Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 28.5.2014

Metsäalalla on huutava työvoimapula

Kommentit

30 kommenttia “Metsäalalla on huutava työvoimapula”

  1. veikko hintsanen

    Tämäkin yksittäinen asia käytiin läpi kun ensimmäistä metsäraaka aineen vesiliikennehankintaketjua suunniteltiin Keitele Päijänne alueelle.

    yksi laiva kykenee yli kahden miljoonan volyymiin m3 vuotuiseen ympärivuotisessa liikennöinnissä liikennöintiin ja kaukokuljetukset yli 30 km matkoille jäisivät siten pois.

    Tällä olisi poistettu täysin jo silloïn meidän kaikkien tietämämme tuleva kuljettajapula mikäli EU liikennestrategian vastaisesti Suomessa pidättäydytään pelkan kuorma auto liikenteen varaan metsäteollisuuden raaka aine hankintaketjuja rakennettaessa, kuten myös on nyt tehty ja siitä on mm oikeuskansleri huomauttanut viimeksi 15.04.2014 lvm:mmää…….

  2. Pauli Sumanen

    Kun Lapissa yritettiin purkaa segregaatiota (sukupuolittunutta ammatteihin jakautumista) järjestämämällä kurssi naisille oppimaan metsäalan ammatteja, kurssille ei ilmoittautunut ketään ja se jouduttiin peruuttamaan. Missä tasa-arvo luuraa? Miksi vaaditaan miehiä sairaanhoitoalalle, kun naiset eivät halua siirtyä miesten ammatteihin?

  3. Jouko T. Kujala

    Pätevä, pätevämpi, ammattipätevä….. Olikohan 2008, kun kuorma-autokortin hankinta tehtiin a. kalliiksi b. hankalaksi.
    Sen koommin ei raitilla juuri ole autokoulun kuormuri töyssyjen yli könynny.
    Miksiköhän meiltä loppuu mm. puutavaran kuljettajat?

  4. Aulis Moilanen

    Kyllä metsäkoneen kuljettajien koulutuspaikkoja on riittävästi,mutta koulutukseen tulevista murto-osa jää alan töihin ja kouluihin tulevista osa on sopimatonta porukkaa metsäkonealan töihin. Valinta kokeet kestivät päivän v.1973.8-henkilöä valittiin ja yli 30- olin alan töissä.

  5. Matti Sola

    2+1 vuotta opiskelua…? Puhutaan uudelleen sitten kun kurssi kestää max. 4 viikkoa. Räikeää turhuutta laittaa oppilaita kouluun virumaan 2 vuodeksi opettelemaan… mitä? Yhden koneen käyttöä? Kahden koneen? Opiskellaanko samalla metsäkoneen mekaanikoksi ja koneinsinööriksi? Miksi koulutus kestää 2 vuotta?!

  6. Raunokki

    Tuntuu tosiaan turhalta, että koulutus kestäisi 2vuotta, työ on paras opettaja ja aikaisemminkäytännän työhön ja väliin tiukkoja koulupäiviä. Myös pitäisi kouluttajan voida antaa potku persuksille työelämään kun ihmiset oppivat eri tahdissa. Metolaisista tekijöistä uskon tulevan myös pulan, suurimpana syynä isojen firmojen TYLY kohtelu lue. alpalkkaus jne.

  7. Hannu Mononen

    Jos paljoksutaan koulutuksen pituutta, on syytä muistaa myös se taloudellinen sekä työturvallisuuden vastuu, jonka ammattitaitoinen metsäkoneen kuljettaja kantaa.

    Missä hintaluokissa metsäkoneet liikkuvat, paljonko käyttäjän virhe voi tulla maksamaan korjauskuluina, varaosina ja tuotannon seisokkina tai työtapaturmien seuraamuksina? Koneurakoitsijan on voitava luottaa siihen, että uusikin valmistunut kuljettaja osaa hommansa, muuten palkkaamisen riski on kohtuuton. Ihmistä ei voi korvata automaatiolla näissä hommissa, hänen pitää tietää ja osata tehdä, ja ymmärtää olla tekemättä kun on sen paikka.

  8. Aulis Kaakko

    Itse olen pian 40-vuotias teknisen alan insinööri. Olen jo vähän aikaa haaveillut ammatinvaihdosta käytännönläheisempään ammattiin ja metsäala kiinnostaisi kovasti. Aikuinen ihminen ei kuitenkaan halua mennä koulunpenkille pariksi vuodeksi istumaan n. parikymppisten (lasten) nuorten kanssa, kun pitäisi samalla maksaa asuntolainaa yms. Miksi suomessa ei käytetä oppisopimuskoulutusta enemmän? Käsittääkseni saksassa se on melko yleinen tapa opiskella ammattia. Odotan mielenkiinnolla avautuuko lähitulevaisuudessa aikuiskoulutuspaikkoja metsäalalle. Työelämässä jo olleen ja työ- ja elämänkokemusta hankkineen henkilön koulutus voisi olla ihan perustellusti lyhyempi kuin nuorten. Lisäksi aikuisopiskelija on usein hyvin motivoitunut opiskelemaan uutta ammattia, kun taas nuori ihminen vielä katselee ja kuullostelee mitä sitä isona alkaisi tekemään, puhumattakaan siitä jos on ollut pakko hakeutua opiskelemaan jotain mikä ei kiinnosta.

  9. Joonas Kolkkainen

    Tässä on kysymys nyt kouluttajien työllistämisestä joka on koko ajan tuottoisampaa, veroilla pyörivää kunnan businesta. Ei mistään osaajien kouluttamisesta, jos olisi ne firmat ottaisivat omat rekrynsä suoraan parin kuukauden työharjoitteluun. Viime aikoina on TE-keskukset ruveneet huolestumaan omien sekä koulujen määrärahoista. Eli ei mitään todellisia töitä ole olemassa vaan byrokratia pelkää omien työpaikkojensa tarpeellisuudesta. Ihan temppu työllistämistä.

  10. Aurinko nousee ja aurinko laskee

    Perusongelma on siinä, että Suomen ammattikoulutusjärjestelmä elää yhä aikaa, jolloin opiskeltiin loppuiäksi vain yhteen ammattiin ja koulutusajat ovat sen mukaiset. Itse asiassa koulutusaikoja on pidennetty takavuosikymmenistä kuin väen väkisin. Moniko nykyisillä koulutusajoilla on valmis vaihtamaan ammattia useita kertoja elämänsä aikana, vaikka nimenomaan ammatinvaihto on nykyajan sanelema pakko. Jokainen tietää, ettei mene monta vuotta, kun metsäalalla joudutaan taas irtisanomisiin. Laske nyt siinä sitten, kannattaako kouluttautua kaksi vuotta ennen kuin pääsee todenteolla katsomaan, onko tämä minun hommani edes siksi aikaa, kun töitä riittää.

  11. miska-70v

    Nythän ei ainakaan pitäisi olla “suuret ikäluokat” ja koulutuspaikkojen puute kysymyksessä, kuten oli -50 ja -60 luvuilla. Yritin aikoinaan ammattikouluun, mutta se tyssäsi e.m. syihin ja sopimattomaksi arvelemaani koulutustarjoukseen. Lähdinpä asevelvollisuuteni suoritettuani 19 vuotiaana kielitaidottomana tänne “läntiseen naapurimahan”. Pari päivää ruotsalainen nuori mies opetti revolverisorvin käyttöä, ei siinä kyetty sanaakaan keskenämme vaihtamaan, mutta oppi meni perille kuitenkin. Muutaman vuoden kuluttua ja alkeellisella kielitaidolla varustettuna pääsin työmarkkinakoulutukseen(?)(AMS- utbildning), josta sai koulutusavustusta. Siitä se elämä jatkui erilaisten työpaikkojen ja koulutusjaksojen myötä. Runsas 30 vuotta sitten valmistuin ruotsalaisesta kelloseppäkoulusta todistuksella MVG, joka oli korkein arvosana. Nyt jo eläkeläisenä voi katsella taaksepäin mitä olisi voinut olla mikäli olisin jäänyt suomeen mahdollisesti ammattiin jossa en olisi voinut toteuttaa kykyjäni ja lähteä joka aamu tyytymättömänä töihin.

  12. miska-70v

    Aulis Kaakolle voin vielä kertoa, että olin kelloseppäkouluun päästessäni yli -30vuotias erilaisia työkokemuksia saanut ja motivoitunut opiskelija. Tosin se koulunpenkillä 3 vuotta “lasten” seurassa (nuorin 17v) oli välillä kuin olisi leikkikouluun joutunut. Ei niillä nuorimmilla näkynyt olevan mitään motivaatiota opiskeluun, “(mutta kun isällä on kellosepän liike)”. Tulokset olivat sitten sen mukaisia, kelloseppiähän on eri tasoisia ja onneksi on “cenralverkstäder” korjaamoita joihin he voivat lähettää vialliset kellot ja keskittyä vain myyntiin ja “patterien vaihtoon”.
    Joten Aulis ja toisetkin, jos vain ekonomia sallii ja kiinnostusta riittää suosittelen kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan ammattia “aikuisena” kun motivaatiota on ilmeisesti riittävästi.
    Hyvää kesää sinne Isänmaahani!

  13. Timppa totinen

    Metsäteollisuuden isot firmat ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikaan ajaneet pienet metsäkoneyrittäjät niin ahtaalle, että syyttäkää ihan itseänne, kun tekijöitä ei kohta enää ole.

    Onhan se ihan naurettavan suuri vääryys, kun kansainvälinen konserni “neuvottelee” muutaman henkilön urakointifirmojen kanssa “tasavertaisina” toimijoina sopimuksia. Ei ole kysymys neuvottelusta, vaan sanelusta, joka on jo ajanut useita, useita yrittäjiä vararikkoon ja muille aloille. Katsopaaka vaikka miten paljon on käytettyjä motoja myynnissä ja mihin hintaan, se kertoo karua kieltään siitä, että alalla on yhä “liikaa” toimijoita, kun vanhat koneet eivät mene kaupaksi. Toisaalta se kertoo myös siitä, miten isot yhtiöt vaativat muutoksia koneiden teknisiin järjestelmiin, mikä puolestaan pakottaa pienet yrittäjät tekemään kymmenien tuhansien eurojen päivityksiä ihan toimiviin laitteisiin vain siksi, että ne ovat sellaisia, kuin metsäyhtiöt haluavat (tietojärjestelmien päivitykset muutaman vuoden välein, kantokäsittelylaitteet, jne jne). Nämä jatkuvat uudet tekniset vaatimukset syövät sen vähänkin katteen, mikä olisi mahdollista saada, mutta ilman näitä KALLIITA päivityksiä ei sopimuksia voi saada – eli taas on ajettu yrittäjä pakkorakoon.

    Meidänkin perheyrityksemme laitettiin pari vuotta sitten seisomaan ja katseltiin itsellemme järkevämpää tekemistä. Suosittelen lämpimästi tätä vaihtoehtoa kaikille muillekin koneyrittäjistä. Käteen jäävät ansiot ovat nykyään aivan toista, eikä enää tarvitse olla naimisissa sen velkakoneen kanssa ja pelätä yhtiöiden uusia metkuja ja seuraavaa urakointisopimuskierrosta.

  14. Reino Paajanen

    Timppa Totinen tuo mieleen muistaakseni -80 luvun tapauksen Itä-Suomesta.
    Metsäyhtiöt yhdistivät puunhankinta- ja hakkuuorganisaationsa. Satakunta ammatti-laista jäi työttömäksi. Toimenpidettä perusteltiin toiminnan tehostamisella ja alan kehityksellä. Muutama vuosi myöhemmin metsäherrat olivat ministeriössä vaatimassa lisää koulutuspaikkoja metsäalalle. Perusteluna; ‘Nuoret eivät hakeudu metsä-alan ammatteihin.’
    Eivät varmaan hakeutuneet juuri isojen irtisanomisten jälkeen, jos olivat tulevaisuudestaan ja työpaikoistaan kiinnostuneita. Pitäisi nähdä tulevaisuuteen vähän laajemmin.

    Pyydän julkaisemaan nimimerkillä Reiska, mikäli julkaisette.

  15. Anne Kettunen

    Pauli Sumanen: metsäala sopii hyvin niin tytöille kuin pojillekin. Ainakin Jämsän ammattiopppilaitoksessa on kokemusta naisaikuisopiskelijaryhmän kouluttamisesta metsäkoneenkuljettajiksi. Yrittäjät kiittelivät valmistuneita naisia tehokkaiksi, tarkoiksi ja huolellisiksi. Tarvitaan lisää tiedottamista ja myös tytöille omakohtaista kokeilua esim. millaista on ohjata metsäkonesimulaattoreilla. Olen itsekin kokeillut ja jännää puuhaa oli.

  16. Anne Kettunen

    Jouko T. Kujala: ajokorttien suorittaminen on valitettavan kallista, lisäksi syksyllä voimaan astuva EU:n ammattipätevyysdirektiivi hankaloittaa tilannetta, kun ns. varamiehet eivät näe tarpeelliseksi käydä satunnaisten ajokeikkojen takia kallista ammattipätevyysdirektiivin vaatimaa koulutusta. Vaatimus koulutuksesta ei tullut suoraan EU:n direktiivistä, vaan on Suomen itsensä asettama vaade. Toivottavasti tähän saataisiin järkeistystä.

  17. Anne Kettunen

    Aulis Moilanen: oppilaitoksia on nykyisellään melko paljon, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön toisen asteen koulutukseen kohdistuvissa rakenteellisissa toimenpiteissä verkostoa tullaan supistamaan. Tällöin on tärkeää turvata, että riittävä ja alueellisesti tarpeeksi kattava oppilaitosverkosto säilyy. Oppilaitosten tulisi järjestää hakijoille pääsy- tai soveltuvuuskokeet, jolloin koulutukseen valikoituisivat sellaiset henkilöt, joilla on mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun ja työllistyä alalle.

  18. Anne Kettunen

    Matti Sola: nykyisin toisen asteen ammattillinen koulutus kestää kolme vuotta. Ns. 2+1 mallilla nuoret pääsisivät työelämän tosihommiin siten aikaisemmin. Ammattiaineiden lisäksi opiskellaan myös kaikille aloille pakollisia yhteisiä oppiaineita. Kykenevät nuoret voivat valita myös koko koulutuksen suorittamisen metsäkoneyrittäjällä oppisopimuskoulutuksella. Mutta suurimmalle osalle on varmasti hyväksi ensin harjoitella koulussa simulaattoreilla ja siten siirtyä metsäkoneen puikkoihin. Myös kuormatraktorilla ajoa opetellaan. Lisäksi uudistunut metsälaki ja uudet metsäsertifioinnit tuovat opeteltavaa, jonka myös metsäkoneenkuljettajan ammatissa pitää tietää.

  19. Anne Kettunen

    Aulis Kaakko: aikuiskoulutus oppisopimuskoulutuksena on oikein hyvä väylä tulla metsäalan töihin. Jo nykyisellään eri ammattioppilaitokset järjestävät aikuiskoulutusta, ja tämä on tehokas ja nopea väylä saada alalle lisää metsäkoneenkuljettajia. Lopuksi osaaminen testataan näyttökokeella.

  20. Mikko Pietarinen

    Vaikka teknologia ja säädökset tuovatkin paljon asiaa joka metsäalalla hierarkian alimmillakin askelilla on syytä osata, on 3 vuotinen koulutus esim. metsäkoneen kuljettajalta aivan poskettomaksi venytetty tarkoituksena lähinnä työllistää kouluttajia. Kyse ei kuitenkaan ole mistään rakettitieteestä ja ongelman ratkaisemiseksi niin metsä kuin muillakin vastaavilla aloilla olisi syytä uudistaa tällaiset koulutukset sisällön lisäksi myös aikataulun ja järkevyyden osalta vastaamaan todellisia tarpeita. Jos ammatti on opittavissa oppisopimuksella aikuisena parissa vuodessa, ei ole mitään järkevää syytä etteikö toisenasteen opiskelussa voisi tehdä aivan saman. Hidasteena ja haittana monelle käytännön alalle opiskelevilla on nuo “yleis sivistävät” aineet. Esim. pakkoruotsi ja kaunokirjallinen osaaminenhan ovat erinomaisen tärkeitä ominaisuuksia itäsuomessa toimivalle metsäkoneen kuljettajallekkin. Vain pari mainitakseni.

  21. Grayling Dainty

    Kiinnostamaan jäi, että mikä mahtaa olla metsäkoneenkuljettajan palkka ja millaiset työajat, kuten myös tukkirekan kuljettajan. Olettaisin, että tuossa joutuu tekemään melko riskialtistakin työtä, yksin, kaukana asutuksesta ja hyvinkin pitkiä rupeamia.

    On ehkä kuitenkin järkevämpää rekkakortilla ajella rahtia, hyvillä teillä ja usein yöksi kotiin tai opiskella sähkömieheksi ja tehdä paremmalla palkalla siistiä sisätyötä 8h/5pv.

    Ajatuksena siis, että jos ei tuosta makseta riittävää palkkaa, niin ei sinne kukaan ole tulossakaan.

  22. Minä

    Opiskelin metsätalousmarkkinointia insinööriksi ja valmistuin 2002. V 2008 -2011 olin omalla alalla töissä kunnes säästösyistä pihalle. Ei nappaa koko juntti metsäala enää pätkääkään.

  23. MaSa

    Myös pienipalkkaisista siivoojista on pula. Heti, kun rahalla rekrytoidaan, niin pula loppuu siihen. Tällä hetkellä metsäkoneen kuljettaja joutuu ajamaan 12 tunnin päiviä saadakseen edes kohtuullisen elintason.

  24. Jokke

    Anne Kettunen! Hieman nyt tuntuu, että olet jäävi kommentoimaan metsäalan työllisyyttä istuessasi samaan aikaan metsäteollisuuden eli työnantajapuolen pallilla. Sen lauluja laulat jonka leipää syöt pätee tässä kohtaa aivan loistavasti! Miksi työnantajapuoli on epärehellinen, eikä kerro suoraan mistä sillä on puute?? Halpatyövoima, pidemmät työpäivät on se todellinen agenda jonka voisitte myöntää, koska omat tekonne puoltavat heikennettyjä työehtoja!

  25. olli

    taittaa ANNE KETTUILLA
    muka töitä näytä tähän yksikin TYÖ-paikka
    niin palaan asiaan.
    olette hokeneet loputtomasti noita P-puheita että alatte varmaan uskomaan itsekkin
    KATAISEN FANTASIA KESTI 10 vuotta ja VELKAA
    100 000 000 000 000 euroa eli TOIVOMME
    HOIDA LASKUSI JYKÄ

  26. J Savallampi

    Anne Kettunen, vastannet lyhyesti ja yksinkertaisesti: missä ovat auki ja haettavissa nämä nämä sadat tai tuhannet työpaikat jotka kertomasi mukaan ilmeisesti ovat olemassa?

  27. Pekka Puutavara-autonkuljettaja

    Joo! Työvoimapulaa on sitten valtavasti, mutta eipä tälläinen BC-kortin aikoinaan suorittanut akateeminen näköjään kelpaa puutavara-autonkuljettajakursseille vaikka intoa olisi kenties enemmän kuin monella hakijalla keskimäärin. En kelpaa oppilaitoksille, enkä kelpaa työvoimakursseille – saatana. Minusta Suomi on ihan takapajula näissä koulutusasioissa. Akateemisuus on räikeä kirosana käytännönläheisillä aloilla, vaikka juuri korkeata koulutusta pidettiin aina kouluissa pelkkänä plussana. Itellä on kaksi akateemista tutkintoa ja näyttää siltä etten työllisty enää mieleiseen työhön vaikka mitä tekisi. Vittu että vituttaa. Ajohommat kiinnostaisi ja juurikin nämä raskaampien autojen kuljetukset, mutta ei näytä oppilaitoksiin ovet aukeavan.

  28. metsästä metsään

    Vielä kun löytys jostain vielä rehellisiä yrittäjiä joilla voisi olla töissä. Omasta kokemuksesta voi sanoa että ei ole ihmisen hommaa tämä. Palkat voi olla 4kk rästissä mistään lisistä ei tietoakaan, ja koko ajan pakko painaa kovemmin ja paremmin ja kuskit haukutaan silti. Motomiehet ei saa tulosta vaikka yrittäjä ei ehdi perässä ajaa puita. kannattaa miettiä kahdesti ja sitten kieltäytyä jos on haluja tälle alalle..

  29. Nico Frömbgen

    Hei, opiskelen kolmatta vuotta metsäalaa täälä lapissa, jossa saadaan myös metsäkonekuljetuksesta opetusta. Lähtisin mielellään yritykseen töihin/työharjotteluun mutta ei löydy semmosta yritystä johon pääsis. Kaikilla on vakituiset työntekijät eikä kukaan ota työharjoitteluun koska vaatimukset ovat monen vuoden työkokemus. Kaikki puhuu aina pulasta työntekijöistä, miten muka pääsee johonkin työskentelemään/työharjoitteluun ku on tuommoset vaatimukset?? Minusta yrittäjien pitäisi antaa meille mahdollisuus, suosituksia vois vaikka kysyä koulusta. Ei voi olla pula työntekijöistä ku ei kerta oteta.

  30. Jussi Saarinen

    Työvoimapula on pötypuhetta.

Jätä kommentti