovintoehdotus rajattaisiin Ruotsin mallin mukaisesti, jolloin avoimessa kansainvälisessä kilpailussa toimivien alojen tekemien sopimusten kustannusvaikutus toimisi kattona.

Ensi syksyn liittokierroksella Ruotsin opetukset on syytä pitää mielessä. Sen avaavat Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto.

Kommentit

12 kommenttia “Pitäisikö laki valtakunnansovittelijasta laittaa remonttiin?”

  1. Teuvo

    Matalat palkat katetaan sosiaalituilla. Niitä saa jo hirveä määrä palkansaajia ja työttömiä. Kukahan tämän maksaa kun hyvätuloiset nostavat verosuunnittelun kautta optioitaan?
    Täällä on sellainen ongelma, että maa on liian kallis asua pienillä palkoilla eli tilanne on kestämätön. Ja se kalleus ei johdu työväestön palkoista. Päälle vastikkeeton verotus, sillä yhdellä maailman korkeimmista verotuksilla n(verot, pakkomaksut yms.) emme ole missään palveluissa kärjessä ja päälle tulee aina lasku. Aivopesu Suomen ihanteellisuudesta on mennyt ja Pisatuloksiin on turha vedota. Nykysäästöt näkyvät 20 vuoden päästä. Niiden korjaaminen mm koulutus vie sukupolvia. Mikä täällä enää pitelee? Tavallisella palkansaajalla ei enää riitä rahat siihen mitä yhteiskunnassa vaaditaan. Ei ole hikatteista tarinut itnkiä kun jaetaan ennätysoptiot, ei vaikuta kilpailukyongelmalta, laskelmia ei ole näkynyt, kansainvälisissä mittareissa olemme kärjessä. Populismia koko roska. TTIP:tä jne silmällä pitäen näitä lakeja halutaan muuttaa., sillä TTIP sementoi ne ikuisesti.
    Siellä yläpäässä on vaan todellisuus hukassa ja mitä se työntekijän realismi ja elämä oikeasti on. Testa itse, älä tuijota tilastoja. Muuta helsinkiin ja elää 1000 euron palkalla.

    1. Suomi ei toimi

      Suomen ongelma ei niinkään ole prosenttiverotus. Tälläiset verot ovat itseasiassa suhteellisen kevyitä.. Kevyempiä kuin käytännössä koskaan aikaisemmin.

      Sen sijaan veroluonteiset pakkomaksut ja kiinteät verotusmaksut, jotka leikkaavat pien- ja keskituloisten ostovoimaa ovat kasvaneet koko 2000-luvun (vuokrat, ALV, ajoneuvoverot, polttoaineverot, energiaverot, sokeriverot, alkoholiverot, vakuutusmaksut, jne..). Näillä on kustannettu prosenttiperusteisen verotuksen keventymistä.

      Käytännössä Suomeen on syntynyt tilanne, jossa ne joilla olisi tarve kuluttaa (mm. pientuloiset lapsiperheet) eivät voi kuluttaa, ja ne joilla on varaa kuluttaa ei ole tarvetta kuluttaa (kun esim. asunto ja sijoitusasunnot on jo maksettu, lapset jo aikuisia, jne..).

      Tämä on tappanut Suomen talouden. Lääkkeenä ei ole leikata pientuloisilta entistä enempää, vaan järkevöittää koko talous.

      1. Suomi ei toimi

        Tuosta listasta unohtui päivähoitomaksut, lääkärimaksut, kotihoitomaksut,…

  2. tapio mäkeläinen

    Kuulostaa aikamoiselta epäluottamuslauseelta sovittelun ideaa kohtaan. Vuoden 2007 kollektiivisen töpeksinnän takia ei nyt pidä valaa tuhkaa päälle vuositolkulla. Juristit eli koneisto näköjään ei luota kuin lakeihinsa ja määräyksiin. Ruotsin menestys perustuu luottamukseen ja yhteistyöhön. Joka asiaan ei mennä lakikirja kourassa. Näin se menee. Kokemuksesta tiedän.

  3. Riitta Järvi

    Islannisssa päädyttiin suureen lamaan Ruotsia ja Suomea myöhemmin. Kuitenkin maa on selvinnyt kohtalaisen hyvin valtavasta katastrofista. Nykyään miesten palkkatulo on n.4000e./kk ja naisten hieman alempi. Miten Islanti selvisi ?
    Siellä pankkien annettiin kaatua, valtio otti pankkitoimen haltuun. Silloisista pankinjohtajista kymmenen ( 10 ) istuu vankilassa ja viis ( 5 ) on seuraamassa heitä sinne.
    Suomessa toimittiin toisin . Pankinjohtajat, jotka olivat saattaneet maamme suureen kurimukseen palkittiin . Vrt. sundkvistin veljekset, wahlroos ym. ym. ym. Sen aikainen lainsäädäntäneuvos Pauliine Koskelo ( sittemmin Korkeimman oikeuden presidentti ) laati ohjeet VELKOJILLE siis pankeille miten periä saataviaan, vaikka oikeudenkäynnin ensimmäinen sääntö on suojella heikompia eli velallisia.
    Velan perinnässä tapahtui suuria vääryyksiä kansalaisten tappioiksi.
    Vallan kolmijako sivuutetiin ( vrt. presidentti Koivisto )
    Niinpä kansalaisten luottamus valtioon mureni, eikä ole palautunut sen jälkeen.

    1. J. Kontsas

      Islantilaiset puolestaan selviävät tekemällä kahta tai kolmea työtä. Töitä on tarjolla kun króna on vessapaperin arvoinen, tuontitavarat hinnoissaan ja vienti vetää niin kauan kuin kalaa riittää.

      Kyllä se paperimiehenkin kannattaisi aloittaa uusi ura vuorojen välillä vaikka siivoojana, ei tarvitsi palkankorotusta kinuta.

  4. Jonne Järvenkorvantausta

    Näinpä. Kapitalistista tulee sosialisti välittömästi tappioiden uhatessa, ja omat töppäykset maksatetaan tuottavan työn tekijöillä.

    Yleensä käytetään ilmaisua “maksatetaan veronmaksajilla”, mutta koska mitään varallisuutta ei synny ilman työn tekijöitä, ovat nämä “nettomaksajiksi” itseään mainostavat toisten työllä rikastuvat loiset heti työn tekijöiden lompakolla kun oma bisnesdajju kaatuu.

    1. LIisa Linko

      Näin se juuri menee.

  5. Pekka

    Ainakin nimi “valtakunnansovittelija” pitää muuttaa, nythän nimestä tulee helposti mieleen natsien kolmas valtakunta.
    Koska sovittelijan tehtävä on nimenomaan työmarkkina-alalla (ei muualla), sopii yksinkertaisesti uudeksi nimeksi työmarkkinasovittelija.

    PS1. Myös nimestä “valtakunnansyyttäjänvirasto” on aihetta luopua ja korvata se nimellä valtiosyyttäjänvirasto (ei siis valtion-), jossa uudet virkanimikkeet: valtioylisyyttäjä, apulaisvaltioylisyyttäjä ja valtiosyyttäjät, vrt. poliisiylijohtaja ja poliisijohtajat.
    PS2. Toki valtakunnallinen-adjektiivilla on edelleen paikkansa, koska sillä erotetaan joku asia paikallisesta ja alueellisesta eikä kuitenkaan sekoiteta valtiolliseen.

  6. Iiris

    Olisiko aika suomalaisten herätä prinsessa-unestaan ja alkaa ottaa valtaa kokoomukselta, kepulta ja perussuomalaisilta huijareilta.
    Kaikkea ei tarvitse, eikä edes saa hiljaa hyväksyä!

    1. don Carlos

      Kansanvalta toteutuu äänestyksissä vai tarkoitatko, että pitää tehdä vallankumous – siis väkivaltainen???

  7. Andersson

    Ajatus työmarkkinasovittelijasta on hyvä.

Jätä kommentti