Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 21.8.2017

Merenkulun ympäristösääntelyn on oltava globaalisti tasapuolista

Metsäteollisuudelle logistinen kilpailukyky on toiminnan edellytys. Toimialan tuotannosta vientiin menee 90 prosenttia, josta valtaosa kuljetetaan meriteitse. Suomen satamien kautta alan tuotteita ja raaka-aineita viedään ja tuodaan yli 20 laivalastillista päivässä, ja jo päätetyt investoinnit lisäävät kuljetuksia useilla miljoonilla tonneilla vuodessa.

Merenkulun globaali ympäristösääntely vaikuttaa suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Suomen sijainti meren takana, pitkät kuljetusmatkat maamme sisällä sekä talvimerenkulun vaatimukset nostavat alan logistiikkakustannukset kilpailijamaitamme korkeammiksi. Ero esimerkiksi Saksassa sijaitsevaan tehtaaseen voi olla kaksinkertainen. Tämän lisäksi merenkulun alueellinen, vain pohjoisia merialueita koskeva sääntely heikentää suomalaisten tehtaiden kilpailukykyä keskieurooppalaisiin tehtaisiin verrattuna.

Vuonna 2015 Itämerellä voimaan tullut EU:n rikkidirektiivi edellytti siirtymistä raskaasta vähärikkiseen polttoaineeseen tai asentamaan pesureita laivoihin. Direktiivi nosti metsäteollisuuden merikuljetuskustannuksia arviolta 80 miljoonaa euroa vuodessa.

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n, Itämeren suojelukomissio HELCOM:in ja EU:n valmistelussa on lisää sääntelyä, joka on tulossa voimaan lähivuosina. Osa rajoitteista on päällekkäisiä, ja sekä EU että HELCOM ovat pyrkineet asettamaan merialueilleen muita merialueita tiukempia tavoitteita.

Itämerellä rajoitetaan uusien alusten typpipäästöjä vuodesta 2021 alkaen. Jo aiemmin, syyskuussa 2017 tulee maailmanlaajuisesti voimaan painolastivesiyleissopimus, jolla pyritään estämään vieraslajien siirtyminen merialueelta toiselle. Sopimus edellyttää laitteistoasennuksia kaikkiin laivoihin vuoden 2022 syyskuuhun mennessä. Lisäksi EU-alueella otetaan käyttöön merenkulun hiilidioksidipäästöjä rajoittava järjestelmä, ja myös IMO suunnittelee vastaavanlaista, globaalia järjestelmää merenkulun kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

Tuoreessa, valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Merenkulku ja Suomen elinkeinoelämä -selvityksessä on arvioitu merenkulun ympäristösääntelyn vaikutuksia elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Raportin mukaan uusi sääntely lisää Suomen ulkomaankaupan kustannuksia 25–40 miljoonaa euroa vuosina 2020–2025. Suurin osa lisäkustannuksista kohdistuu metsäteollisuuteen ja muihin merikuljetuksista riippuvaisiin toimialoihin. Sääntelyllä on todennäköisesti myös epäsuoria vaikutuksia, kuten siirtyminen merikuljetuksista maakuljetuksiin Suomen ja Keski-Euroopan välisessä liikenteessä. Tämä merkitsisi päästöjen kasvua kuljetettua tonnia kohti.

Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että merenkulun päästörajoitteet tulevat voimaan samanaikaisesti ja samansisältöisinä kaikilla merialueilla. Suomen merikuljetuksista riippuvaisen teollisuuden kustannustaakkaa suhteessa kilpailijamaihin ei tule lisätä.

Teksti on julkaistu Satakunnan kansassa 7.8.

Kommentit

7 kommenttia “Merenkulun ympäristösääntelyn on oltava globaalisti tasapuolista”

  1. janne

    Asumme kuolleen Itämeren rannalla.

    “Suomen merikuljetuksista riippuvaisen teollisuuden kustannustaakkaa suhteessa kilpailijamaihin ei tule lisätä.”

    Sinua kiinnostaa vain raha.

  2. Irene

    “Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että merenkulun päästörajoitteet tulevat voimaan samanaikaisesti ja samansisältöisinä kaikilla merialueilla.”

    Pahinta ympäristöön liittyvissä päätöksissa on omien viranomaistemme halua olla ensimmäisenä toteuttamassa sinänsä mahtavia ympäristönsuojelua edistäviä päätöksiä mutta kuten lainaamassani osassa kirjoitusta sanotaan, ne on oltava samanaikaiset ja -sisältöiset kaikille. Pienen Suomen esimerkillinen toiminta olla ensimmäinen ei hetkauta isompia maita millään tavalla kun niillä ei ole pienen maan kompleksista poliittista johtoa.

  3. Seilor

    Outi kirjoittaa viisaita.

    Miksi pohjoisessa pitää ottaa ensimmäisenä käyttöön kaikki säätely, kun vilkasliikenteisellä Välimerellä saadaan siirtymäaikoja?
    Eikö Välimeren mepit aja yhtä innokkaasti sääntelyä omalle merialueelleen ja jos eivät, niin miksiköhän näin on?
    Suomi on aina kunnostautunut kyseenalaisesti olemalla ensimmäisten joukossa erilaisten kalliiden kilpailukykyä laskevien säädösten käyttöönotossa. Viisasta vai typerää, veikkaan jälkimmäistä.

    1. pohjosenmies

      No joo! äänestäkää lisää vihreitä Satu hasseja Eu parlamenttiin,niin taatusti direktiivit koettelevat suomalaisia ennen kun muista .Tämä Satu Hassihan siellä hillui
      päätekijänä Suomelle hankkimassa rikkidirektiivä.

  4. Lasse Ericsson

    Venäjän oversea liikenne Itämerellä jäi mainisematta, joka on laivamäärällisesti massiivista. Esim rikkidirektiivi ei koske niitä. Todella epäoikeudenmukaista ja pää pensaaseen laittoa. Eli pois silmistä pois mielestä.

  5. Eino Turjake

    Asioihin on kansallisella tasolla erilaisia suhtautumistapoja.
    Ajatellaanpa esimerkiksi Saksaa mikä teki tosi typerän energia päätöksen aloittaessaan lakkauttamaan nopeutetusti ydin voimaansa ja satsatessaan tuuli ja aurinkovoimaan ja vieläpä veronmaksajien kustannuksella eli ankarasti nousseilla energianhinnoilla mitkä taas vaikeuttavat kaiken saksalaisen tuotannon kilpailukykyä ja viennin hintaa.

    Saksalaiset kuitenkin laskivat hinnan tuovan maalle kokonaisuutena lisää työpaikkoja ja lisää vientituloja uudesta teollisuudesta ja näinhän on nimenomaan käynytkin. Ja Saksa on edelleenkin johtava energiantuotanto laitteiden valmistaja ja viejä olipa kyseessä tavalliset kattilalaitokset, turpiinit, tuuli-ja aurinkovoima vehkeet ja voimansiirtojärjestelmät. Yhtään ei ole vinguttu kotimaassa.

    Ulkomailla toki on vinguttu Saksan energiewenden huonoista tuloksista koko maanosan ilmastolle kun tuuli ja aurinkovoimaa pitääkin tukea massiivisella hiilivoimalla ja valmiustilassa kaikkein saaastuttavimmillaan.

    Eivät kuitenkaan niin hölmöjä ole että puuta olisivat alkaneet käyttämään energiaksi. Muusta biomassasta puhumattakaan. Niin tyhmä on vain Suomi joka suorittaa ns. itsensä silpomista polttamalla metsäteollisuuden raaka ainetta, ainespuuta, suunnattomilla luonto ja ilmasto seurauksilla,

    Meillä olisikin, jos olisimme saksalaisittain ajattelevia, keskityttävä optimoimaan uutta teknologiaa ja alkaa tuottamaan ja viemään sitä muille. Siis enemmän esimerkiksi maakaasutoimisia aluksia, voimaloita ja autojen polttoainejärjestelmiä. Mutta mepä emme ole edes saaneet LNG valtameri terminaaliakaan aikaiseksi kun olemme eräiden piirien ahneutta orientoituneet metsien tuhopolttoon ja samalla luonnon ja ilman pilaamiseen.

    Niin ja emme ole edes aloittaneet kehittämään sisävesiliikenteen rahtialuksia tai kanava infraa jolla pääsisimme ilman Saimaan kanavaa kaikilta järvi alueiltamme isoon veteen. Tässäkään ei ole kärsää pidemmälle ajateltu. Ei metsäteollisuuden, ei hallituksen puitteissa

  6. veikko hintsanen

    Eino

    Hyvät huomiot

    Ainoastaan se että meillä Suomessa on kyllä viime kymmenen vuoden aikana kehitetty valmis vaihtoehtoinen logistinen vesiliikenne järjestelmä ja ARCTISEEN LIIKENTEESEEN SOPIVAT sisävesi/itämeriliikenne alukset. tosin ilman valtion suunnittelu tukea tai mitään positiivista huomioita liikenneverkon tai telakan rakentamiseksi en ole vielä havainnut ks. sivulta 36 alkaen http://csef.ru/media/articles/7812/9035.pdf

Jätä kommentti